LAPSIASIANEUVOTTELUKUNNAN KANNANOTTO: LAPSIUHRIEN ASEMAA PARANTAVAN LASTENASIAINTALO-HANKKEEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN TURVAAMISEKSI

10.12.2012

Oikeusministeriölle
Sosiaali- ja terveysministeriölle
Sisäasiainministeriölle

Lapsiasianeuvottelukunta on lapsiasiavaltuutetun työn tukena toimiva elin, jonka tehtävänä on lasten aseman ja oikeuksien sekä niitä koskevan viranomaisten yhteistyön edistäminen (laki lapsiasiavaltuutetusta 1221/2004, 4 §). Neuvottelukunnan tulee mm. tehdä ehdotuksia ja antaa lausuntoja lasten aseman ja oikeuksien edistämisestä (asetus lapsiasiavaltuutetusta 274/2005, 6 §).

Neuvottelukunta on kokouksessaan 29.11.2012 päättänyt vedota sosiaali- ja terveysministeriöön sekä sisäasiainministeriöön ja oikeusministeriöön, jotta vuoden 2014 alussa käynnistyvälle Lastenasiaintalotoiminnan pilotointihankkeelle turvataan riittävät toimintaedellytykset. Tavoitteena on parantaa fyysisen tai seksuaalisen väkivallan uhriksi joutuneiden lasten palvelua ja rikostutkintaa.

Tavoitteena lapsiuhrin parempi palvelu ja tuki  

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL johtaa sosiaali- ja terveysministeriön, sisäasiainministeriön ja oikeusministeriön yhteistä poikkihallinnollista Lastenasiaintalo-hanketta.  Lastenasiaintalo tulee olemaan erityispalvelu lapsille (alle 18-vuotiaille), joiden epäillään kokeneen fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Palvelun tuottamiseen osallistuvat valtiollisten viranomaisten eli poliisi- ja syyttäjälaitoksen lisäksi kunnallisista toimijoista sosiaali- ja terveydenhuolto.

Hankkeen tarkoituksena on uudistaa palvelujärjestelmän olemassa olevia rakenteita poikkihallinnollisella ja moniammatillisella viranomaistoimintojen kokonaisuudella eli lastenasiaintalolla.

THL:n johtaman hankkeen tavoitteena on edetä lastenasiaintalotoiminnan käynnistymiseen alueellisena pilotointina vuoden 2014 alussa. Pilotoinnista saatujen tutkimus- ja arviointitietojen perusteella toimintaa ryhdytään implementoimaan valtakunnallisesti vuodesta 2017 alkaen.

Lastenasiaintalo on moniammatillinen yhteistyö- ja palvelukokonaisuus

Lastenasiaintalon lähtökohtana on lapseen kohdistuneen väkivaltarikosepäilyn selvittämisestä vastuussa olevien viranomaisten toiminnan koordinointi ja keskittäminen sekä lapsen edun ja oikeuksien takaamiseksi tarvittavien tietojen jakaminen ja arviointi moniammatillisessa yhteistoiminnassa.

Lastenasiaintalo antaa fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa kokeneen lapsen suojelemisesta ja rikosepäilyn selvittämisestä vastuussa oleville viranomaisille toiminnalliset puitteet tutkia ja korjata tapahtunutta, mutta myös yhteistoiminnassa ehkäistä, ennakoida ja hallita lasten elinoloihin liittyviä terveys- ja hyvinvointiriskejä.

Lastenasiaintalo-palvelukokonaisuus pitää sisällään lapsen keskitetyn kuulemisen, konsultointiavun poliisin suorittaman kuulemisen toteuttamisen, oikeuspsykologisten tutkimuskokonaisuuksien toteuttamisen, somaattisten tutkimusten suorittamisen, lapsen kotikunnan lastensuojeluviranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön ja asiantuntija-avun antamisen heille.

Mallissa varmistetaan myös lapsen kriisihoito, arvioidaan jatkohoidon ja muun avun tarve sekä ohjataan niihin. Perhettä tuetaan ja ohjataan viranomaisprosessien ajan sekä jatko-ohjataan tarvittavan tuen ja avun piiriin koordinoidusti.

Lisäksi mallissa ylläpidetään viranomaisten välistä yhteistyötä sekä koordinoidaan ja seurataan kokonaisprosessia. Koordinointi mahdollistaa myös tutkimustiedon tuottamisen, kouluttamisen ja väkivaltaosaamisen vahvistamisen väkivallan ehkäisemiseksi valtakunnallisella tasolla. Hankkeen myötä kehitetään mm. kriisi- ja traumahoitomuotoja fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa kokeneille lapsille.

Pilotoinnin jälkeen mahdollinen valtakunnallisesti käyttöönotettava malli edistää osaltaan lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaisesti on lapsen oikeus saada suojelua kaikelta väkivallalta ja seksuaaliselta hyväksikäytöltä (artiklat 19 ja 34). Suojeleminen tarkoittaa, että käytössä tulee olla tehokkaita menetelmiä ehkäistä lasten kaltoinkohtelua sekä tunnistaa, tutkia ja puuttua siihen.

Nykyinen prosessi on liian hajanainen  

Nykyinen viranomaisprosessi lapsiin kohdistuvissa väkivalta- ja hyväksikäyttörikoksissa on liian hajanainen ja koordinoimaton. Nykyisestä palvelujärjestelmästämme puuttuvat kokonaan systemaattiset toimintakäytännöt perheen kriisiauttamiseen, tukemiseen ja ohjaamiseen viranomaisprosessien aikana, mikä heikentää myös lapsen asemaa perheen kriisitilanteessa.

Lapsiin kohdistuvan väkivallan tunnistaminen ja siihen puuttuminen on myös puutteellista ja asiantuntemuksessa ja osaamisessa on eroja maan eri osissa. Valtiontalouden tarkastusviraston 9/2012 eduskunnalle jättämän vuosikertomuksen mukaan palvelujärjestelmämme kykenee vastaamaan heikoimmin väkivaltaa kokeneiden lasten avun tarpeeseen.

Lastenasiaintalo-hankkeen toimintaedellytykset turvattava  

Lapsiasianeuvottelukunta pitää lastenasiaintalotoimintaa pilotoivaa hanketta tärkeänä edistysaskeleena sekä lapseen kohdistuvan fyysisen ja seksuaalisen pahoinpitelyn ehkäisemiseksi että lapsiuhrin oikeuksien ja oikeusturvan turvaamiseksi prosessin eri vaiheissa. Toiminta perustuu lapsilähtöisyyteen ja siihen, että se on keskitettyä ja koordinoitua.

Neuvottelukunta näkee välttämättömäksi korostaa hankkeen taustalla toimiville tahoille, erityisesti vastuussa oleville ministeriöille seuraavien toimintaedellytysten varmistamista:

  1. Hankkeelle tulee taata ministeriöiden välinen poikkihallinnollinen rahoitus koko kolme vuotta kestävän pilotoinnin ajaksi (2014-2016).
  2. Ministeriöiden tulee selvittää ja valmistella lainsäädännölliset puitteet, jotka mahdollistavat käytännön toiminnan. Erityisesti tämä koskee viranomaisten ja hanketyöntekijöiden keskinäistä yhteistyötä lähinnä tietojenvaihdon näkökulmasta. Laki lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen selvittämisen järjestämisestä (1009/2008) säätää vain lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen epäilyn tutkimisesta, ja olisikin tarpeen saattaa myös fyysisen väkivallan epäilyn selvittäminen valtion rahoittamaksi kokeilun aikana ainakin pilottialueella.
  3. Pilotointi tulee tehdä niin, että viranomaistoiminta on lapsen näkökulmasta myös fyysisesti keskitettyä eli viranomaiset toimivat samoissa tiloissa. Tällä varmistetaan se, ettei lapsi joudu useisiin haastatteluihin useissa eri toimintaympäristöissä. Lapsiuhrin kannalta myös fyysisten tilojen lapsiystävällisyys ja tuttuus ovat omiaan ehkäisemään uudelleentraumatisoitumista.
  4. Toiminnan pilotointiin tulee liittää perusteellinen arviointitutkimus, jonka tuloksia hyödynnetään lastenasiaintalo-toiminnan laajentamisessa valtakunnalliseksi.

 

Jyväskylässä 10.12.2012

Maria Kaisa Aula
Lapsiasianeuvottelukunnan puheenjohtaja


Uutiskirje

Alla olevalla lomakkeella voit tilata itsellesi lapsiasiavaltuutetun uutiskirjeen.

Kiitos tilauksesta.