LAPSIASIANEUVOTTELUKUNNAN ALOITE VANKIPERHEIDEN LASTEN OIKEUKSIEN HUOMIOIMISESTA

Oikeusministeriö
Rikosseuraamuslaitos
Sosiaali- ja terveysministeriö                             14.3.2011


Vankiperheiden lasten oikeudet huomioitava rangaistusjärjestelmässä ja lastensuojelussa

ASIA   Lapsiasianeuvottelukunnan aloite; Vankiperheiden lasten oikeuksien huomioiminen

TAUSTAA

Lapsiasianeuvottelukunta on lapsiasiavaltuutetun työn apuna toimiva elin, jonka tehtävänä on lasten aseman ja oikeuksien sekä niitä koskevan viranomaisten yhteistyön edistäminen (laki lapsiasiavaltuutetusta 1221/2004, 4 §). Neuvottelukunnan tulee mm. tehdä ehdotuksia ja antaa lausuntoja lasten aseman ja oikeuksien edistämisestä (asetus lapsiasiavaltuutetusta 274/2005, 6 §).

Vankiperheiden lasten oikeudet

Vanhemman vankeusrangaistus vaikuttaa olennaisesti lapsen elämään ja hyvinvointiin. Siitä huolimatta vankeusrangaistusta suorittavien henkilöiden lapset ovat ryhmä, joiden oikeuksien toteutumista ei ole Suomessa kokonaisvaltaisesti tarkasteltu.

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaan lapsella on oikeus molempien vanhempien tukeen ja kasvatukseen. Valtion ja kuntien tulee toimillaan tukea vanhempia heidän tehtävässään. Vanhemmistaan erossa asuvalla lapsella on oikeus tavata ja pitää heihin yhteyttä säännöllisesti. Tapaaminen voidaan estää, jos se on lapsen edun vastaista. Lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaan lapsella on myös oikeus tietää vangitun vanhemman olinpaikka.

Päätös vanhemman vankeusrangaistuksesta koskettaa myös hänen lastaan. Lasta koskevia päätöksiä tehtäessä tulee aina ottaa huomioon ja asettaa ensisijalle lapsen etu (lapsen oikeuksien yleissopimus, 3 artikla ja lastensuojelulaki (417/2007), 4 §). Tästä syystä rikosseuraamusjärjestelmässä ja vankeinhoidossa tulee olla tietoa lapsen oikeuksista ja kykyä arvioida päätösten lapsivaikutuksia.

Lapsen kannalta vanhemman vankeuden aiheuttamat ongelmat voivat liittyä hänen arkeensa vankilan ulkopuolella. Hän voi kokea häpeän tunteita ja epätietoisuutta vanhemman kohtalosta. Häntä voidaan kiusata ja leimata. Perheellä voi olla toimeentulo-ongelmia.

Vankilaviranomaisten ja vankilan ulkopuolella toimivien palveluiden, etenkin lastensuojeluviranomaisten yhteistyönä tulee varmistaa, että vanhemman vankeudella on mahdollisimman vähän haittaa hänen lapselleen.

Nykyisen lainsäädännön velvoitteet

Lastensuojelulaki (417/2007) 10 § 1 mom säätää:

Lapsen hoidon ja tuen tarve on selvitettävä ja lapselle on turvattava riittävä hoito ja  tuki, kun lapsen vanhempi, huoltaja tai muu lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaava henkilö:

2) on tutkintavankeudessa; tai
3) on suorittamassa vankeusrangaistustaan.

Vankeuslain (767/2005) mukaan sijoitettaessa vankia vankilaan on otettava huomioon rangaistusajan suunnitelman mukaisesti muun ohella yhteyksien säilyminen lähiomaisiin tai muihin läheisiin (8 §).

Maaliskuun alusta 2010 astui voimaan lastensuojelulain muutos (88/2010) ja samaan aikaan aloitti toimintansa Vanajan vankilan perheosasto. Lastensuojelulain 13 a §:n mukaan sosiaaliviranomainen tekee päätöksen lapsen sijoittamisesta vankilaan vanhempansa kanssa. Lapsi voidaan sijoittaa vankeusrangaistustaan suorittavan tai tutkintavankeudessa olevan vanhempansa hoidettavaksi ja kasvatettavaksi vankilan perheosastolle enintään siihen saakka, kun lapsi täyttää kaksi vuotta. Alle kolmevuotiaan lapsen sijoitus voi jatkua perheosastolla, jos lapsen etu sitä välttämättä vaatii (37.4 §, 49.4 §).

Rikosseuraamuslaitos on antanut 30.12.2010 määräyksen (36/004/2010), jossa ohjeistetaan laitoksen arviointikeskusta mm. lastensuojelulaki 10 §:n mukaisissa tilanteissa. Ohjeen mukaan arviointikeskus selvittää muiden asioiden yhteydessä, onko tuomitulla huollettavanaan lapsia, joilla tulee olemaan hoidon ja tuen tarvetta vanhemman suorittaessa rangaistusta. Mikäli selvityksen perusteella lapsen tilanteesta syntyy huoli, tehdään lastensuojeluilmoitus. Määräyksessä ohjeistetaan myös tilanteista, joissa tuomittu halua ottaa pienen lapsensa vankilan perheosastolle.

KEHITTÄMISTARPEITA

Lapsen näkymättömyys rangaistusjärjestelmässä

Vankeusrangaistusta suorittavien henkilöiden lasten oikeuksien toteutumista ei ole Suomessa kokonaisvaltaisesti tarkasteltu. Jopa tähän ryhmään kuuluvien lasten lukumäärä on epäselvä. Vankitietojärjestelmään ei ole systemaattisesti merkitty huollettavien määrää.  On arvioitu, että Suomessa olisi 8 000-10 000 lasta, joiden elämää vankeus varjostaa. Kriminaalihuollon tukisäätiössä on tekeillä selvitys, joka koskee vankien ja läheisten yhteydenpitoa vankeuden aikana. Tietoja on saatu kyselylomakkeella noin 200 vangilta.

Lapsen oikeuksien näkökulmasta olisi tarpeen varmistaa vankilahenkilökunnan koulutus lapsen kohtaamiseen, tapaamistilojen ja käytäntöjen lapsiystävällisyys sekä lapsen ikään ja kehitystasoon soveltuvan tiedon ja materiaalin tarjoaminen vanhemman vankeusrangaistuksesta. Toimintatavat vaihtelevat eri puolilla maata sekä kuntien lastensuojelussa että vankiloissa.

Vankiloiden perhetyötä on kehitetty 2000-luvulla

Vankiloiden perhetyön kehittämistä suuntaava asiakirja on työryhmäraportti vuodelta 2003 Perhe muurin ulkopuolella. Vuonna 2004 vankilat laativat sen perusteella perhetyön kehittämissuunnitelman. Vankeuslain mukaan arviointikeskus tekee rangaistusajan suunnitelman vangin kanssa. Riski- ja tarvearviossa käsitellään mm. sosiaaliset sidokset, vanhemmuuden arvio, perheväkivaltaan liittyviä kysymyksiä ja muita sosiaaliseen tilanteeseen ja ongelmiin kuten päihdeongelmiin liittyviä asioita. Suunnitelmassa asetetaan tavoitteet rangaistusajalle. Tavoitteet asetetaan niin, että ne tukevat pyrkimyksessä kohti rikoksetonta elämää ja yhteiskuntaan paluuta. Rangaistusajan suunnitelmassa tuodaan esiin myös vahvuuksia, joita vahvistamalla tuetaan vankia.

Rangaistusajan suunnitelmia laaditaan nykyisin jo entistä useammalle vangille. Suunnitelmallista työtä kohdennetaan erityisesti vankeusvangeille, joista lähes kaikille (92 %) tehdään rangaistusajan suunnitelma. Riski- ja tarvearvioon perustuvia rangaistusajan suunnitelmia tehdään neljäsosalle vankeusvangeista.

Rangaistusaikana vangeilla on mahdollisuus osallistua erilaisiin ohjelmiin, joilla vahvistetaan sosiaalista selviytymistä ja sosiaalisia taitoja [1]. Perheleirejä järjestetään erityisesti Vilppulan vankilassa, jossa on muutenkin kehitetty perhetyötä. Isä-lapsi -ryhmiä järjestetään ainakin Helsingin ja Jokelan vankiloissa. Yksilötyötä [2] on kaikissa vankiloissa myös tutkintavangeille. Noin joka viides vanki on osallistunut kuntouttaviin ohjelmiin.

Lapsen yhteydenpito vanhempaansa

Vangin yhteydenpito vankilan ulkopuolelle tapahtuu kirjeenvaihdolla, puhelimitse, tapaamisissa ja poistumisluvilla. Yhteydenpitomahdollisuudet vangin ja omaisten välillä ovat usein varsin rajatut. Puhelut on rajattu muutamaan minuuttiin päiväaikaan, jolloin omaisten tavoittaminen on vaikeaa (työ, koulu).

Tapaamisten kautta vankilaan voidaan tuoda kiellettyjä aineita tai tavaroita (esim. huumeita), minkä vuoksi tapaamisiin kuuluu tietty valvonta ja kontrolli.  Suljetuissa laitoksissa on koskettelu normaalitapaamisissa kiellettyä ja tapaamistiloissa on pleksilasi koskettamisen estämiseksi. Pleksilasien korkeus vaihtelee: erityisvalvotuissa tapaamishuoneissa ne ovat täyskorkeita, muissa matalampia. Esimerkiksi Ruotsissa lapsen ja vanhemman tapaamisen jälkeen vanki tarkastetaan, joten tapaamisen turvallisuusongelmia ei tältä osin ole.

Joissakin suljetuissa vankiloissa on myös tapaamishuoneita, joissa voi järjestää valvottuja tapaamisia normaalimmissa olosuhteissa. Näissä tapaamisissa voi esimerkiksi pieni lapsi päästä vanhempansa syliin. Vankiloissa on myös kodinomaisia perhetapaamistiloja, joissa toteutetaan valvomattomia tapaamisia. Näitä tiloja voidaan resurssien rajoissa käyttää pienten lasten tapaamiseen valvotusti. Pienten lasten tapaamiseen voidaan tarvittaessa käyttää myös muita tiloja. Avovankiloissa tapaamiset järjestetään normaalitiloissa.

Joidenkin kohdalla tapaamismahdollisuuksia rajoittavat omaisten taloudelliset mahdollisuudet saapua vankilaan. Puolisot eivät mielellään tuo tapaamisiin lapsia, koska tapaamistilat ja -käytännöt ovat lapsille soveltumattomia. Joissakin tilanteissa on voitu lastensuojelullisin perustein rajoittaa sijaishuollossa olevan lapsen ja vanhemman yhteydenpitoa.

Hankkeista tarve päästä pysyviin käytäntöihin

Kriminaalihuollon tukisäätiössä on vuodesta 2007 toiminut Ehjä perhe -hanke RAY:stä saadulla rahoituksella.  Hankkeessa toteutetaan sekä vankiperheiden vertaisryhmätoimintaa että vankiperhetyön koulutusta. Hanke on ollut perustamassa vankien perhetyön verkostoa ja tuonut vankien läheisten asemaa ja toimeentulo-ongelmia julkisuuteen. Hanke on tuottanut DVD-elokuvan Emilia, joka kertoo lapsen näkökulmasta, millaista on, kun vanhempi on vankilassa. Elokuvaan liittyy käsikirja. Elokuvan ja käsikirjan avulla lasten kanssa voidaan käsitellä vanhemman vankilassa oloa. Käsikirjaa voidaan käyttää myös vanhemmuusryhmissä ja ammattilaisten lisäkoulutuksessa.

TAVOITTEET

Lapsiasianeuvottelukunta katsoo, että vankien lasten aseman parantamiseksi on tarpeen ryhtyä seuraaviin kehittämistoimiin, joilla vanhemman vankeuden lapselle aiheutuvia haittavaikutuksia minimoidaan:

1. Parempi tietopohja vankien lapsista

On tärkeää, että Rikosseuraamuslaitoksen tietojärjestelmiin tallennetaan vankien huollettavana olevien alaikäisten lasten määrä, ikä, sukupuoli sekä asuinalue. Näistä tulee säännöllisesti myös raportoida. On myös tärkeää saada pikimmiten vankien lapsista kokonaisselvitys, jonka kautta kuva lapsien tilanteesta selkiytyisi.

2. Ohjeistus rikosseuraamustyöhön ja lastensuojeluun

Sekä rikosseuraamustyössä että kunnan sosiaalityössä tarvitaan kuvausta hyvistä ja sujuvista työprosesseista. Ohjeistusta tulee antaa yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Rikosseuraamuslaitoksen kesken, esimerkiksi niin, että ne laativat yhteisen oppaan. Vankiperheiden asia tulee saada ainakin mainintana lastensuojelun keskeisiin ohjausvälineisiin kuten lastensuojelun laatusuositukseen, valmisteilla olevaan lastensuojelutyön oppaaseen ja käsikirjaan.

Lapsi voi kohdata vanhempansa vankeuteen liittyvää syrjintää tai leimaamista myös koulussa tai päiväkodissa. Myös näiden tahojen tiedontarpeet ja kiusaamisen ehkäisy on otettava ohjeistuksissa huomioon.

Lastensuojelupalveluissa kehittämistyötä tulee tehdä kuntien yhteistyörakenteissa ja esimerkiksi yhteistyössä sosiaalialan osaamiskeskusten kanssa, sillä yksittäisen pienen kunnan sosiaalityöntekijä kohtaa vankiperheiden tilanteita vain harvoin.

Rangaistusajan suunnitelmassa tulee huomioida vanhemmuus ja sen hoitaminen vankeusaikana. Samoin tulee huomioida vangin alaikäisen lapsen oikeus yhteydenpitoon vanhempansa kanssa.

3. Rikosseuraamuslaitokselle lapsi- ja perhetyön strategia

Suomen vankiloissa tehdään perhetyötä, mutta vankiloiden lapsi- ja perhetyön strategia-asiakirja jäsentäisi työn tavoitteita ja pitkäjänteistä kehittämistä. Perhetyö, perheiden kanssa tehtävä työ ja lapsiystävällinen, lapsen oikeudet huomioiva lähestymistapa tulisi saada luontevaksi ja systemaattiseksi osaksi vankiloiden työtä.  Vanhempien tarpeiden ohella on tarpeen nähdä myös lapsen omat, itsenäiset oikeudet.

Osana perhetyön kehittämistä tulee edistää lapsiystävällisten tapaamisten järjestämistä. Nykyisin tapaamisjärjestelyt ovat etenkin suljetuissa vankiloissa sellaisia, ettei lasta niiden takia usein edes viedä vankilatapaamiseen. Kriminaalihuollon tukisäätiön seminaarissa 4.11.2010 oikeusministeri Tuija Brax lupasi käynnistää tapaamisten kehittämisen lapsiystävällisempään suuntaan. Monissa vankiloissa tämä tarkoittaa tapaamistilojen muutoksia tai lisäämistä. Lisäksi se tarkoittaa vartijoiden koulutusta lapsen kohtaamiseen.

Vankeusaikana on mahdollista edistää vangin vanhemmuuden kehittymistä ja kuntoutumista ja näin estää mahdollinen ongelmien jatkuminen ylisukupolvisesti. Vanhemmuutta tukevilla toimilla voi olla vangin elämänkululle merkittävä vaikutus. Tarvitaan myös tutkimusta aihepiiristä sekä vanhempien että lasten näkökulmasta. Lisäksi tulee kehittää vankien ja heidän perheidensä tukityöhön jatkumo vankila-ajasta vapauteen yhteistyössä vankilaviranomaisten ja kunnan toimijoiden kesken.

Lapsi- ja perhetyön kehittämisessä tulee hyödyntää lasten ja nuorten omaa asiantuntemusta esimerkiksi vertaisryhmä- tai fokusryhmätoiminnan avulla. Lapsia ja nuoria, joiden vanhemmat ovat olleet tai ovat vankilassa, on tarpeen saada mukaan kehittämistyöhön pitkäjänteisesti.

4. Lapsiasiamiehet saatava jokaiseen rikosseuraamusyksikköön

Jokaisen vankilan ja yhdyskuntaseuraamusyksikön työntekijöistä tulee valita vähintään yksi lapsiasiamies, joka oman toimensa ohella huolehtii lasten näkökulman huomioimisesta yksikön toiminnassa ja tiloissa. Tietty osa työajasta varataan tähän tehtävään ja lapsiasiamiehille järjestetään perus- ja täydennyskoulutus sekä alueellisia tapaamisia.

Lapsiasiamies huolehtii tilojen lapsiystävällisyydestä ja siitä, että lapsia kohdellaan heidän ikätasoaan vastaavalla tavalla ja aina ystävällisesti. Hän huolehtii siitä, että tapaajille annetaan heidän tarvitsemansa tieto tapaamiskäytännöistä lasten kannalta. Näin vältetään tilanteita, jotka saattavat tuntua lapsista pelottavilta.

Lapsiasiamies myös välittää lapsia ja perheitä koskevaa tietoa yksikön muille työntekijöille. Lyhyellä tähtäimellä lapsiasiamies pyrkii saamaan työpaikalle yhtenäisiä, hyviä lapsia koskevia käytäntöjä. Pidemmällä tähtäimellä koko maahan pyritään saamaan yhtenäiset käytännöt. Lapsiasiamies tekee myös yhteistyötä vankilan ulkopuolella toimivien tahojen kanssa (esim. järjestöt, kunnat ja seurakunnat).

5. Koulutussisältöjä sekä tiedottamista lapsille kehitettävä

Rikosseuraamuslaitoksen tulee tarjota henkilöstölleen lisä- ja täydennyskoulutusta lapsi- ja läheisnäkökulmasta. Lapsiystävällisten tapaamisten kehittämiseksi on vanginvartijoiden koulutus lasten kohtaamisessa avainasemassa. Samoin rikosseuraamusesimiehet ja vankilan johtajat tulee sitouttaa ja kouluttaa lapsen näkökulman huomioimiseen.

Myös sosiaaliviranomaisten koulutus ja asenteisiin vaikuttaminen on tärkeää: lapsen vanhemman vankeusrangaistusta tulisi pystyä käsittelemään lapsen ja perheen kanssa sekä muutoinkin perheen tulisi saada riittävää tukea. Ehjä perhe -hankkeessa on järjestetty perhetyön kehittämisen pilottikoulutus Rikosseuraamuslaitoksen ja kunnan lastensuojelun työntekijöille. Pilotoinnin jälkeen koulutusmallia ei ole kuitenkaan vakiinnutettu.

Koulutuksen tulee lisätä myös valmiuksia antaa lapselle tietoa vanhemman vankeudesta lapsen ikään ja kehitystasoon sopivalla tavalla. Hyvänä apuvälineenä on edellä mainittu Emilia -elokuva. Kriminaalihuollon tukisäätiö on myös avaamassa Portti vapauteen -portaaliin sivustoa lapsille.

6. Vankiloiden lapsi- ja perhetyölle kansallinen kehittämisyksikkö

Kriminaalihuoltosäätiön Ehjä perhe -hankkeessa kertyneen vankien perheiden kanssa tehtävän työn erityisosaamisen pitkäjänteistä jatkokehittämistä tarvitaan. Olisi tärkeää vakiinnuttaa syntynyt kehittämistyö ja erityisosaaminen esimerkiksi valtakunnallisena kehittämisyksikkönä yhteistyössä säätiön, oikeus- ja sosiaali- ja terveysministeriöiden sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Kehittämisyksiköiden rooli ja rahoitus on edelleen Suomessa ratkaisematta. Nykyään ollaan lähinnä RAY:n määräaikaisten hankerahoitusten varassa.
JAKELU
Oikeusministeriö
Sosiaali- ja terveysministeriö
Rikosseuraamuslaitos


Uutiskirje

Alla olevalla lomakkeella voit tilata itsellesi lapsiasiavaltuutetun uutiskirjeen.

Kiitos tilauksesta.