Lapsiasiavaltuutetun lausunto 20.3.2006

Ulkoasiainministeriö
Oikeudellinen osasto OIK-31

Viite: Lausuntopyyntönne HEL 1024-36, HEL 5907-1

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus

Lapsiasiavaltuutetun on mahdollista arvioida YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaa kansainvälisen yleissopimuksen luonnosta vain lapsen oikeuksien osalta ja yleispiirteittäin. Tästä näkökulmasta nyt esillä oleva luonnos (working text) on vammaisten lasten oikeuksien kannalta selkeästi parempi kuin aiemmin (7.10.2005) esillä ollut luonnos. Vammaisen lapsen oikeuksista on yleissopimukseen nyt kirjoitettu YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen keskeiset periaatteet.

Erityisen tärkeä on kirjata yleisperiaatteena lapsen edun huomioiminen kaikessa päätöksenteossa. Samoin lapsen osallistumisen ja kuulemisen oikeuden periaatetta on tärkeä vahvistaa myös vammaisten lasten osalta. Lisäksi on tarpeen varmistaa se, että sopimuksen raportoinnissa lapsinäkökulma tulee huomioiduksi riittävässä laajuudessa.

Sopimuksen jatkokäsittelyssä on esille se yhdistetäänkö artiklan 7 vammaisia lapsia koskevat artiklat neljänteen artiklaan ja sen yleisiin velvoitteisiin. Puheenjohtajan päätelmien mukaan kyse olisi pääosin periaatteiden sijoittamista eikä sisältöä koskevasta erimielisyydestä. Katson, että lapsia koskevat 7 kohdan artiklat voisivat sisältyä myös yleisiin periaatteisiin, mikäli muotoilu vastaa EU:n luonnospaperissa esitettyä artiklamuotoilua ja eikä 7 artiklan ydinsisältö muutu. Sopimuksen luettavuuden ja lapsen oikeuksia koskevien ydinperiaatteiden näkyvyyden kannalta erillinen artikla on perusteltu.

Näkökohtia EU:n positiosta

EU:n positiossa ehdotetut muutokset yleissopimusluonnokseen (31.3.2006 EU position on Women and Children…) ovat lapsinäkökulmasta pääosin kannatettavia. Erityisen perusteltua ja lapsinäkökulmaa vahvistaa olisi muuttaa artikla 16 käsitteet ”age-sensitive” käsitteeksi ”child sensitive” EU-positiossa ehdotetulla tavalla. Samoin on tärkeä lapsen kuulemisen kannalta artikla 13:een ehdotettu lisäys oikeudenkäyntimenettelyiden sopeuttamisesta lapsen tarpeisiin (”Including child appropriate accomodations”).

Artikla 18:sta EU:n positio poistaisi viittauksen lapsen oikeuteen tietää vanhemmistaan ja tulla vanhempiensa hoitamaksi. Tavoite on lapsiasiavaltuutetun mielestä tärkeä. Sitä ei tule tästä kohdasta poistaa ellei sitä sisällytetä, johonkin toiseen yleissopimuksen artiklaan.

EU:n ehdotuksista artikla 31:een esitetty tilastointi myös iän mukaan on hyvin tärkeä lapsinäkökulman varmistamiseksi myös sopimuksen seurannassa ja maaraportoinnissa. Samoin on tarpeen lisätä ehdotetulla tavalla artikla 34 (International Monitoring) raportoinnin lapsinäkökulmaa koskeva vaatimus.

Muita näkökohtia
Vammaisuuden määritelmää (artikla 2) sopimusluonnoksessa vielä jatkotyöstetään. Määritelmän on tarpeen olla riittävän yleinen ja kattava. Lapsinäkökulmasta on tarpeen huolehtia, että myös pitkäaikaissairaat sisältyvät tähän määritelmään.

Pidän artiklaa 17 Yksilön koskemattomuudesta periaatteessa tärkeänä. Erityisesti laitoshoidossa olevan vammaisen lapsen integriteetin loukkaamisen riskit ovat suuret.

Artiklassa 24 lähtökohtana on vammaisen lapsen opetuksellinen integraatio ja osallistuminen koko koulujärjestelmään. Tavoitteena on siis vammaisen lapsen osallistuminen sekä esi-, perus- että ammatilliseen ja lukiokoulutukseen sekä mahdollisuus opiskella lähikoulussaan opettajien, avustajien ja apuvälineiden tuella. Erillinen erityisopetus on todettu poikkeustilanteena (kappale d).
Lähtökohtana tämä on perusteltu ja lapsen oikeuksien sopimuksen periaatteiden mukainen. Se vahvistaa lapsen osallisuutta yhteisössään. ”Yhteinen koulu kaikille” on hyvä yleistavoite.

Samalla on muistettava kunkin lapsen ja erityisen vammaisryhmän erityiset tarpeet niin, että järjestelyt tukevat myös lapsen mahdollisimman hyvää oppimista. Mahdollisuus erityisopetukseen joko osa-aikaisesti tai erillisryhmässä annettavana on syytä säilyttää tekstissä.

Jyväskylässä toimivan oppimisvaikeuksiin erikoistuneen Niilo Mäki -instituutin tutkijat ovat pyynnöstäni arvioineet artiklaa. Heidän mukaansa erityisopetusta tullaan tarvitsemaan myös erillisissä ryhmissä, koska kaikki vammaiset lapset eivät välttämättä selviä yleisopetuksessa hyvienkään tukitoimienkaan avulla (esimerkiksi eräät neurologisperäiset psykiatriset häiriöt). He kiinnittävät myös huomiota siihen, että inkluusion toimivuus ja lapsen tasa-arvon turvaaminen käytännössä edellyttää opettajien ja avustajien nykyistä huomattavasti laajempaa koulutusta erityisvaikeuksiin ja niiden tunnistamiseen. Keskeistä on myös järjestää inklusiivinen opetus tarpeeksi pienessä ryhmässä.

Lapsiasiavaltuutettu
Maria Kaisa Aula


Uutiskirje

Alla olevalla lomakkeella voit tilata itsellesi lapsiasiavaltuutetun uutiskirjeen.

Kiitos tilauksesta.