Lapsiasiavaltuutetun lausunto 23.3.2006

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Oikeusasiamiehen erilliskertomuksesta eduskunnalle – lapsi, perheväkivalta ja viranomaisten vastuu 2006

Yleistä

Lapset ovat aikuista voimattomampia ja tietämättömämpiä omista oikeuksistaan ja mahdollisuuksistaan avun saamiseen. Lapset voivat myös salata itseensä kotona kohdistuneen väkivallan. Kodin ulkopuolella tapahtuva väkivalta tulee sen sijaan helpommin muiden tietoon.

YK:n lasten oikeuksien toteutumista seuraava Geneven komitea on sekä vuonna 2000 että syyskuussa 2005 antamissaan suosituksissa Suomen valtiolle esittänyt lisätoimia lapsiin perheen sisällä kohdistuvan väkivallan estämiseksi ja varhaiseksi puuttumiseksi. Lisäksi toimikunta on kiinnittänyt huomiota lapsia koskevan tilastotiedon ja muun tutkimuksen puutteeseen.

Tältä kannalta oikeusasiamiehen erilliskertomus on hyvin ajankohtainen ja tarpeellinen sekä sen sisältämät toimenpide-ehdotukset ovat kannatettavia. Niiden toteuttamista tulee kiirehtiä.

Salassapitosäännösten ja ilmoitusvelvollisuuden täsmentäminen perusteltua

Oikeusasiamiehen kertomus keskittyy erityisesti eri viranomaisten välisten salassapitosäännösten toimivuuden ja ilmoitusvelvollisuuden arviointiin, jotta väkivaltatapaukset tulisivat viipymättä ilmi ja lapsen oikeudet toteutuisivat. Kertomuksen ehdotukset tältä osin ovat perusteltuja ja kannatettavia. Tämänsuuntaista lainvalmistelua on saamani tiedon mukaan jo vireillä lastensuojelulain sekä oppilashuoltolainsäädännön uudistustyössä. Näiden uudistusten toteuttamista on syytä kiirehtiä.

Esillä on ollut esimerkiksi tarve kirjoittaa lastensuojelulakiin, että lastensuojeluilmoitus on tehtävä salassapitosäännösten estämättä., laajentaa tarpeen mukaan ilmoitusvelvollisten joukkoa sekä muotoilla paremmin ilmaisu ”ilmeisestä” perhe ja yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeesta. Toisiin ammattikuntiin kuuluvien voi olla vaikea tietää ja arvioida , mikä on ”ilmeinen” tarve.
Nämä ovat kannatettavia täsmennyksiä lastensuojelulakiin. Oppilashuollossa on varmistettava sujuva tiedonkulku lapsen hyvinvoinnin kannalta keskeisen ammattilaisten välillä.

Viranomaisyhteistyön käytännön varmistaminen

Salassapitosäädösten täsmentämisen ohella on tarpeen varmistaa eri viranomaisten (terveydenhuolto- sosiaalitoimi-koulutoimi-poliisi) välisen yhteistyön käytännön toimivuus paikallis- ja aluetasolla. STAKESin vuonna 2003 antamat suositukset (Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoipitelyn selvittäminen) antavat sinänsä selkeän ja toimivan mallin eri viranomaisten yhteistyöstä ja tehtäväjaosta. Suositusta ei kuitenkaan kaikkialla tunneta eikä sen käytäntöön soveltamista ole paikallisesti pohdittu.

Paikallisesti ja alueellisesti tulee luoda valmiita viranomaisten välisiä verkostoja ja malleja yhteistyöstä. Esimerkkinä mainittakoon Keski-Suomessa valmisteltu malli lapsen seksuaalisen hyväksikäytön selvittämisestä. Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä on esimerkiksi otettu käyttöön sähköinen lastensuojeluilmoituslomake, joka on helpottanut ilmoitusten tekemistä.

Tätä varten tarvitaan myös valtakunnallisesti eri viranomaisilla olevan osaamisen kanavointia kunta-, sairaanhoitopiiri- ja muulle aluetasolle. Lapsiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen tulee sisältyä lasten kanssa työskentelevien viranomaisten ja ammattilaisten täydennyskoulutukseen. Korostan, että pieniin lapsiin kohdistuvan väkivallan vähentämisessä ja riskien tunnistamisessa neuvola on tärkeä toimija, koska alle 3-vuotiaista lapsista valtaosa hoidetaan kotona.

Jotta käytännön yhteistyö ja osaamisen kanavointi varmistuisivat tarvitaan jatkossa väkivallan vastaisessa työssä toimintaohjelmaa. jonka erityisenä painopisteenä on lapsiin kohdistuvan väkivallan vähentäminen. Väkivallan vähentämistyön yhteensovittaminen valtioneuvostotasolla tulee jatkossa olemaan oikeusministeriön rikoksentorjuntaneuvostolla (sisäisen turvallisuuden ministeriryhmän päätös 23.2.2006).

Oikeusasiamies kiinnittää huomiota myös siihen, että perheväkivallan uhriksi joutuneille lapsille ei ole riittävästi kiireellisiä sijoituspaikkoja esimerkiksi turvakoteja tai vastaavia. Korostan, että viranomaisyhteistyössä ja lastensuojelun suunnittelussa kuntatasolla on varauduttava myös kiireellisiin tilanteisiin. Kodin ulkopuolelle sijoittamisen vaihtoehtona on tarpeen varmistaa myös lähestymiskiellon käyttö ja sen toimivuus.

Oikeusasiamies kiinnittää huomiota lapsen seksuaalisen hyväksikäytön selvitysten viivästymisiin. Rahoitusvastuu lasten seksuaalisen hyväksikäytön selvityksistä tulee siirtää kunnilta valtiolle kunta- ja palvelurakennehankkeen yhteydessä jo sovitulla tavalla. Tämä on omiaan nopeuttamaan selvityksiä. Selvityksiä on perusteltua myös keskittää erityisiin yliopistosairaaloiden oikeuspsykiatrisiin yksiköihin osaamisen varmistamiseksi.

Lastensuojelutyön voimavarat ja osaamisen vahvistaminen

Lastensuojelussa huostaan otettujen ja avohuollon piirissä olevien lasten määrä on kasvanut vuosittain 1980-luvun lopulta saakka. Perheiden ja lasten ongelmat ovat vaikeutuneet ja monimutkaistuneet. Kuntien lastensuojelutyössä toimitaan kovien työpaineiden alla, henkilöstön vaihtuvuus on suurta ja myös ammattitaitoisten työntekijöiden saannissa on vaikeuksia. Alalla on vähän valtakunnallista ohjeistusta ja käytäntöjä.

Näitä puutteita selvitetään ja parannetaan STM:n lastensuojelun kehittämisohjelmassa sekä lastensuojelulain uudistuksessa. Sen ohella että sääntelyä ja valtakunnallisia ohjeita tarkistetaan ja täsmennetään, on myös varmistettava lastensuojelutyön riittävät henkilöstövoimavarat. Perheisiin menevää työtä on lisättävä, jotta ongelmat havaitaan ajoissa ja myös lapsiin kohdistuva väkivalta havaitaan.

Oikeusasiamies korostaa lapsen oikeutta päästä laissa säädetyssä määräajassa psykiatriseen tutkimukseen ja hoitoon. Tavoite on oikea. Sen toteutumiseksi on varmistettava lastenpsykiatrien riittävä koulutus, koska alan erikoislääkäreistä on pulaa. Samoin tarvittaisiin lasten- ja nuorisopsykiatriaan erikoistuneita sairaanhoitajia. Palveluketjujen toimivuus perusterveydenhuollon, perhe- ja kasvatusneuvoloiden sekä erikoissairaanhoidon välillä on varmistettava.

Päihteiden väärinkäytön yhteys perheväkivaltaan

Kiinnitän huomiota siihen, että perheväkivaltatapauksista valta-osa on tutkimusten mukaan yhteydessä päihteiden ja erityisesti alkoholin liikakäyttöön. Alkoholin kulutusta vähentävä alkoholipolitiikka vähentää myös lähisuhde- ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa. Tehokkain keino vähentää alkoholinkulutusta ja siitä aiheutuvia haittoja on alkoholiverotuksen kiristäminen.

Lapsiin kohdistuvan väkivallan tilastoinnin ja tutkimuksen tarpeet

Oikeusasiamies ottaa esille myös lapsiin kohdistuvan väkivallan tilastoinnin ja tutkimuksen tarpeet. Ehdotukset ovat erittäin kannatettavia ja tarpeellisia.

Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on seurata lasten elinoloja ja hyvinvointia sekä raportoida siitä valtioneuvostolle. Työn alkuvaiheessa olen kartoittanut lasten elinoloja ja oikeuksien toteutumista koskevan tiedon ja tutkimuksen nykytilaa. Tulen raportoimaan siitä vuosikertomuksessani (huhtikuu 2006). Ongelmana on, että Suomessa ei ole saatavilla tilastoja tai ajanmukaista tutkimusta lapsiin kohdistuvasta väkivallasta, väkivallan määrän kehityksestä tai lasten peloista ja turvattomuuden kokemuksista.

Lasten turvallisuuden tilasta tarvittaisiin nykyistä luotettavampi kuva, kuten oikeusasiamies esittää. Lasten turvallisuuden tilan selvittämiseksi tarvitaan sekä viranomaistilastoja että tietoja lasten omista kokemuksista.

Viranomaistilastoinnin kehittämisessä on tarpeen löytää sopivat tavat tiedon keräämiseksi sekä terveydenhuollon, lastensuojelun että poliisin työssä ilmenevistä lapsiin kohdistuvan väkivallan tapauksista. Väkivaltarikosten tilastointia ei esimerkiksi tehdä uhrin iän mukaan eritellen. Lastensuojelusta ei ole lainkaan saatavilla valtakunnallisia rekisteritietoja lasten kodin ulkopuolelle sijoittamisen syistä. Terveydenhuollossa ei koota tietoja esimerkiksi potilaaksi ottamisen perusteista niin, että niistä voitaisiin koota arvioita lapsiin kohdistuvasta väkivallasta.

Lasten omien kokemusten ja ns. uhritutkimuksen säännönmukaiseen tekemiseen paras taho olisi Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, joka tarvitsee tähän riittävät voimavarat. Hyvän mallin antaa v. 1988 Lastensuojelun keskusliiton toteuttama lapsi- ja nuorisouhritutkimus (Sariola). Lapsi- ja nuorisouhritutkimukseen olisi hyvä liittää myös lasten pelkoja koskeva osio. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos on todennut lapsiasiavaltuutetun kyselyyn antamassaan vastauksessa valmiutensa tällaiseen työhön. Puutteena on tällä hetkellä tiedontuotannon rahoituksen projektiluonteisuus.

Pidän tärkeänä, että valiokunta mietinnössään kiirehtii lapsiin kohdistuvan väkivallan tilastoinnin ja uhritutkimuksen kehittämistyötä, toteuttamista ja riittävien pysyvien voimavarojen turvaamista.

Kiinnitän lopuksi huomiota siihen, että oikeusministeriön valmistelussa on loppusuoralla valtioneuvoston periaatepäätös kansalliseksi väkivallan vähentämisohjelmaksi. Tämä on jatkoa ja konkretisointia 23.9.2004 hyväksytylle Arjen turvaa – sisäisen turvallisuuden ohjelmalle. Periaatepäätös sisältää toimenpiteitä erityisesti lapsiin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisemiseksi sekä suosittaa myös tilastoinnin parantamista.

Maria Kaisa Aula
Lapsiasiavaltuutettu


Uutiskirje

Alla olevalla lomakkeella voit tilata itsellesi lapsiasiavaltuutetun uutiskirjeen.

Kiitos tilauksesta.