Lausunto eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sosiaali- ja työjaostolle 7.11.2005

Vation talousarvioesitys (HE 119/2005 vp)

– Lapsiasiavaltuutetun toimintaan osoitetut resurssit ja niiden riittävyys (momentti 33.01.21. sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot)

Lausunnon tiivistelmä

Lapsiasiavaltuutetun työhön kohdistuvat suuret odotukset. Näitä kuvastaa toimistoon tulleiden erilaisten yhteydenottojen määrä. Syys-lokakuun aikana toimistoon on tullut alustavan tilaston mukaan yhteensä 280 yhteydenottoa (liite). Huolenani on kansalais-yhteiskunnan odotusten ja valtuutetun toimiston voimavarojen välinen suuri kuilu. Uuden viranomaisen ja instituution perustaminen vaatii runsaasti myös hallinnollista työtä.

Haasteena on yhdistää
– yhteiskuntapoliittinen strateginen vaikuttaminen ja viestintä lapsiasioissa
– eri ministeriöissä tehtävän lapsia koskevan päätöksenteon seuranta ennakoivasti
– yhteydenpito lapsiin ja nuoriin
– lasten oikeuksista huolta kantavien kansalaisten yhteydenottoihin vastaaminen
– uuden viranomaisen perustamisen edellyttämä hallinnollinen työ ja tiedottaminen.

Esitän, että valtiovarainvaliokunta mietinnössään kiirehtisi lapsiasiavaltuutetun toimiston henkilöstövoimavarojen saattamista lakisääteisten tehtävien edellyttämälle tasolle. Vuoden 2006 valtion talousarvioon sisältyvän ylitarkastajan viran lisäksi tarvittaisiin pikaisesti vähintään kaksi uutta virkaa. Olen esittänyt näitä vuosien 2007-2011 STM:n kehykseen momentille 33.01.21. Parasta tietysti olisi, jos henki-löstövoimavaroja voitaisiin lisätä jo aikaisemmin eduskunnan v. 2006 talousarvion käsittelyssä tai ensi vuoden lisätalousarviossa.

Esitän, että valiokunta pitäisi välttämättömänä turvata etenkin alkuvaiheessa lapsiasiavaltuutetun toimistolle riittävät määrärahat palveluiden ostoon ulkopuolelta. Ulkopuolelta ostettavan työn tarve on luonnollisesti sitä suurempi mitä pienemmät ovat toimiston omat henkilöstövoimavarat. Muihin kuin henkilöstömenoihin olen esittänyt vuodelle 2006 107.050 euroa. STM päättää sisäisesti vasta ensi vuoden alussa toimintamenomäärärahan jakamisesta näiltä osin.

Tarkemmat perustelut määrärahatarpeista ovat muistion seuraavilla sivuilla.

MÄÄRÄRAHAESITYSTEN PERUSTELUT

Lapsiasiavaltuutetun tehtävät

Lapsiasiavaltuutetun toimiston laissa määritellyt tehtävät ovat seuraavat:

1) Lasten ja nuorten elinolojen sekä lapsen edun ja oikeuksien toteutumisen seuranta ja arviointi sekä tähän liittyvien aloitteiden, neuvojen ja ohjeiden laadinta
2) Lainsäädännön ja muun yhteiskunnallisen päätöksenteon seuranta lapsinäkökulmasta
3) Yhteydenpito lapsiin ja nuoriin ja heiltä saadun tiedon välittäminen päätöksentekoon
4) Yhteistyön kehittäminen lapsipolitiikan toimijoiden välille sekä yhteiskuntapoliittinen vaikuttaminen
5) YK:n lasten oikeuksien sopimuksesta tiedottaminen ja sen toteutumisen edistäminen

Lakisääteiset tehtävät ovat jo sinällään hyvin laajat. Ympäröivän yhteiskunnan odo-tukset lapsiasiavaltuutetun työtä kohtaan ovat suuret. Toiminta edellyttää yhteyksien luomista ja eri hallinnonaloihin, järjestöihin ja tutkimukseen.

Toimiston on välttämätöntä hankkia lasten ja nuorten elinolojen seurantaan ja arviointiin liittyviä selvitystehtäviä ulkopuolelta. Osa voidaan hankkia STM:n alaisen hallinnon sisältä kuten Stakesista ja mahdollisesti lääneistä. Vuosittainen raportointi valtioneuvostolle sekä aloitteellisuus edellyttävät kuitenkin myös toimiston omaa analysointikapasiteettia. Yhteydenpito lapsiin ja nuoriin sekä YK:n lasten oikeuksien sopimuk-sesta tiedottaminen vaatii myös henkilöstövoimavaroja, vaikka se tehtäisiinkin esimerkiksi yhteistyössä järjestöjen kanssa.

Lakisääteisten tehtävien lisäksi on huomioitava seuraavat seikat:

1) Toimisto toimii omana tulosyksikkönä. Tämän vuoksi johdon voimavaroja kuluu yleis- ja taloushallintoon ja erityisesti toiminnan ja talouden suunnitteluun. Koska yksikkö toimii Jyväskylässä, ovat mahdollisuudet hyödyntää ministeriön tukipalveluita rajalliset.

2) Yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja lapsen oikeuksien edistämiseen keskittyvän tehtävän luonteen vuoksi etenkin viestinnän ja tiedotusvälineiden seurannan tarpeet vievät enemmän voimavaroja kuin tavanomaisessa viranomaistoiminnassa. Palveluita on ostettava ulkoa, mikäli niitä varten ei ole omaa henkilökuntaa.
3) Vaikka lapsiasiavaltuutetun toimisto ei anna ratkaisuja yksittäisissä lapsen ja perheen asioissa, on sen kuitenkin vastattava mittavaan määrään kansalaiskyselyitä ja palautetta liittyen lapsen oikeuksiin. Nämä edellyttävät erilaista selvitystyötä. Ensimmäisen toimintakuukauden aikana toimistoon tuli noin sata kansalaisyhteydenottoa sekä saman verran muita yhteistyö, puhe- ja haastattelupyyntöjä.Lausunnon tiivistelmä

Lapsiasiavaltuutetun työhön kohdistuvat suuret odotukset. Näitä kuvastaa toimistoon tulleiden erilaisten yhteydenottojen määrä. Syys-lokakuun aikana toimistoon on tullut alustavan tilaston mukaan yhteensä 280 yhteydenottoa (liite). Huolenani on kansalaisyhteiskunnan odotusten ja valtuutetun toimiston voimavarojen välinen suuri kuilu. Uuden viranomaisen ja instituution perustaminen vaatii runsaasti myös hallinnollista työtä.

Haasteena on yhdistää
– yhteiskuntapoliittinen strateginen vaikuttaminen ja viestintä lapsiasioissa
– eri ministeriöissä tehtävän lapsia koskevan päätöksenteon seuranta ennakoivasti
– yhteydenpito lapsiin ja nuoriin
– lasten oikeuksista huolta kantavien kansalaisten yhteydenottoihin vastaaminen
– uuden viranomaisen perustamisen edellyttämä hallinnollinen työ ja tiedottaminen.

Esitän, että valtiovarainvaliokunta mietinnössään kiirehtisi lapsiasiavaltuutetun toimiston henkilöstövoimavarojen saattamista lakisääteisten tehtävien edellyttämälle tasolle. Vuoden 2006 valtion talousarvioon sisältyvän ylitarkastajan viran lisäksi tarvittaisiin pikaisesti vähintään kaksi uutta virkaa. Olen esittänyt näitä vuosien 2007-2011 STM:n kehykseen momentille 33.01.21. Parasta tietysti olisi, jos henki-löstövoimavaroja voitaisiin lisätä jo aikaisemmin eduskunnan v. 2006 talousarvion käsittelyssä tai ensi vuoden lisätalousarviossa.

Esitän, että valiokunta pitäisi välttämättömänä turvata etenkin alkuvaiheessa lapsiasiavaltuutetun toimistolle riittävät määrärahat palveluiden ostoon ulkopuolelta. Ulkopuolelta ostettavan työn tarve on luonnollisesti sitä suurempi mitä pienemmät ovat toimiston omat henkilöstövoimavarat. Muihin kuin henkilöstömenoihin olen esittänyt vuodelle 2006 107.050 euroa. STM päättää sisäisesti vasta ensi vuoden alussa toimintamenomäärärahan jakamisesta näiltä osin.

Tarkemmat perustelut määrärahatarpeista ovat muistion seuraavilla sivuilla.

MÄÄRÄRAHAESITYSTEN PERUSTELUT

Lapsiasiavaltuutetun tehtävät

Lapsiasiavaltuutetun toimiston laissa määritellyt tehtävät ovat seuraavat:

1) Lasten ja nuorten elinolojen sekä lapsen edun ja oikeuksien toteutumisen seuranta ja arviointi sekä tähän liittyvien aloitteiden, neuvojen ja ohjeiden laadinta
2) Lainsäädännön ja muun yhteiskunnallisen päätöksenteon seuranta lapsinäkökulmasta
3) Yhteydenpito lapsiin ja nuoriin ja heiltä saadun tiedon välittäminen päätöksentekoon
4) Yhteistyön kehittäminen lapsipolitiikan toimijoiden välille sekä yhteiskuntapoliittinen vaikuttaminen
5) YK:n lasten oikeuksien sopimuksesta tiedottaminen ja sen toteutumisen edistäminen

Lakisääteiset tehtävät ovat jo sinällään hyvin laajat. Ympäröivän yhteiskunnan odo-tukset lapsiasiavaltuutetun työtä kohtaan ovat suuret. Toiminta edellyttää yhteyksien luomista ja eri hallinnonaloihin, järjestöihin ja tutkimukseen.

Toimiston on välttämätöntä hankkia lasten ja nuorten elinolojen seurantaan ja arviointiin liittyviä selvitystehtäviä ulkopuolelta. Osa voidaan hankkia STM:n alaisen hallinnon sisältä kuten Stakesista ja mahdollisesti lääneistä. Vuosittainen raportointi valtioneuvostolle sekä aloitteellisuus edellyttävät kuitenkin myös toimiston omaa analysointikapasiteettia. Yhteydenpito lapsiin ja nuoriin sekä YK:n lasten oikeuksien sopimuksesta tiedottaminen vaatii myös henkilöstövoimavaroja, vaikka se tehtäisiinkin esimerkiksi yhteistyössä järjestöjen kanssa.

Lakisääteisten tehtävien lisäksi on huomioitava seuraavat seikat:

1) Toimisto toimii omana tulosyksikkönä. Tämän vuoksi johdon voimavaroja kuluu yleis- ja taloushallintoon ja erityisesti toiminnan ja talouden suunnitteluun. Koska yksikkö toimii Jyväskylässä, ovat mahdollisuudet hyödyntää ministeriön tukipalveluita rajalliset.

2) Yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja lapsen oikeuksien edistämiseen keskittyvän tehtävän luonteen vuoksi etenkin viestinnän ja tiedotusvälineiden seurannan tarpeet vievät enemmän voimavaroja kuin tavanomaisessa viranomaistoiminnassa. Palveluita on ostettava ulkoa, mikäli niitä varten ei ole omaa henkilökuntaa.
3) Vaikka lapsiasiavaltuutetun toimisto ei anna ratkaisuja yksittäisissä lapsen ja perheen asioissa, on sen kuitenkin vastattava mittavaan määrään kansalaiskyselyitä ja palautetta liittyen lapsen oikeuksiin. Nämä edellyttävät erilaista selvitystyötä. Ensimmäisen toimintakuukauden aikana toimistoon tuli noin sata kansalaisyhteydenottoa sekä saman verran muita yhteistyö, puhe- ja haastattelupyyntöjä.

Lapsiasiavaltuutetun määrärahatarpeet vuonna 2006 sekä esitys kehyksiin 2007 – 20111) Henkilöstövoimavarojen tarve

Toimiston henkilöstövoimavarat 1.1.2006 ovat lapsiasiavaltuutettu, ylitarkastaja ja osastosihteeri. Ylitarkastajan (lakimies) toimenkuva painottuu lainsäädännön ja muun yhteiskunnallisen päätöksenteon seurantaan sekä sen perusteella lausuntojen ja aloit-teiden valmisteluun. Näiden virkojen rahoitus (174.000 euroa) on täysimääräisesti mukana STM:n toimintamenoissa vuodelle 2006. (momentti 33.01.21. )

Toimiston lakisääteisten tehtävien hoitaminen edellyttäisi näiden lisäksi vähintään kahta virkaa, jotka tehtäviltään painottuisivat seuraavasti:
– lasten ja nuorten elinolojen seuranta ja arviointi, olemassa olevan tiedon kokoaminen, indikaattoreiden kehittäminen sekä ulkopuolisten selvitysten tilaaminen ja näiden perusteella vuosiraportin laatiminen
– viestintä, tiedottaminen ja yhteydenpito lapsiin ja nuoriin sekä heiltä saatavan tiedon välittäminen päätöksentekijöille, erityisesti YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen liittyvä tiedottaminen

Lapsiasiavaltuutetun toimisto on tehnyt kahta uutta virkaa koskevan esityksen vuosien 2007-2011 STM:n kehyksiin.

2) Muut toimintamenot

Muihin toimintamenoihin sisältyvät ulkopuolelta ostettavat palvelut, matkakulut sekä toimistopalvelut (kuten painatukset ja puhelinkulut). Näihin tarpeisiin olen esittänyt vuodelle 2006 STM:lle 107 050 euroa. Tästä 40.000 euroa olisi ulkopuolelta ostettavia selvitystöitä, joilla kompensoidaan toimiston omien henkilöstövoimavarojen puutteita.

Ulkopuolisia palveluita tarvitaan vuonna 2006 erityisesti seuraaviin tarpeisiin:
– lasten ja nuorten elinolot ja lasten oikeudet vuoden 2007 vuosiraportin laadintaan tarvittavat selvitykset
– YK:n lasten oikeuksien sopimuksen tiedotusstrategian laadinta (YK:n lapsiasioiden ns. Biaudetin toimikunnan esitys)
– lapsiasiavaltuutetun toimiston oma viestintästrategia, jossa painottuu menetelmien kehittäminen yhteydenpidossa lapsiin ja nuoriin
– yhteistyö Lastensuojelun keskusliiton kanssa, joka sisältää esim. lapsibarometrin kehittämisen sekä kirjasto/tietopalvelun käytön

Lisäksi on tarpeen huomioida 1.1.2006 työnsä aloittavan lapsiasianeuvottelukunnan menot. Neuvottelukunnan menoihin olen esittänyt STM:lle 26.000 euroa, mikä sisältää tässä vaiheessa vain pakolliset palkkiot ja matkakulut. Neuvottelukunta nimeää it-selleen tuntipalkkaisen sihteerin. Esimerkiksi julkaisujen ja seminaarien ennakointi vielä tässä vaiheessa on vaikeaa.

Muiden kuin henkilöstömäärärahojen osoittamisesta lapsiasiavaltuutetun toimistolle päätetään STM:n sisällä lopullisesti ilmeisesti vasta ensi vuoden alussa.

Tiedossa on, että aiempina vuosina STM:n toimintamenot ovat olleet niukat suhteessa osastojen esityksiin. EU-puheenjohtajuuskauden tarpeet lisäävät menopaineita minis-teriössä yleisesti.

Eräitä vertailuja

Vertailua Ruotsin ja Norjan lapsiasiavaltuutettujen voimavaroihin

Vertailun vuoksi mainittakoon, että Ruotsin ja Norjan lapsiasiavaltuutettujen toimis-toissa on henkilöstövoimavaroja noin 6-7 -kertainen määrä verrattuna Suomen v. 2006 alun tilanteeseen. Molempien laissa määritelty tehtävä on hyvin samanlainen kuin Suomen lapsiasiavaltuutettujen.

Vertailussa Ruotsiin ja Norjaan on kuitenkin huomioitava, että Suomessa lastensuojelujärjestöjen toiminta on laajempaa ja kattaa perinteisesti samantyyppistä lasten oikeuksien valvontaa ja vaikuttamista kuin lapsiasiavaltuutetun työ. Suomessa yhteistyön rakentaminen lapsiasiavaltuutetun ja järjestöjen välillä on siksi erityisen tärkeää. Tarkoituksena on sopia konkreettisesta yhteistyöstä Lastensuojelun keskusliiton kanssa sekä palvelujen ostosta niin, että soveltuvin osin voimavaroja voidaan yhdistää.

Vertailua muihin valtuutettuihin

Esittämieni kahden uuden viran perustamisen jälkeenkin lapsiasiavaltuutetun toimisto olisi henkilöstövoimavaroiltaan pieni verrattuna muihin valtuutettuihin sekä lain edellyttämään laajaan tehtäväkenttään. Esittämieni lisävirkojen jälkeen virkoja olisi yhteensä 5.

Vertailun vuoksi todettakoon, että tasa-arvovaltuutetun toimistossa on v. 2005 12 työntekijää, vähemmistövaltuutetun toimistossa 8 ja tietosuojavaltuutetun toimistossa 20 työntekijää. Tiedot ovat suuntaa antavia, koska lähteenä on käytetty valtioneuvoston puhelinluetteloa.

Liite: Lapsiasiavaltuutetun toimistoon tulleet yhteydenotot 31.10. mennessä (alustava tilasto)

Maria Kaisa Aula
lapsiasiavaltuutettu


Uutiskirje

Alla olevalla lomakkeella voit tilata itsellesi lapsiasiavaltuutetun uutiskirjeen.

Kiitos tilauksesta.