Lapsiasianeuvottelukunta keskusteli koronakriisin lapsivaikutuksista

Lapsiasianeuvottelukunta kokoontui keskustelemaan koronan vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Ydinkysymys oli, miten koronan haitallisia vaikutuksia lapsiväestöön voidaan pehmentää. Haitallisiksi vaikutuksiksi luettiin mm. eriarvoisuuden lisääntyminen, ongelmien kasautuminen sekä luottamuksen väheneminen. Ratkaisuina ongelmiin tunnistettiin lapsivaikutusten arviointi, resurssien turvaaminen ja moniammatillinen yhteistyö.

Lapsiasiavaltuutettu järjesti lapsiasianeuvottelukunnan keväisen kokouksen poikkeusoloista johtuen etänä.  Eri hallinnonalat, ministeriöt ja tutkimustahot kokoontuivat 18.5. keskustelemaan lasten ja nuorten arkeen, hyvinvointiin ja oikeuksiin liittyvistä muutoksista. Neuvottelukunta kokosi yhteen eri instituutioiden tunnistamia riskejä ja ratkaisuja.

Lapsiasianeuvottelukunta on huolissaan erityisesti haavoittuvassa asemassa olevista lapsista ja nuorista sekä erilaisia palveluja tarvitsevien lapsiperheiden tilanteesta. Palveluja ei ole tarjolla kuten normaalioloissa, eikä niihin toisaalta välttämättä uskalleta koronapelon vuoksi hakeutua. Taloudellisen tilanteen heikkenemisen nähdään vaikeuttavan monien lapsiperheiden elämää, ja samalla päihde- ja mielenterveysongelmien aktivoitumisen uskotaan aiheuttavan ongelmia. Lyhyellä aikavälillä lomautukset nostavat perheissä pintaan erilaisia riskejä, ja huolta kohdistuu lapsille ja nuorille suunnatun kesätoiminnan vähenemiseen tai puuttumiseen.

“Poliisin kotihälytystehtävät ovat lisääntyneet huomattavan paljon koronatilanteen myötä ja niihin liittyvät asiat heijastuvat eri tavoin myös lapsiin. Kodeissa on ongelmia ja piilorikollisuutta, esimerkiksi perhe- ja läheissuhdeväkivaltaa. Toisaalta huolta aiheuttavat lapset ja nuoret, joita ei tavoiteta. Heillä ei välttämättä ole kosketusta arkeen ja he ovat kontrollin ulkopuolella”, summaa poliisitarkastaja Pekka Heikkinen Poliisihallituksesta.

Ratkaisukeinoina uutta ja vanhaa

Vaikka koronatilanteen ennakoimattomuus hankaloittaa tulevaisuuden arvioimista, neuvottelukunta tunnisti monia keinoja taklata mainitut ongelmat. Lapsivaikutusten arvioinnin todettiin olevan välttämätöntä. Raja-aidat ylittävää yhteistyötä ja innovatiivisuutta peräänkuulutettiin monessa puheenvuorossa. Palveluihin ohjaaminen, niiden turvaaminen sekä uudelleenmuotoilu nähtiin keinona vahvistaa perheiden asemaa ja kutistaa syrjäytymisriskiä. Toimivan viestinnän ja tiedottamisen ohella pidettiin tärkeänä lasten, nuorten ja perheiden puolesta tehtävää vaikuttamistyötä. Luottamuksen rapautumiseen voidaan puolestaan puuttua toivoa ja tulevaisuudenuskoa vaalimalla.

”Lapsiasianeuvottelukunta osoitti jälleen monialaisen dialogin voiman ja viisauden. Suomessa on runsaasti osaamista, joka tulee kriisin kestäessä valjastaa täysimääräisesti lapsen oikeuksien edistämiseen”, toteaa lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.

Lisätietoja:
Lapsiasianeuvottelukunnan puheenjohtaja, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen, puh. 0295 666 858
Lapsiasianeuvottelukunnan varapuheenjohtaja, erikoistutkija Terhi Tuukkanen, puh. 0295 666 851

Katso myös:
Lapsiasianeuvottelukunta valtuutetun tukena
Lapsiasianeuvottelukunnan jäsenet toimikaudella 1.12.2019–30.11.2024
Lapsiasianeuvottelukunta: Lasten tulevaisuus lapsipolitiikan keskiöön


#lapsiasianeuvottelukunta, #lapsivaikutukset

Uutiskirje

Alla olevalla lomakkeella voit tilata itsellesi lapsiasiavaltuutetun uutiskirjeen.

Kiitos tilauksesta.