Máná vuoigatvuođaid soahpamuš

ON:a máná vuoigatvuođaid oppalašsoahpamuš oanehaččat

Olmmošvuoigatvuođat gullet juohkehažžii agis fuolakeahttá. ON:a máná vuoigatvuođaidoppalašsoahpamuš lea ráhkaduvvon dáhkidit máná earenoamáš dárbbuid ja ovdduid. Soahpamuš guoská buohkaid vuollel 18-jahkásaččaid.

Máná vuoigatvuođaid oppalašsoahpamuš dohkkehuvvui Ovttastuvvan Našuvnnaid dievasčoahkkimis jagi 1989. Buot riikkat máilmmis, earret guokte, leat dohkkehan soahpamuša. Soahpamuš geatnegahttá earenoamážit stáhta ja gielddaid. Dasa lassin dat geatnegahttá mánáid váhnemiid ja eará rávesolbmuid. Máná vuoigatvuođat leat ollesolbmuid geatnegasvuođat. Eiseválddit fertejit buot máná guoskevaš doaibmabijuin ja mearrádusain árvvoštallat daid váikkuhusaid mánnái, váldit vuhtii máná ovddu ja guldalit máná oaivila.

Váhnemiin ja fuolaheaddjiin lea deháleamos ovddasvástádus máná fuolaheamis ja šaddadeamis. Dan bargui sis lea vuoigatvuohta oažžut doarjaga, bagadallama ja rávvema. Juos váhnemat dahje fuolaheaddjit eai doarjagis fuolakeahttá nagot atnit ávvira mánás, de stáhta ferte dorvvastit, ahte mánná oažžu buori divššu, sadjásaš bearraša, lágádusdikšuma dahje adopterema bokte.

Soahpamuša čuovvuma ja máná vuoigatvuođaid ollašuvvama bearráigeahččá ON:a máná vuoigatvuođaid komitea. Juohke soahpamuššii searvan riika galgá raporteret komiteai viđa jagi gaskkaid dan, mo dat lea ovdánan máná vuoigatvuođaid ollašuhttimis. Mearreáigge raporttaid vuođul komitea buktá ovdan iežas fuolaid ja ávžžuhusaid iešguđege riikka dilis.

Soahpamuša sisdoalu sáhttá dadjat oanehaččat golmmain fáttáin:

  1. mánás lea vuoigatvuohta earenoamáš suodjalussii ja dikšui (protection)
  2. doarvái stuorra oassái servodaga resurssain (provision) sihke
  3. oassálastit agis ja čálgandásis mielde alccesis guoskevaš mearrádusaide (participation)

Soahpamuššii gullet njeallje oppalaš vuođđojurdaga:

  1. Buot mánát leat dásseárvosaččat.
  2. Máná ovdu lea deháleamos buot mearrádusain.
  3. Mánás lea vuoigatvuohta buori eallimii.
  4. Máná oaiviliid ferte váldit vuhtii.
  5. Mánáidáittardeaddji bargun lea čuovvut ja ovddidit mánáid vuoigatvuođaid ollašuvvama.

Juos fuomášat, ahte du vuoigatvuođaid hilggodit, de sáhtát háleštit áššis omd. váhnemiiguin, oahpaheaddjiin, dearvvašvuohtadivššáriin, skuvlakuráhtoriin dahje eará luohttehahtti ollesolbmuin.

Máná vuoigatvuođaid soahpamuš oanehaččat:

ON:a máná vuoigatvuođaid oktasašsoahpamušas leat oktiibuot 54 čuoggá. Dát leat áššit, main stáhta ja gielddaid mearrádusdahkkit ja buot ollesolbmot galget fuolahit.

  1. Juohkehaš vuollel 18-jahkásaš lea mánná.
  2. Olmmošvuoigatvuođat gullet juohkehaš mánnái ovttaveardásaččat. Máná ii oaččo vealahit maŋge siva geažil.
  3. Ollesolbmot dahket máŋggaid mánáid eallimii váikkuheaddji mearrádusaid. Sii fertejit álo čielggadit, miii lea máná dáfus buoremus.
  4. Stáhta galgá fuolahit das, ahte dát soahpamuš ollašuvvá mánáid eallimis. Mánáide gullet buot dán soahpamuššii girjejuvvon vuoigatvuođat.
  5. Vánhemiin lea vuoigatvuohta ja geatnegasvuohta rávvet ja bagadallat máná geavahit dán saohpamuššii bajáš čállojuvvon vuoigatvuođaid. Stáhta galgá gudnejahttit dán vánhemiid vuoigatvuođa.
  6. Mánás lea vuoigatvuohta eallimii. Stáhta galgá dáhkidit, ahte mánát ožžot rávásmuvvat ja ahtanuššat nu buorre dilis go vejolaš.
  7. Mánás lea vuoigatvuohta oažžut nama dalán riegádeami maŋŋá. Mánás lea vuoigatvuohta oažžut ruovttueatnama ja leat dan riikkavuloš. Mánás lea vuoigatvuohta dovdat iežas vánhemiid ja leat sudno divššus juos vejoláš.
  8. Mánás lea vuoigatvuohta seailluhit iežas nama ja riikkavulošvuođa. Mánás lea vuoigatvuohta dovdat iežas fulkkiid.
  9. Mánás lea vuoigatvuohta eallit vánhemiiddisguin, juos soai nagodeaba atnit fuola mánás. Juos mánná ássá sierra iežas eatnis dahje áhčis, sus lea vuoigatvuohta doallat oktavuođa sutnje doarvái dávjá. Juos oktavuođadoallan vahágahttá máná, eiseválddit sáhttet eastit dan.
  10. Muhtumin mánná ja su vánhemat sáhttet gártat sierra riikkaide. Dalle stáhta ferte geahččalit máhcahit sin nuppiideaset lusa nu jođánit go vejolaš.
  11. Stáhta galgá eastit dan, ahte ollesolbmot fievvredit mánáid lobikeahttá riikkas nubbái.
  12. Mánás lea vuoigatvuohta dadjat iežas oaivila áššiin, mat gusket su iežasa. Ollesolbmot galget čielggadit mánáid oaivila ovdal go sii dahket máná guoski mearrádusaid. Máná oaivila galgá váldit vuhtii mearrádusdahkamis. Rávesolbmot galget vuođustit mearrádusaid mánnái addehahtti láhkai .
  13. Mánás lea vuoigatvuohta dadjat luomus oaiviliiddis. Oaiviliin ii oaččo goit loavkidit nuppiid olbmuid.
  14. Mánás lea vuoigatvuohta jurddašit lupmosit. Mánás lea vuoigatvuohta gullat dahje leat gulakeahttá oskkodatgoddái. Vánhemiin lea vuoigatvuohta ja geatnegasvuohta rávvet ja bagadallat máná dán vuoigatvuođa geavaheamis.
  15. Mánás lea vuoigatvuohta searvat servviide ja fitnat daid čoahkkimiin.
  16. Mánás lea vuoigatvuohta priváhtavuhtii. Máná gudni dahje beaggima ii oaččo fuotnut dahje loavkidit. Máná guoski dieđuid ii oaččo lebbet lobikeahttá vieris olbmuide. Gii ge vieris olmmoš ii oaččo boahtit máná ruoktut lobikeahttá. Mánnái sáddejuvvon boastta ii oaččo rahpat gii ge earáid go mánná ieš.
  17. Mánás lea vuoigatvuohta oažžut dieđu ja čuovvut diehtojuohkingaskaomiid máŋggabealagit. Ollesolbmot galget suodjalit máná dieđus, mii vahágahttá su.
  18. Máná vánhemiin lea ovttas ovddasvástádus máná bajásgeassimis ja fuolaheamis. Soai galgaba doaibmat máná buorrin. Stáhta ja gielddat galget doarjut vánhemiid dán barggus.
  19. Ollesolmmoš galgá suodjalit máná buot veahkaválddis ja fuones láhttemis. Máná ii oaččo bávččagahttit maŋge láhkai. Gii ge ii oaččo láhttet mánáin berošmeahttumit dahje ávkkástallat máná.
  20. Mánás lea vuoigatvuohta oažžut veahki, juos vánhemat eai ane ávvira sus dahje láhttejit suinna funet. Dalle mánná sáhttá ássat ovdamearkan nuppi bearrášis dahje mánáidsuodjanlágádusas. Mánná sáhttá máhccat vánhemiiddes lusa juos dat lea mánnái buorrin. Máná ássanbáikki ja ruovttu molsuma máŋgii galgá garvit. Mánás lea vuoigatvuohta seailluhit gaskavuođaid alcces dehalaš olbmuide.
  21. Juos máná vánhemat jápmet dahje eai nagot atnit fuola sus, mánná sáhttá oažžut bisovaččat ođđa bearraša. Dán gohcodit adopšuvdnan.
  22. Nuppi riikkas báhtareaddjin riikii boahtán mánás lea vuoigatvuohta oažžut su dárbbašan beroštumi.
  23. Lámes mánná galgá oažžut divššu ja veahki. Sus lea vuoigatvuohta sierradikšui, mii lea buoremus vejolaš dikšu sutnje. Rivtteslágan divššuin sihkkarastojuvvo mánnái dássidis ja buorre eallin, mii buorida máná iešluohttámuša. Lámes máná galgá doarjut nu, ahte son sáhttá oassálastit sihke fitnat skuvllas ja áiggeájiin.
  24. Mánás lea vuoigavuohta eallit nu dearvvasin go vejolaš. Mánás lea vuoigavuohta oažžut divššu ja veahki, juos son buohccá. Mánás lea vuoigavuohta beassat doaktárii. Maiddái etniin, geat leat máná vuostá, galgá fuolahit.
  25. Eará ollesolbmot galget dikšut máná bures, juos mánná ii sáhte ássat iežas vánhemiid luhtte. Mánáidsuodjaleami bargit galget dihto gaskkaid dárkkistit, jotkkojuvvogo máná sajušteapmi ruovttu olggobealde.
  26. Mánáin ja su vánhemiin lea vuoigatvuohta oažžut veahki stáhtas ruhtaáššiide.
  27. Mánás lea vuoigatvuohta oažžut ruovttu, biepmu ja doarvái biktasiid. Stáhta ja gielddat galget veahkehit vánhemiid nu, ahte mánáin lea juohkeláhkai buorit dilit rávásmuvvat ja ahtanuššat.
  28. Mánás lea vuoigavuohta vázzit skuvlla. Vuođđoskuvla galgá leat nuvttá. Stáhta galgá fuolahit das, ahte buot mánát vázzet vuođđoskuvlla lohppii. Stáhta galgá fállat nu máŋgga mánnái go vejolaš dilálašvuođa joatkit lohkama vuođđoskuvla maŋŋá. Stivra skuvllas galgá leat vuoiggalaš.
  29. Skuvla galgá ovddidit máná dáidduid. Dat galgá ovddidit máná eatnigiela sihke addit dieđu eará riikkaid kultuvrrain. Skuvllas galgá muitalit mánáid ja eará olbmuid vuoigatvuođain. Skuvllas mánát ohppet, maid máŋggakulturlašvuohta, birasgáhtten ja sohkabeliid dásseárvu dárkkuhit.
  30. Maiddái unnitlohkui dahje eamiálbmogii gulli mánás lea vuoigatvuohta iežas kultuvrii, oskui ja gillii.
  31. Mánás lea vuoigavuohta vuoiŋŋastit, duhkoraddat ja asttuáigái. Mánás lea vuoigavuohta oahpásmuvvat dáidagii ja kulttuvrii.
  32. Mánnái ii oaččo barggahit dakkár barggu, mii vahágahttá su dearvvasvuođa dahje hehtte su skuvlavázzima.
  33. Ollesolbmot galget suodjalit máná nárkotihkkaávdnasiid ovddas.
  34. Ollesolbmot galget suodjalit máná seksuálalaš hehttemis. Gii ge ii oaččo hohkahallat dahje bágget máná seaksii.
  35. Stáhtat galget eastadit mánnágávppašeami. Mánnágávppašeapmi dárkkuha, ahte gii nu rivve máná su vánhemiin ja vuovdá su nuppi olbmui. Mánnágávppašeapmi lea rihkus.
  36. Ollesolbmot galget suodjalit máná buotlágan fuones láhttemis.
  37. Máná ii oaččo ráŋggáštit julmmes láhkai dahje biinnidit. Gii ge ii oaččo badjelgeahččat máná vuoigatvuođaid. Máná ii oaččo bidjat fáŋgalii, juos eará molssaeavttut leat vejolaččat. Juos mánná goitge gártá fáŋgalii, sus galgá fuolahit doppe bures. Mánná ii oaččo leat fáŋgalis guhká.
  38. Máná ii oaččo váldit soahtevehkii dahje soahtái. Ollesolbmot galget suodjalit mánáid soađis.
  39. Stáhta galgá veahkehit máná, juos suinna leat láhttejuvvon boastut.
  40. Vaikko mánná livččiige rihkkon lága dahje máná eahpidivččii das, suinna galgá láhttet bures ja vuoiggalaččat.
  41. Man nu riikka láhka sáhttá leat buoret mánnái go dát soahpamuš. Dalle olbmot fertejit čuovvut riikka iežas lága.
  42. Stáhta galgá fuolahit das, ahte buot dan ássit dihtet, mat leat máná vuoigatvuođat.
  43. ON:a máná vuoigatvuođaid komitea bearrágeahččá, ahte stáhtat ja daid ássit čuvvot dán soahpamuša.
  44. –54. Dát čuoggát muitalit das, man guhká soahpamuš lea fámus ja mo riikkat čuvvot soahpamuša.

*) Ahkerádji bajiduvvon lassibeavdegirjjis 15 jagis 18 jahkái.


#lapsen oikeudet, #lapsen oikeuksien sopimus

Uutiskirje

Alla olevalla lomakkeella voit tilata itsellesi lapsiasiavaltuutetun uutiskirjeen.

Kiitos tilauksesta.