LAPSIASIAVALTUUTETUN MUISTIO OPETUSMINISTERI JUKKA GUSTAFSSONIN TAPAAMISEEN 14.2.2012

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lapsen oikeuksien kannalta ajankohtaiset yhteistyöasiat

1. Lasten koulukokemuksesta tehtävä kansallinen arviointi

Hyvien oppimistulosten ja välttävän koulussa viihtymisen välinen ristiriita suomalaisen koulun kansainvälisissä arvioinneissa on ollut koko 2000-luvun keskustelun aiheena. Lasten oppimistulokset ovat mainiot mutta suomalaislapsista muihin maihin verrattuna huomattavasti pienempi osa ilmoittaa pitävänsä koulusta/viihtyvänsä koulussa. Usein aikuiset pyrkivät ns. ”selittämään pois” tämän ristiriidan. Arvellaan, että kriittisyys kuuluu suomalaiseen kulttuuriin tai että lapset eivät ole vastanneet vakavissaan.

Kysymys suomalaisten lasten ns. subjektiivisesta hyvinvoinnista eli koulukokemuksesta oli esillä myös YK:n lapsen oikeuksien komitean maa-arvioinnissa kesällä 2011.

YK:n lapsen oikeuksien komitea suositteli, että Suomen valtio ”kiinnittää enemmän huomiota lasten hyvinvointiin koulussa mukaan lukien lasten oikeus osallistua ja vaikuttaa. Lisäksi tulee laatia tutkimus lasten koulutyytymättömyyden syistä.”

Lapsiasiavaltuutetun toimiston työssä on jo usean vuoden ajan saatu hyvä tuntuma kouluun lasten kokemana. Monien selvitysten perusteella voidaan sanoa, että lasten kannalta koulun laatuun vaikuttavat etenkin

  • koulun fyysinen ympäristö (tilojen ”kotoisuus”, värit sekä pihan toiminnallisuus ja välineet),
  • kouluruokailun laatu ja järjestelyjen toimivuus,
  • koulun antama tuki kaverisuhteille sekä kiusaamisen vähentämiselle,
  • koulun ilmapiiri (opettaja-oppilas-vuorovaikutus) sekä
  • lasten mahdollisuus vaikuttaa koulun arjen asioihin.

Viimeksi samat teemat nousivat esille Suomen Lasten Parlamentin jäsenten Tampereen kokouksessa kirjoittamista terveisistä. Lähes puolet terveisistä päättäjille koski koulua ja näistä joka neljäs liittyi kouluruokailuun. Lasten terveisistä on erillinen kooste liitteenä. Lasten kannalta tärkeät koulun parannukset voivat olla hyvin pienistä asioista kiinni: ”Oppiaineet menevät hyvin mutta urheilupalloja tarvitaan ”

Koulu on lapsille oppimisen ohella kaverisuhteiden luomisen sekä leikkimisen ja pelaamisen paikka. Lapset arvostavat ilmaista kouluruokaa mutta näkevät myös paljon tarpeita vaikuttaa ja saada äänensä kuuluville ruokailun kehittämisessä.

Lapsiasiavaltuutettu korostaa, että koulun kansallisessa arvioinnissa tulee jatkossa selvittää myös lasten koulukokemuksen kannalta olennaisia laatutekijöitä. Lasten kokemustietoa tulee hyödyntää maailman parhaan koulun kehittämisessä.

Lapsiasiavaltuutettu ehdottaa OKM:lle, että esimerkiksi koulutuksen arviointineuvoston ja opetushallituksen yhteistyönä laadittaisiin tutkimus/arviointi lasten koulussa viihtymisestä ja hyvän koulun kriteereistä lasten näkökulmasta.

2. OPS-perusteiden ja tuntijaon uudistuksessa tuettava koulun yhteisöllisyyttä ja lasten osallistumista

Lapsiasiavaltuutetun jo v.2010 antama lausunto OPS-perusteiden ja tuntijaon uudistuksesta on edelleen ajankohtainen:

  • koulun kasvatustehtävää tulee vahvistaa tiedollisen ja taidollisen opettamisen rinnalla
  • vanhempien ja koulun kasvatuskumppanuutta tulee vahvistaa
  • lasten ja nuorten koulun arjen vaikuttamiseen ja osallistumiseen sekä kansalaisena elämisen ja toimimisen valmiuksien kehittymiselle tulee varata oma aikansa koulun tuntijaossa
  • vahvistetaan koulua moniammatillisena yhteisönä (opettajat, oppilashuolto, nuorisotyö)
  • suorituskeskeisyyden sijaan kokemuksellista oppimista
  • ihmisoikeuskasvatuksen osuutta tulee vahvistaa
  • koulun tulee antaa nykyistä paremmin tietoa myös kansallisista vähemmistöistä (saamelaiset, romanit)
  • koulupäivän näkeminen kokonaisuutena: ruokailu, välitunnit, aamu- ja iltapäivätoiminta sekä kerhotoiminta

Yksittäisten oppiaineiden tuntimääriä olennaisempaa on määritellä ja konkretisoida perusopetuksen arvo- ja ihmisoikeuspohjainen kasvatustehtävä monikulttuurisessa ja moniuskontoisessa Suomessa: millaisia ihmisiä ja yhteiskunnan jäseniä haluamme kasvattaa?

3. Varhaiskasvatuslain säätämiseen lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien näkökulma

Kataisen hallitus on jo kolmas hallitus, joka ohjelmassaan on sitoutunut päivähoitolain uudistamiseen. OKM on ilmoittanut asettavansa työryhmä valmistelemaan uutta varhaiskasvatuslakia. Lapsiasiavaltuutettu haluaa korostaa, että varhaisen kasvatuksen ja hoivan palveluista säädettäessä tulee lähteä laajasta lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien näkökulmasta. Lähtökohtana tulee olla myös kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa sekä kotikasvatuksen tukeminen. Varhaisina vuosina ratkaistaan lapsen elämän eväät pitkälle tulevaisuuteen.

Työssä tulee kyetä ylittämään hallinnonala- ja ammattikuntakohtaiset intressit. Uudistusta tehtäessä tulee hahmottaa monipuolisesti pienten eli alle 8-vuotiaiden lasten ja perheiden palveluiden sekä tukien kokonaisuus ja nivelkohdat (neuvola, vanhempainvapaat, leikki- ja kerhotoiminta, perhepäivähoito, päiväkodit, esiopetus, aamu- ja iltapäivätoiminta, taiteen perusopetus).

On hyvä huomioida, että Norjassa 2000-luvun alussa myös päivähoitolakiin lisättiin lapsen oikeus osallistua ja vaikuttaa oman arkensa arviointiin ja suunnitteluun. Sekä lasten että vanhempien palautetta ja arviointitietoa tulee kerätä säännönmukaisesti.  Se on täysin mahdollista kun tiedonkeruun tavat on sovitettu lapsen ikä- ja kehitystasoon.

Lapsiasiavaltuutetulle tulleissa yhteydenotoissa päivähoitoaiheesta korostuvat vanhempien huoli suurista hoitoryhmistä sekä toisaalta päivähoidon ammattilaisten huoli pitkistä hoitopäivistä. Koulun, aamu- ja iltapäivähoidon sekä päivähoidon kokonaisuus vaikuttaa olennaisesti etenkin yksinhuoltajien mahdollisuuksiin yhdistää työssäkäyntiä ja vanhemman velvoitteita.

4. Lasten hyvinvoinnin tietopohjan vahvistaminen: lasten hyvinvoinnin kansalliset indikaattorit

Lapsiasiavaltuutettu oli viime hallituskaudella mukana Lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelman valmistelutyössä, jossa haettiin eri ministeriöiden yhteistä linjaa lasten hyvinvoinnin tietopohjapolitiikkaan (OKM:n raportti: lasten hyvinvoinnin kansalliset indikaattorit 2010).

Parempaa tietoa eri ikäisten lasten hyvinvoinnista tarvitaan sekä valtion omien päätösten mutta myös kuntien palveluiden suunnittelun tueksi. Mikäli kuntakoko suurenee, entistä tärkeämpää on se, että kunnalla on välineitä koota tietoa eri alueilla asuvien lasten hyvinvoinnista sekä vertailla tietoa kansallisesti.

Em. raportissa linjattiin keskeisiä uudistustarpeita kuten kouluterveyskyselyn ulottaminen alakouluikäisiin sekä kouluterveyskyselyn rahoituksen siirtäminen valtiolle. Lasten väkivaltakokemuksia koskeva ns. uhritutkimus tulee toistaa säännöllisesti.

Lapsiasiavaltuutettu korostaa yleisemminkin tarvetta koordinoida ja tehdä yhteistyöstä OKM:n ja STM:n kesken lasten, nuoren ja perheiden politiikan ja palveluiden kehittämisessä. Yhteistyötä myös lasten hyvinvoinnin tietopohjan parantamisessa tarvitaan edelleen.

5. Tärkeät lainsäädäntöhankkeet

Lapsiasiavaltuutettu haluaa kiirehtiä seuraavia lainsäädäntöhankkeita OKM:n toimialalla:

  • oppilashuoltolain säätäminen
  • kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten oikeus perusopetukseen yhtäläisin perustein
  • turvapaikanhakijalasten oikeus perusopetukseen (EOA:n kannanotto 2012)
  • oppilaskuntien säätäminen pakolliseksi sekä ala- että yläkouluissa

 

Jyväskylässä 14.12.2012

Maria Kaisa Aula
lapsiasiavaltuutettu


Uutiskirje

Alla olevalla lomakkeella voit tilata itsellesi lapsiasiavaltuutetun uutiskirjeen.

Kiitos tilauksesta.