Lapsiasiavaltuutetun kuuleminen ulkoasiainministeriön kutsusta ihmisoikeuspoliittisen selonteon valmistelua varten 25.1.2008

Taustaksi

Lapsiasiavaltuutettu toimii itsenäisenä viranomaisena STM:n yhteydessä toimipaikkanaan Jyväskylä. Toimisto on perustettu 1.9.2005. Tehtävä on lain mukaan edistää lapsen etua ja oikeuksien toteutumista yleisellä yhteiskunnallisella tasolla.

Lapsiasiavaltuutettu ei ole lainvalvoja eikä käsittele tai ratkaise yksittäistä lasta tai perhettä koskevia asioita tai kannanottoja.

Lapsiasiavaltuutettu vaikuttaa päätöksentekoon ennakolta, välittää lasten mielipiteitä päättäjille, edistää lapsipolitiikan toimijoiden yhteistyötä. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus ja sen edistäminen. Lisätietoa toiminnasta saa sivulta www.lapsiasia.fi.

1. Lasten oikeudet globaalissa ja eurooppalaisessa ihmisoikeuspolitiikassa

  • Tuki YK:n pääsihteerin erityisedustajalle lapsiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi

Suomen tulee omassa kansainvälisessä ihmisoikeuspolitiikassaan painottaa edelleen lasten oikeuksia. Sekä YK:ssä, Euroopan neuvostossa että EU:ssa erityisenä painopisteenä on lapsiin kohdistuvan väkivallan vähentäminen. Suomen tulee tukea tätä ja korostaa myös ruumiillista rankaisua ehkäisevää toimintaa sekä globaalisti että Euroopassa. Vain 18 maata maailmassa on kieltänyt lainsäädännössä kaiken lapsiin kohdistuvan väkivallan. Suomi on yksi näistä.

Suomen tulee varautua rahoittamaan ja tukemaan esim. muiden pohjoismaiden kanssa  syksyllä 2007 perustettua YK:n pääsihteerin erityisedustajan tointa lapsiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen edistämiseksi globaalisti.  Suomen tulee kannustaa lasten oikeuksia edistävien itsenäisten ihmisoikeusinstituutioiden eli lapsiasiavaltuutetun (ombudsman for children, comissioner for children) tai vastaavan toimijan perustamista niissä maissa, joissa sitä ei vielä ole.

Muita globaalista näkökulmasta keskeisiä lasten oikeuksien asioita ovat ilmastomuutoksen vaikutukset lapsiin sekä lapsityövoiman käyttö. Molempien tulee olla esillä hallituksen kv-ihmisoikeuspolitiikassa, kehitysyhteistyössä ja ilmastopolitiikassa. Globaali talouden murros, jossa kokoonpano yms. teollisuutta siirtyy  Euroopasta Aasiaan, lisää vähemmän kehittyneissä ja vasta teollistuneissa maissa lapsityövoiman kysyntää (esimerkiksi Intia). Suomen tulee painottaa lasten oikeutta perusopetukseen ja koulunkäyntiin.

  • Tuki EN:n työlle lapsiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi (ml. ruumiillinen rankaisu)
  • EN:n uuden seksuaalista hyväksikäyttöä ehkäisevän yleissopimuksen nopea  voimaansaattaminen Suomessa  (ns. grooming -ilmiön estäminen)

Suomen tulee toimia aktiivisesti sekä Euroopan Neuvostossa että EU:ssa lasten oikeuksien vahvistamiseksi. Euroopan Neuvosto on käynnistänyt ”Europe for and with children”-kampanjan, jossa pääpaino on siinäkin lapsiin kohdistuvan väkivallan vähentäminen.  Euroopan Neuvostossa on laadittu tärkeä yleissopimus lasten suojelemiseksi seksuaaliselta riistolta ja hyväksikäytöltä. Suomi on hyväksynyt sopimuksen. Ratifiointia ja kansallista toimeenpanoa tulee kiirehtiä. Sopimus mm. sisältää artiklan, joka suosittaa jäsenmaita kriminalisoimaan myös lasten houkuttelun seksuaaliseen toimintaan esimerkiksi internetympäristössä

  • Tuki EU-komission linjauksille lapsen oikeuksien vahvistamiseksi osana EU:n perusoikeuksien suojelua
  • Huomio lapsen oikeuksiin EU:n ulkosuhteissa
  • EU:n omien päätösten lapsivaikutusten arviointi (child impact assesment or child rights  mainstreming)

Suomen tulee myös tukea komission EU-komission tavoitteita lapsen oikeuksien vahvistamiseksi osana EU:n perusoikeuksien suojelua. Komissio julkaisi vuosi sitten tiedonannon ”Kohti EU:n lapsen oikeuksien strategiaa” (Towards an EU Strategy on the Rights of the Child). Tavoitteena on vahvistaa YK:n yleissopimuksessa lapsen oikeuksista määriteltyjen oikeuksien toteutumista EU:ssa ja sen kumppanuusmaissa. Uudessa, vielä ratifioimatta olevassa perussopimuksessa (Amsterdamin sopimus) lapsen oikeuksien asema myös vahvistuisi.

Tähän astiset EU:n käytännön toimet lasten oikeuksien alalla ovat olleet vielä pienimuotoisia. Erityisenä painopisteenä komissiolla on EU-alueella lasten ja nuorten turvallinen internetin käyttö. Painopiste on perusteltu, koska internet-turvallisuus edellyttää rajat ylittäviä toimia. EU:n alueella otetaan käyttöön myös ilmainen puhelinlinja, johon voi tehdä ilmoituksia kadonneista lapsista. Visa Eurooppa on ottanut käyttöön digitaalisen suojauksen, jonka pitäisi tehdä mahdottomaksi lapsipornografisen aineiston ostamisen internetistä. EU:n tulisi aktivoitua myös toimissa hyväksikäytettyjen lasten tunnistamiseksi internetissä olevasta kuvamateriaalista, koska se vaatii  kansainvälistä poliisiyhteistyötä.

Merkittävimpiä poliittisesti ovat EU-tason sitoumukset lasten köyhyyden vähentämiseksi (käsitelty sosiaaliministerineuvostossa helmikuussa 2007).

Hyvin tärkeää on laajentaa näkökulmaa EU-ulkosuhteisiin niin, että EU tukee ja edellyttää kumppanuus- ja muissa yhteistyömaissaan (Turkki, Välimeren eteläpuoli) edistystä lasten oikeuksien kunnioittamisessa. Asia onkin ollut esillä EU:n ulkoministereiden neuvostossa.
Tässä myös EU:n kompetenssi suhteessa jäsenmaihin on selkeä.

Omassa toiminnassaan Euroopan Unionin tulee edistää lapsen edun parempaa huomiointia ja sen myötä lapsivaikutusten arviointia / lapsen oikeuksien valtavirtaistumista (child rights mainstreaming): Suomen tulee kannustaa tähän. Esimerkiksi vapaalla työvoiman liikkuvuudella on myös haittavaikutuksia lasten kannalta, mikäli ei varauduta järjestämään palveluita niin, että koko perhe voi muuttaa työn perässä.  Maahanmuuttajien kotoutumiseen tulee paneutua paremmin.

Ainakin Puola, Liettua, Latvia (sekä EU:n ulkopuolta Ukraina) ovat maita, joissa nämä haitat näkyvät. Lasten vanhempia lähtee töihin vauraampiin EU-maihin (Italia, Saksa) ja lapsia jää kotimaihinsa tuttujen tai sukulaisten hoiviin. Lasten oikeus vanhempiinsa ei toteudu. (Em. maiden lapsiasiavaltuutetut ovat useaan otteeseen korostaneet tätä ongelmaa lapsiasiavaltuutettujen Euroopan tason yhteistyössä).

2. Lapsen oikeudet Suomessa

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen seurantaprosessi 

  • prosessia tulee selonteossa kuvailla ja välittää siitä tietoa
  • lapsen oikeuksien tilan arvioinnissa lasten oma näkökulma on tärkeä

Lapsiasiavaltuutetun toimiston on parhaillaan tekemässä kokonaisarviota lapsen oikeuksien tilasta Suomessa. Suomen valtio laatii 4. määräaikaisraportin YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen komitealle heinäkuuksi 2008. Tästä on meneillään UM:n järjestämä lausuntokierros. Lisäksi lapsiasiavaltuutettu laatii oman vaihtoehtoraporttinsa syksyllä 2008 ja osallistuu kuulemiseen kansalaisjärjestöjen kanssa.

Tätä varten on kerätty ja kerätään parhaillaan lasten omia mielipiteitä omasta hyvinvoinnistaan ja oikeuksien toteutumisesta yhteistyössä etenkin Koulun kerhokeskuksen ja Lasten parlamenttiyhdistyksen kanssa. Aineiston analysointi (n. 500 vastausta) on vasta aloitettu.  Lisäksi on loppusuoralla Suomen, Ruotsin ja Norjan lapsiasiavaltuutettujen yhteinen EU-rahoitettu hanke saamelaislasten oikeuksien tilasta. Suomessa on haastateltu saamelaisalueella yläkouluikäisiä saamelaislapsia. Lapsiasiavaltuutettu etsii parhaillaan henkilöä toteuttamaan myös romanilasten haastatteluihin perustuvan selvityksen heidän oikeuksiensa toteutumisesta. Lisäksi lapsiasiavaltuutetun toimistossa on analysoitu sosiaaliasiamiesten v. 2006 raportit lapsinäkökulmasta.

Näin ollen kokonaisuuteen on syytä palata syksyllä. Lapsen oikeuksien 4. määräaikaisraportointi on tärkeä huomioida selonteossa. Selontekoa tulee hyödyntää YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen seurantaprosessin avaamiseksi eduskunnalle ja muulle hallinnolle. Seurantaprosessi on liian heikosti tunnettu, eivätkä YK:n lapsen oikeuksien komitean päätelmät ole saaneet tarpeellista asemaa Suomessa.

YK:n lapsen oikeuksien komitean päätelmät Suomelle

Lapsiasiavaltuutettu on sisällyttänyt ensimmäiseen toimintakertomukseensa vuodelta 2005 tiiviin arvion YK:n lapsen oikeuksien komitean Suomelle vuosien 1991  – 2005 välillä esittämistä päätelmistä. Toimintakertomus on julkaistu STM:n julkaisusarjassa ja löytyy verkkopalvelusta
http://www.lapsiasia.fi/Resource.phx/lapsiasia/perustietoa/toiminta/index.htx.i570.pdf

YK-sopimus on tärkeä nähdä tukena lapsiystävällisen yhteiskunnan kehittämiselle, jossa jokaisella maalla on parantamisen varaa. Tämä koskee myös Suomea, joka kuuluu lasten hyvinvoinnissa maailman kärkimaihin.

YK:n lapsen oikeuksien komitean keskeisimmät päätelmät (v. 2005 asti) alueista, joissa komitean on useampaan otteeseen edellyttänyt  Suomelta lisätoimia ovat seuraavat:

Yleiset voimaansaattamistoimet ja yleiset periaatteet

  • yhtenäisen lapsipolitiikan ja koordinaation puute valtioneuvostotasolla
  • lapsen edun periaatteen soveltaminen puutteellista (mm. lapsivaikutusten arviointi)
  • lapsen oikeuksista tiedottamisen vähäisyys, erityisesti valtion omat toimet ja vähemmistöt
  • lapsia koskevan tilastoinnin eräät puutteet

Muut asiat

  • lasten ja perheiden palveluiden epätasainen laatu ja saatavuus eri puolilla maata/kuntatasolla
  • lapsiin kohdentuvan väkivallan ja hyväksikäytön ehkäisy
  • etnisten vähemmistöjen ja maahanmuuttajien oikeudet – erityisesti romanilapset

Viimeaikaiset toimet Suomessa ovat edistäneet lapsipolitiikan koordinaatiota

  • ihmisoikeusselonteossa tulee sitouttaa hallintoa ja päättäjiä esim. politiikkaohjelmassa   asetettujen tavoitteiden toteuttamiseen
  • ministeriöiden (UM, STM, OPM) tulee linjata selontekoon vastuunjako valtion toimissa lapsen oikeuksien kansallisessa tiedottamisessa
  • lasten palveluiden alueellisten erojen vähentäminen vaatii vielä paljon toimenpiteitä

Lapsiasiavaltuutetun näkemyksen mukaan vuoden 2005 jälkeen komitean toivomissa yleisissä toimissa on tapahtunut edistystä. Erityisesti on edistynyt lapsipolitiikan koordinaatio ja yhtenäinen suunnittelu (lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma valtioneuvostossa joulukuussa 2007 sekä lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelma 2007 – 2011). Koordinaation edistäminen kuuluu myös lapsiasiavaltuutetun tehtäviin. Opetusministeriö on toiminut erityisen aktiivisesti. Em. ohjelmissa on aiempaa selkeämpi sitoutuminen YK-sopimukseen hallituksen lapsipolitiikan perustana.

Hallituksen uusiin ohjelmiin sisältyy lupauksia ja tavoitteita lasten oikeuksien paremmasta tiedottamisesta, lasten osallistumisen edistämisestä, lapsivaikutusten arvioinnin edistämisestä ja lasten hyvinvoinnin tietopohjan puutteiden korjaamisesta. Näissä asioissa YK-komitea on edellyttänyt toimia.

Ihmisoikeusselonteossa tulee vahvistaa ja sitouttaa hallintoa ja päättäjiä erityisesti politiikkaohjelman (Hallituksen HSA-asiakirja) täysimääräiseen toteuttamiseen. Selonteossa tulee erityisesti painottaa valtion omia toimia lasten oikeuksien tiedottamisessa. Eri ministeriöiden tulee sopia keskinäisestä työnjaosta niin, että myös valtio tiedottaa kansallisesti. Työnjako UM:n, STM:n ja OPM:n välillä on epäselvä. UM vastaa määräaikaisraportoinnista mutta kansallinen tiedotuksen toimeenpano ja sen strateginen johtaminen tulisi vastuuttaa esimerkiksi OPM:lle.

Lapsiasiavaltuutettu ja etenkin UNICEF ovat tuottaneet syksyn 2007 aikana lapsen oikeuksien sopimuksen tiedotuksen perusaineistoa suomen, ruotsin ja romanikielellä. Vuoden 2008 aikana valmistuu pohjoissaamenkielinen esite.

Valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelmaan tulee edelleen sisällyttää painopisteeksi lapsiin ja nuoriin kohdistuvan väkivallan vähentäminen sekä sitoutua säännönmukaisen lasten omien mielipiteiden keräämiseen heidän turvallisuutensa tilasta (ns. lapsiuhritutkimus).

Toisaalta alueelliset erot lasten ja perheiden palveluissa eivät ole olleet vähenemään päin. Kunta- ja palvelurakenteen muutos sekä uuden lastensuojelulain toimeenpano vaikuttavat palveluihin tavalla, jossa lopputulos ei vielä ole nähtävissä. Neuvola ja kouluterveydenhuollon osalta on valmisteilla asetus, joka yhtenäistäisi tarkastuksia. Kuntien olisi tärkeä suunnitella lasten ja nuorten hyvinvointipalveluita kokonaisuutena hallinnonalarajat ylittäen.  Valtion aluehallinnon valvonnalla (nyk. läänit) sekä oikeusturvaviranomaisilla on tässä asiassa edelleen paljon tekemistä.

Lapsiasiavaltuutetun työssä esiin tulleita näkökulmia

  • selonteossa tulee korostaa lasten oikeutta osallistua ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin.  Perustuslain 6 § ei tältä osin toteudu riittävästi.

YK:n lapsen oikeuksien komitean esittämien päätelmien lisäksi pidän tärkeinä seuraavia tavoitteita ja toimintaperiaatteita lasten oikeuksien paremmaksi toteuttamiseksi Suomessa:

  1. Lasten osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksien sekä kuulluksi tulemisen   vahvistaminen, koska perustuslain takaama oikeus ei toteudu käytännössä     (Vrt. YK-sopimus 12 artikla, Suomen perustuslaki 6 §, nuorisolaki, lastensuojelulaki)
  2. Lasten pahoinvointia ehkäisevien ja hyvinvointia edistävien palveluiden vahvistaminen       palveluiden kokonaisuudessa (neuvola, oppilashuolto, perheiden kotipalvelu, lasten harrastukset), koska ongelmissa annetaan nyt tukea liian myöhään.
  3. Vanhempien alkoholinkäytön ja siitä lapsille aiheutuvien haittojen vähentäminen
  4. Uuden lastensuojelulain toimeenpanon varmistaminen ja lastensuojelupalveluiden laatu eri puolilla Suomea
  5. Lasten elämään tarvitaan enemmän leikkiä ja vähemmän suorittamista.
  6. Lasten elämään tarvitaan vähemmän yksinäisyyttä ja enemmän aikuisten läsnäoloa kotona ja palveluissa

    Kansainvälisesti vertailtaessa Suomessa on erityisesti parantamisen varaa myös seuraavilla alueilla:

  7. Lastensuojelun sijaishuollon painopiste tulee siirtää laitoshoidosta perhehoitoon
  8. Nuorten itsetuhoisuus on edelleen korkealla tasolla tytöt ja nuoret naiset mukaan lukien

Jyväskylässä 24.1.2008

Maria Kaisa Aula
Lapsiasiavaltuutettu


Uutiskirje

Alla olevalla lomakkeella voit tilata itsellesi lapsiasiavaltuutetun uutiskirjeen.

Kiitos tilauksesta.