Lapsiasiavaltuutetun lausunto 24.5.2006

Eduskunnan hallintovaliokunnalle

Viite

HE 90/2005 vp

Asia

Lausuntopyyntönne HE 90/2006 vp laiksi poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta sekä laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Esityksen keskeinen sisältö

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamista. Ehdotuksella säädettäisiin poliisin tiloihin sijoitettujen tutkintavankien, poliisin säilytettävinä olevien pidätettyjen ja kiinni otettujen sekä muiden poliisin säilytettävinä laillisella perusteella olevien vapautensa menettäneiden kohtelusta.

Lausunto

Lapsiasiavaltuutettu pitää lakiesitystä perusteltuna. Se on kuitenkin valmisteltu pääasiallisesti aikuisnäkökulmasta. Lakiesityksen perusteluissa ei ole esitetty arvioita siitä, miten lakiesitys vaikuttaa lapsiin. Kokoava esitys lapsen asemasta olisi kuitenkin soveltunut hyvin tehtäväksi kohdassa ”Lakiesityksen vaikutukset eri ihmisryhmiin”. Hallintovaliokunnan tulisi mietinnössään korostaa lakiesitysten lapsivaikutusten arvioinnin tarvetta.

Lapsen huoltajan asemaa myös vapautensa menettäneiden lasten asioista päätettäessä ja yhteydenpidossa on tarpeen korostaa. Huoltajan asemaa ei ole lakiesityksessä erityisesti mainittu tai arvioitu. Lisäksi on tarpeen mietinnössä vahvistaa pyrkimystä yhteistyöhön poliisin ja sosiaaliviranomaisten kesken alaikäisten säilöönotossa ja rikosepäilyissä.

Lapsiasiavaltuutettu katsoo, että alaikäisten osalta teknistä valvontaa ja etävalvontaa ei tule toteuttaa esitetyssä muodossa. Pääsääntönä tulisi alaikäisten osalta olla henkilöllinen valvonta.

Lausunnossani kiinnitän huomiota YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen velvoitteisiin sekä YK:n lapsen oikeuksien komitean antamaan Suomea koskevan suositukseen

Alaikäisiä vapautensa menettäneitä koskevat YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen artiklat sekä sopimuksen valvontaelimen lausunnot

Lakiesityksen perusteluissa on mainittu YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 37 artikla, jonka mukaan lasta ei saa kiduttaa tai rangaista julmasti. Lapsen vangitsemisessa on huomioitava hänen ikänsä mukaiset tarpeet ja säilytyksen erillisyys aikuisista. Lapsen pidättämisessä, muussa vapaudenriistossa tai vangitsemisessa tulee noudattaa lakia ja näihin toimiin on turvauduttava vasta viimeisenä ja mahdollisimman lyhytaikaisena keinona. Artiklassa korostetaan lapsen oikeutta erilaisiin auttamistahoihin ja nopeaa päätöksentekoon. Jokaisella lapsella on oikeus pitää yhteyttä perheeseensä kirjeitse ja vierailukäynnein, paitsi poikkeuksellisissa olosuhteissa.

Tämän lisäksi lakiesitystä koskee sopimuksen 40 artikla. Siinä korostetaan, että lasta tulee pitää asiaa selvitettäessä syyttömänä. Syytteet tulee ilmoittaa viipymättä ja suoraan lapselle itselleen tai tämän laillisten edustajien välityksellä. Tärkeinä periaatteina mainitaan lisäksi yksityisyyden suoja ja huolenpito.

Ihmisoikeuksien valvontaelimenä toimiva YK:n lapsen oikeuksien komitea antoi viime syyskuussa 2005 Suomelle lakiesityksen aihepiiriä sivuavan suosituksen. Suositusta ei ole mainittu lain perusteluissa, koska laki on annettu eduskunnalle jo vuoden 2005 keväällä.

Lapsen oikeuksien komitea kiinnitti huomioita siihen, että vapaudenmenetystä tulisi käyttää alle 18- vuotiaisiin vain viimesijaisena keinona ja mahdollisimman lyhyen ajan. Alaikäiset tulisi pitää erillään aikuisista vapaudenmenetyksen aikana.

Esityksen kohderyhmään kuuluvat lapset

Suomen lainsäädännön mukaan poliisi voi ottaa alle 15 -vuotiaita kiinni rikoksen selvittämistä varten, mutta rikosoikeudellisen vastuun puuttumisen vuoksi heitä ei voida pidättää tai vangita.

Rangaistusvastuuiän eli 15 vuoden ylittänyt rikoksesta todennäköisin syin epäilty voidaan pidättää, jos rikoksesta ei ole säädetty lievempää rangaistusta kuin kaksi vuotta vankeutta. Pidättäminen on mahdollista myös lievemmissä rikoksissa, jos on syytä epäillä, että epäilty välttelee prosessia, vaikeuttaa asian selvittämistä tai jatkaa rikollista toimintaansa. Vangitsemisen edellytykset ovat yhtenevät pidättämisen edellytysten kanssa.

Lakiehdotuksen sisällön yksittäiset asiat

  • Vapautensa menettäneiden kohtelu

Lakiehdotuksen 1 luvun 4 §:ssä on todettu tarve kiinnittää huomiota nuoren vapautensa menettäneen erityisiin tarpeisiin. Perusteluissa kuitenkin mainitaan, että poliisilla ei usein ole käytännössä mahdollisuuksia antaa nuorelle vapautensa menettäneelle tämän tarvitsemaa tukea ja apua. Siksi poliisin tulisi ”mahdollisuuksien mukaan” pyrkiä yhteistyöhön sosiaaliviranomaisten kanssa tuen ja avun järjestämiseksi nuorille vapautensa menettäneille. Lisäksi on mainittu poliisin palveluksessa olevan henkilön velvollisuudesta ilmoittaa lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta.

Lapsiasiavaltuutettu katsoo, että tarvetta yhteistyöhön sosiaaliviranomaisten kanssa tulee alaikäisten vapautensa menettäneiden asioissa korostaa ja pitää sitä pääsääntönä. Perusteluja tulisi mietinnössä tältä osin täsmentää. Poliisin ja lastensuojeluviranomaisten yhteistyö on avainasemassa lasten tekemiä rikoksia käsiteltäessä.

Myös lastensuojelulain 15.2 §:ssä on lähdetty siitä, että sosiaalilautakunnan edustus tulee olla pääsääntönä lasten rikosten esitutkinnassa. Poikkeuksena on mainittu ainoastaan ilmeisen tarpeettomana pidettävät tapaukset. Sosiaalipäivystyksen laajentuessa koskemaan koko maata vuoden 2007 alussa yhteistyö tulee mahdolliseksi kaikkina vuorokaudenaikoina.

  • Sijoittaminen säilytystilassa

3 luvun 1 §:ssä alaikäisen sijoittamista säilytystilaan koskevassa momentissa ehdotetaan alaikäisen säilyttämistä erillään aikuisista vapautensa menettäneistä. Aiempaan tilanteeseen verrattuna sana ”nuoret” korvautuu täsmällisemmällä ilmaisulla ”alle 18-vuotiaat”.

Esitys alaikäisten sijoittamisesta säilytystilassa erikseen aikuisista on lapsiasiavaltuutetun mielestä erittäin kannatettava. Se noudattaa YK:n lapsen oikeuksien sopimusta.

  • Tapaamiset (7 luku), turvaamistoimenpiteet (11 luku) ja tekninen valvonta (12 luku)

Tapaamisoikeuden ja turvaamistoimien sääntely on sinänsä lakiesityksessä perusteellista.

Kuitenkin alle 18-vuotiaiden osalta huomion arvoista on, että heillä on lainsäädännön nojalla laillinen edustaja eli yleensä huoltaja. Lapsen oikeus tavata huoltajia, perheenjäseniä ja auttamiseen osallistuvia mm. sosiaali- ja terveydenhuollosta tulee turvata.

Turvaamistoimenpiteiden osalta on todettu, että tarkkailuun sijoittamisesta tulee ilmoittaa välittömästi terveydenhuoltohenkilökunnalle. Alaikäisen huoltajaa ei ole tässä kohtaa mainittu.

Oikeus huoltajan tapaamiseen tulisi mainita erikseen tapaamista koskevissa perusteluissa.

Alaikäisen mahdollisista turvaamistoimenpiteistä päätettäessä on huolehdittava siitä, että myös lapsen huoltajalle ilmoitetaan ja lapsen laillista edustajaa kuullaan.

Lakiesityksessä säädetään vapautensa menettäneiden teknisestä valvonnasta ja etävalvonnasta.

Lapsiasiavaltuutettu katsoo, että pelkkä tekninen valvonta ja etävalvonta ei ole riittävä toimenpide lapsen turvallisuuden takaamiseksi. Pääsääntönä tulisi alaikäisten osalta olla henkilöllinen valvonta. Lapsella on oikeus erityiseen suojeluun.

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula
Ylitarkastaja Johanna Aalto


Uutiskirje

Alla olevalla lomakkeella voit tilata itsellesi lapsiasiavaltuutetun uutiskirjeen.

Kiitos tilauksesta.