Lapsiasiavaltuutetun lausunto 13.12.2006

Viestintävirastolle

Asia Lausuntopyyntönne 27.11.2006 1292/9211/2006

Viestintävirasto on pyytänyt lapsiasiavaltuutetulta kannanottoa kysymykseen, miten alaikäisten lasten kirjesalaisuus voidaan turvata samalla noudattaen holhoustoimilakia ja lakia lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta

Lausunto

Miten voidaan turvata lasten kirjesalaisuus?

Lapsiasiavaltuutettu pitää kirjesalaisuutta osana yksityiselämän suojaa merkittävänä lapsen perusoikeutena (Suomen perustuslaki, YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus).

Kirjesalaisuus on lapsen oikeus, mutta häntä voi edustaa lain nojalla edunvalvoja tai huoltaja tehtäviinsä kuuluvissa asioissa. Erityisen tarpeellista käytännön kannalta edustaminen on aivan pienten lasten kohdalla. Sekä edunvalvojan että huoltajan toimivaltuuksia säätelevissä laeissa on edellytetty, että lasta kuullaan ja hänen omat toivomuksensa otetaan huomioon.

Kirjelähetyksen luovuttava postipalveluyritys huolehtii kirjesalaisuuden säilymisestä. Yritys voi varmistua lapsen kuulemisesta ja toivomusten huomioon ottamisesta esimerkiksi kirjallisella suostumuksella.

Mikäli kirjelähetyksestä on pääteltävissä sen kuuluminen edunvalvojan toimivaltaan kuuluviin asioihin, kirjelähetyksen voi luovuttaa myös edunvalvojalle. Harkinnan asiassa suorittaa tosiasiallisesti lähetyksen luovuttaja kussakin yksittäisessä tilanteessa.

Lausunnon perustelut

Yleisesti lapsiasiavaltuutetun tehtävistä

Lapsiasiavaltuutetusta säädetään laissa (1221/2004) ja asetuksessa (274/2005) lapsiasiavaltuutetusta. Lapsiasiavaltuutettu edistää lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumista lainsäädännön ja yleisen yhteiskuntapolitiikan tasolla. Valtuutetun tehtäviin ei kuulu yksittäistapausten käsittelyä. Lapsiasiavaltuutettu voisi kuitenkin ottaa yksittäistapauksen perusteella yleisellä tasolla kantaa lapsen edun ja oikeuksien toteutumiseen. Kannanotot painottuvat kysymyksiin, joilla on periaatteellinen ja yleinen merkitys.

Kirjesalaisuus perusoikeutena
Suomen perustuslain (731/1999) mukaan lapsille kuuluvat perusoikeudet. Perustuslain 10 §:n mukaan jokaisella on oikeus yksityiselämän suojaan. Kirjeen ja muun luottamuksellisen viestin suoja on säädetty loukkaamattomaksi.

Perustuslain 6 §:n 3 momentin mukaan lapsia on kohdeltava tasaarvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.
Muun muassa perustuslain 106 §:ssä säädetään säädösten tulkintajärjestyksestä, eli ”Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle”.

Asiaa koskevat YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen artiklat

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen (SopS 59-60/1991) 16 artiklan perusteella lapsen yksityisyyteen, perheeseen, kotiin tai kirjeenvaihtoon ei saa puuttua mielivaltaisesti tai laittomasti eikä hänen kunniaansa tai mainettansa saa laittomasti halventaa.

Sopimuksen 12 artiklan mukaan lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Tämän toteuttamiseksi lapselle on annettava erityisesti mahdollisuus tulla kuulluksi häntä koskevissa oikeudellisissa ja hallinnollisissa toimissa joko suoraan tai edustajan tai asianomaisen toimielimen välityksellä kansallisen lainsäädännön menettelytapojen mukaisesti.

Lapsen oikeuksien sopimuksen 18 artiklan mukaan sopimusvaltioiden tulee parhaansa mukaan pyrkiä takaamaan sen periaatteen tunnustaminen, että vanhemmat vastaavat yhteisesti lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä. Vanhemmilla tai tapauksesta riippuen lapsen laillisilla huoltajilla ja holhoojilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä. Lapsen edun on määrättävä heidän toimintansa.

Edunvalvoja hoitamassa lapsen asioita

Holhoustoimilaissa (442/1999) on säädetty, että lapsi on vajaavaltainen 18 ikävuoteen asti. Edunvalvoja on lapsen laillinen edustaja, jolla on oikeus käyttää puhevaltaa edustamansa lapsen omaisuutta ja taloudellisia asioita koskevissa oikeustoimissa. Pääsääntöisesti vajaavaltaisen asioista huolehtii siis edunvalvoja, poikkeuksina ovat olosuhteisiin nähden tavanomaiset ja merkitykseltään vähäiset oikeustoimet sekä omalla työllä ansaittu varallisuus, joista vajaavaltainen voi itse päättää.

Päämiehen eli alaikäisen kuulemisesta on säädetty 43 §:ssä: Ennen kuin edunvalvoja tekee päätöksen tehtäviinsä kuuluvassa asiassa, hänen on tiedusteltava päämiehensä mielipidettä, jos asiaa on tämän kannalta pidettävä tärkeänä ja kuuleminen voi tapahtua ilman huomattavaa hankaluutta.

Holhoustoimilain 89 §:n 1 momentin perusteella edunvalvojalla on tehtäviinsä kuuluvissa asioissa oikeus saada ne tiedot, joihin päämiehellä olisi itsellään oikeus, jollei erikseen toisin säädetä. 2 momentissa on säädetty, että edunvalvojalla on ilman päämiehensä suostumusta oikeus avata vain sellaisia päämiehelleen saapuneita kirjeitä tai niihin rinnastettavia suljettuja viestejä, joiden voidaan lähettäjän nimen tai muun erityisen seikan perusteella päätellä koskevan asiaa, josta edunvalvojan tulee huolehtia.

Lapsen huoltajan tehtävät

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983) määrittelee lapsen huoltajan tehtävät. Lapsen huoltajan on turvattava lapsen kehitys ja hyvinvointi siten kuin mm. lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Tässä tarkoituksessa huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista henkilökohtaisista asioista.

Ennen kuin huoltaja tekee päätöksen lapsen henkilökohtaisessa asiassa hänen tulee keskustella asiasta lapsen kanssa, jos se lapsen ikään ja kehitystasoon sekä asian laatuun nähden on mahdollista. Päätöstä tehdessään hänen on kiinnitettävä huomiota lapsen mielipiteeseen ja toivomuksiin.

Huoltaja edustaa lasta tämän henkilöä koskevissa asioissa, jollei laissa ole toisin säädetty. Mikäli huoltajia on useampia, heidän tulee lain mukaan hoitaa tehtävää yhdessä.

Muu lainsäädäntö

Postipalvelua säätelevän lain (313/2001) 11 §:n mukaan postiyrityksellä on velvollisuus vastaanottaa ja välittää jokaisen sitä haluavan kirjelähetys voimassa olevaa maksua vastaan toimilupansa sekä toimitusehtojensa mukaisesti postin saajalle.

Lakia koskevassa hallituksen esityksen (HE 74/2000 vp) yksityiskohtaisissa perusteluissa mainitaan, että postiyrityksen velvollisuutena olisi huolehtia kirjesalaisuuden säilymisestä. Tämä edellyttää tiettyjä toimenpiteitä postitoiminnan eri vaiheissa alkaen lähetysten vastaanoton asianmukaisesta järjestämisestä aina sen luovuttamiseen postin saajalle.

Myös eduskunnan käsiteltävänä olevassa lastensuojelulain kokonaisuudistuksessa (HE 252/2006 vp) on mainittu kirjesalaisuuden turvaaminen myös sijaishuoltopaikassa asuvalle lapselle. Sijaishuollossa lapselle on turvattava hänen kehityksensä kannalta tärkeät, jatkuvat ja turvalliset ihmissuhteet. Lapsella on oikeus tavata vanhempiaan, sisaruksiaan ja muita hänelle läheisiä henkilöitä vastaanottamalla vieraita tai vierailemalla sijaishuoltopaikan ulkopuolella sekä pitää heihin muuten yhteyttä käyttämällä puhelinta tai lähettämällä ja vastaanottamalla kirjeitä tai niihin rinnastettavia muita luottamuksellisia viestejä taikka muita lähetyksiä.

Jyväskylässä 13. päivänä joulukuuta 2006

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula
Lakimies Johanna Aalto


Uutiskirje

Alla olevalla lomakkeella voit tilata itsellesi lapsiasiavaltuutetun uutiskirjeen.

Kiitos tilauksesta.