Alkoholilain ja alkoholijuomista ja väkiviinasta annetun asetuksen muuttaminen

Lapsiasiavaltuutetun lausunto 10.8.2006
Sosiaali- ja terveysministeriölle

Viite

Lausuntopyyntönne alkoholilain ja alkoholijuomista ja väkiviinasta annetun asetuksen muuttamisesta

Keskeiset ehdotukset

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt lausuntoa valmistelemistaan luonnoksista hallituksen esitykseksi alkoholilain muuttamisesta sekä alkoholijuomista ja väkiviinasta annetun asetuksen muuttamisesta. Esitykset sisältävät ne lainsäädännön alaan kuuluvat alkoholipoliittiset toimenpiteet, joita valtioneuvosto puolsi 2.3.2006 istunnossaan.

Ehdotettujen muutosten tavoitteena on ehkäistä ja vähentää alkoholihaittoja

suojaamalla erityisesti lapsia ja nuoria altistumiselta alkoholimainonnalle kieltämällä alkoholijuomien mainonta televisiossa klo 7-21 välisenä aikana ja elokuvateattereissa 18 vuotta nuoremmille esitettävien kuvaohjelmien yhteydessä
rajoittamalla nuoriin ja riskikuluttajiin vetoavaa hintamarkkinointia ns. paljousalennusten ja ns. happy hour – hintojen ilmoittamisessa
antamalla alkoholin kuluttajille tietoa alkoholin käyttöön liittyvistä riskeistä kuten raskaudenaikaisen alkoholinkäytön vaikutuksista sikiön kehitykseen
rajoittamalla alkoholin myyntiaika alkamaan klo 9 myös vähittäismyynnissä nykyisen klo 7 sijasta

Lausunto

Lapsiasiavaltuutettu kannattaa kaikkia esitettyjä muutoksia alkoholilakiin sekä alkoholijuomista ja väkiviinasta annettuun asetukseen.

Muutosten voidaan arvioida ehkäisevän lisääntyneen alkoholin käytön kasvun lapsille aiheuttamia terveyshaittoja sekä syrjäytymisriskiä ja vaikuttavan yleiseen asenneilmapiiriin alkoholinkäyttöä rajoittavasti. Terveyssyistä erityisen tärkeää on pyrkiä nostamaan lasten alkoholinkäytön aloitusikää, mihin yleisellä viestinnällä ja markkinoinnilla on vaikutusta.

Perustelut

Lasten suojeleminen alkoholinkäytön haittavaikutuksilta on aikuisten velvollisuus, koska alkoholinkäytön haitat ja humalan vaarallisuus eivät ole automaattisesti lasten ja nuorten tiedossa. Samoin lasten vanhempien lisääntynyt alkoholinkäyttö uhkaa lasten hyvinvointia Suomessa.

Kansanterveyslaitoksen arvion mukaan suomalaiset nuoret aloittavat alkoholin käytön varhain ja käyttävät muihin Euroopan maihin verrattuna merkittävissä määrin alkoholijuomia. Joka viides peruskoulun 9. luokkalaisista on juonut itsensä toistuvasti humalaan. 90 prosenttia nuorista ryhtyy käyttämään alkoholia 18 ikävuoteen mennessä.

Tältä kannalta yleiseen asenneilmapiiriin mainonnan ja hinnoittelun kautta vaikuttavat lakimuutokset ovat perusteltuja. Mainonnassa alkoholijuomat esitetään usein osana trendikästä vapaa-ajan viettoa tai seurallista ja iloista elämää. Nämä muokkaavat erityisesti lasten asenteita alkoholinkäytölle suopeiksi ja liittävät alkoholinkäytön osaksi aikuistumista.

Lakiesityksen perustelut ovat kattavat ja monipuoliset. Lisäyksenä voitaisiin kuitenkin mainita YK:n lapsen oikeuksien sopimus, koska ehdotukset vahvistavat sen toteutumista. Sopimuksen toteutumista seuraava komitea on syksyllä 2005 suosittanut Suomelle vahvempia toimia lasten alkoholinkäytön vähentämiseksi (päätelmät 34 ja 35) erityisesti terveyssyistä. Alkoholilainsäädäntöön ehdotetut muutokset ovat YK:n lapsen oikeuksien komitean suositusten mukaisia. Erityisesti mainontarajoitukset vaikuttavat yleiseen asenneilmapiiriin, jolla on vaikutusta lasten ja nuorten alkoholikäyttäytymiseen. Myös hintarajoitteet ovat omiaan vähentämään nuorten alkoholinkäyttöä.

Lisäksi perusteluissa voitaisiin todeta, että sosiaali- ja terveysministeriön asettama, laajapohjainen Suomen lapsiasiain toimikunta oli raportissaan ”Lapsille sopiva Suomi” (2005) erityisesti huolestunut alkoholiveron alennuksen vaikutuksista lapsiin. Toimikunta piti tärkeänä, että alkoholipolitiikan päätösten lapsivaikutukset arvioidaan.

Lapsiasiavaltuutettu pitää myönteisenä, että sikiön oikeus terveyteen on otettu huomioon erityisenä asiana alkoholilain varoitusmerkinnöissä. Lausunnossa lastensuojelulain kokonaisuudistusta pohtineen työryhmän mietinnöstä lapsiasiavaltuutettu on katsonut, että lapsella tulee olla oikeus omaan terveyteensä, joten varoitusmerkintä on yhdenmukainen tämän lapsen oikeuden kanssa. Sikiön suojaamiseksi tarvitaan sekä yleistä päihdevalistusta, neuvolassa annettua neuvontaa että varoitusmerkintöjä tuotteissa.

Lapsiasiavaltuutettu ehdottaa kuitenkin, että varoitusmerkintöjä koskevan velvoitteen käyttöönoton siirtymäaika valmistajille ja maahantuojille olisi lyhyempi kuin lakiesityksessä ehdotettu yksi vuosi. Siirtymäaika voisi päättyä jo 1.7.2007 (ehdotettu alkoholilain 33 b §, voimaantulosäännös).

Esitetyt lainsäädäntöön tulevat mainonta- ja hinnoittelurajoitukset ovat kannatettavia, koska esitettyjen muutosten aikaansaaminen markkinoiden omalla toiminnalla ja itsesäätelyllä ei ole näköpiirissä eikä todennäköistä.

Muita ehdotuksia

Esitettyjä alkoholimainonnan rajauksien lisäksi olisi tarpeen rajata alkoholimainonta pelkästään tuotetiedon antamiseen ja kieltää kokonaan alkoholin ns. elämäntyylimainonta, jossa lapset ja nuoret ovat ilmeisen keskeinen kohderyhmä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, on tärkeä sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä etsiä tehokkaita keinoja, joilla varmistetaan alkoholimainonnan sisältörajoitusten toteutuminen.

Mainonnalla vaikutetaan lasten mielikuviin alkoholin käytön merkityksestä jo pitkälti ennen kokeiluikään tulemista. Mainonnan luoma mielikuvamaailma heikentää päihdevalistuksen tehoa entisestäänkin. Rajoittamalla mainonta tuotetietoihin voitaisiin vielä nyt esitettyä johdonmukaisemmin tukea lasten vanhempien, koulun, nuorisotyön ja muiden lasten hyvinvointia edistävien tahojen toimintaa. Mainittakoon, että tupakoinnin vähentämisessä julkisen vallan johdonmukaiset toimet mm. mainonnan kieltämisessä ovat olleet tehokkaita.

Esitettyjen mainontaan ja hinnoitteluun liittyvien toimien lisäksi alkoholiverotusta tulisi kiristää. Alkoholiverotuksen kiristäminen vähentäisi erityisen tehokkaasti lasten vanhempien alkoholinkäyttöä. Lasten vanhempien liiallinen alkoholinkäyttö rikkoo YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 19 artiklaa. Sen mukaan lapsia tulee suojella kaikenlaiselta väkivallalta, vahingoittamiselta, pahoinpitelyltä, laiminlyönniltä ja välinpitämättömältä tai huonolta kohtelulta. Valtion velvollisuus on ryhtyä toimiin lasten suojelemiseksi ja heidän oikeuksiensa turvaamiseksi.

Kansallista alkoholiohjelmaa on myös tarpeen jatkossa suunnata vahvemmin lasten vanhempien alkoholinkäytön vähentämiseen ja sitä tukevien palveluiden vahvistamiseen.

Lopuksi

Korostan, että lapsia ja nuoria suojellaan alkoholinkäytön haitoilta tehokkaimmin käyttämällä monipuolista keinovalikoimaa, joilla vaikutetaan sekä lasten itsensä että heidän vanhempiensa alkoholinkäyttöön.

Korostan myös, että YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa sopimusvaltiota ottamaan lapsen edun huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Tämä koskee myös alkoholipolitiikkaa, jossa lapsen etu on voitava asettaa myös alkoholiteollisuuden, kaupan, mainonnan sekä muun viestintäalan kaupallisten etujen edelle.

Pidän tärkeänä, että esitettyjen lakimuutosten tavoitteiden toteutumista ja niiden riittävyyttä arvioitaisiin. Lakiesityksen perusteluissa on mainittu tähän liittyviä mittareita kuten lasten ja nuorten alkoholimainonnan sisältöä koskeva tietoisuus, alkoholijuomien kulutuksen kehitys sekä yleisön tietoisuus varoitusmerkinnöillä esiin nostetuista alkoholinkäyttöön liittyvistä riskeistä.

Liitän oheen lapsiasiavaltuutetun laajemman kannanoton, joka on toimitettu aiemmin alkoholipoliittiselle ministerityöryhmälle. Lisäksi liitän oheen YK:n lapsen oikeuksien sopimusta seuraavan komitean asiaan liittyvät viimeisimmät suositukset Suomen valtiolle.

Jyväskylässä 10. päivänä elokuuta 2006

Maria Kaisa Aula
Lapsiasiavaltuutettu

Johanna Aalto
Lakimies


Uutiskirje

Alla olevalla lomakkeella voit tilata itsellesi lapsiasiavaltuutetun uutiskirjeen.

Kiitos tilauksesta.