Eduskunnan sivistysvaliokunta

E 177/2006 vp komission tiedonannosta neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle vuotuisesta toimintastrategiasta 2008.

EU ja lapsen oikeudet

Suomen kannanotoissa em. asiakirjasta pidetään tervetulleena monivuotista ohjelmaa Internetiä ja uusmediaa käyttävien lasten suojaamiseksi. Suomen tulisi myös yleisesti tukea komission tavoitteita lapsen oikeuksien vahvistamiseksi osana EU:n perusoikeuksien suojelua. Esitän, että sivistysvaliokunta mietinnössään korostaisi tätä yleistä tukea lapsen oikeuksien vahvistamiselle EU:n toiminnassa.

Turvallista internetympäristöä lapsille ei kyetä takaamaan pelkästään jäsenvaltioiden toimin. Sen vuoksi on perusteltua että myös EU vahvistaa toimiaan tällä alueella.

Turvallisen internetympäristön edistämisessä EU voisi erityisesti vahvistaa toimia netissä leviävien seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi joutuneiden lasten kuvien tunnistamisessa ja näiden lasten auttamisessa. Erityinen riskiryhmä ovat EU:n ulkopuolelta ilman vanhempia yhteisöön tulevat lapset. Tarve on myös lisätä tietoa ja tutkimusta lasten internetin käyttötavoista. EU on tähänkin mennessä tukenut turvallisen netin käytön kasvatuksen hankkeita myös Suomessa.

Myös rikosoikeuden lainsäädäntöä jäsenmaissa olisi mahdollista tiukentaa niin, että lasten houkuttelu seksuaaliseen toimintaan internetympäristössä kriminalisoitaisiin. EU voisi edistää jäsenmaiden yhdensuuntaisia toimia lapsipornografista aineistoa sisältävien sivujen sulkemisessa (vrt. Suomen lainsäädäntö). Myös EU:n tv-direktiivin ja kuluttajansuojalainsäädännön linjauksilla on vaikutuksia internetiä ja uusmediaa käyttävien lasten suojaamisen kannalta.

Taustaa

Komission toimintaohjelmassa vuodelle 2008 näkyy sen vuosi sitten valitsema painopiste-ajattelu lapsen oikeuksien vahvistamiseksi omassa toiminnassaan. Komissio on aiemmin kirjannut lapsen oikeudet yhdeksi strategisista prioriteeteista vuosina 2005-2009.

Komissio julkaisi vuosi sitten tiedonannon ”Kohti EU:n lapsen oikeuksien strategiaa” (Towards an EU Strategy on the Rights of the Child). Tavoitteena on vahvistaa YK:n yleissopimuksessa lapsen oikeuksista määriteltyjen oikeuksien toteutumista EU:ssa ja sen kumppanuusmaissa.

Tässä komissio selvästi poikkeaa painopisteeltään edeltäjistään, jotka painottivat työelämässä oleviin liittyviä kysymyksiä. Perusteena lapsen oikeuksien vahvistamiselle ja lapsiystävällisten yhteiskuntien edistämiselle komissio toteaa globalisaation tuomat haasteet sekä Euroopan ikärakenteen vanheneminen.

EU:lla ei ole yleistä kompetenssia perusoikeuksien alalla vaan ne ovat ensisijaisesti jäsenvaltioiden vastuulla. Uudessa, vielä ratifioimatta olevassa perussopimuksessa (Amsterdamin sopimus) lapsen oikeuksien asema vahvistuisi. EU:lla on kuitenkin mahdollisuus toimia jo nyt eräillä erityisalueilla suhteessa jäsenmaihinsa sekä vahvistaa lapsen oikeuksien näkökulmaa omissa ulkosuhteissaan.

Komissio ilmoitti em. tiedonannossa arvioivansa 2007-2008 tähän astisten toimiensa riittävyyttä lapsen oikeuksien alalla. Ilmeisesti komission tarkoituksena on julkistaa sen perusteella ns. Valkoinen kirja lapsen oikeuksista vuonna 2008. Tiedonannossa esillä oli tavoitteena myös lapsen oikeuksien ”valtavirtaistaminen” eli EU-toimien lapsivaikutusten arviointi.

EU täydentää ja terävöittää hyvin tällä alueella Euroopan Neuvostossa tehtävää työtä EU:n omissa jäsenmaissa ja yhteisön toimissa. Myös Euroopan Neuvostossa on valittu lähivuosien painopisteeksi lapsen oikeuksien vahvistaminen (Building a Europe for and with Children 2006-2008). On syytä huomioida, että 1.3.2007 aloitti Wienissä toimintansa myös EU:n perusoikeusvirasto, jonka toimintaa myös Euroopan Neuvosto seuraa.

Tähänastiset uudet komission käytännön toimet lapsen oikeuksien alalla ovat olleet vielä pienimuotoisia. Komissioon on nimetty lapsen oikeuksien koordinaattori. Lapsen oikeuksien Eurooppalainen foorumi alan toimijoiden ja komission kesken kokoontuu Berliinissä ensimmäistä kertaa 4.6.2007. EU:n alueella otetaan käyttöön ilmainen puhelinlinja, johon voi tehdä ilmoituksia kadonneista lapsista. Visa Eurooppa on ottanut käyttöön digitaalisen suojauksen, jonka pitäisi tehdä mahdottomaksi lapsipornografisen aineiston ostamisen internetistä. Merkittävimpiä poliittisesti ovat sitoumukset lasten köyhyyden vähentämiseksi (käsitelty sosiaaliministerineuvostossa helmikuussa 2007).

Ehdotus komission toimintastrategiaksi vuodelle 2008

Komission toimintaohjelmassa vuodelle 2008 (E 177/2006) esitetään lapsen oikeuksien vahvistamiseksi seuraavia toimia:

  • edistetään lapsen oikeuksia lasten oikeuksien foorumissa (komission kokoama säännöllinen keskustelufoorumi alan eurooppalaisille toimijoille kuten jäsenvaltiot, Unicef, Euroopan neuvosto, lapsiasiavaltuutetut, järjestöt)
  • käynnistetään ohjelma Internetia ja uusmediaa käyttävien lasten suojaamiseksi (2009- 2013)
  • lapsiköyhyyden torjumiseen tähtäävät toimet (mm. yhteinen tilastointi ja indikaattorit)

Toimenpiteitä ei ole erikseen mainittu rahoitusvaikutuksia esittelevässä asiakirjan osassa.

Suomen kannanotoissa pidetään tervetulleena monivuotista ohjelmaa Internetiä ja uusmediaa käyttävien lasten suojaamiseksi. Suomen tulisi myös yleisesti tukea komission tavoitteita lapsen oikeuksien vahvistamiseksi osana EU:n perusoikeuksien suojelua.

Internetiä ja uusmediaa käyttävien lasten suojaaminen

Internetiä ja uusmediaa käyttävien lasten suojaaminen on perusteltu prioriteetti EU:n komission painopisteeksi lapsen oikeuksien edistämiseksi, koska sillä alueella ongelmia ei kyetä ratkaisemaan yksin jäsenvaltioiden toimin.

Arviolta puolet Euroopan lapsista käyttää internetiä. Internet ja muut mediat tuovat lasten oikeuksien kannalta sekä myönteistä että kielteistä. Tiedämme hyvät mahdollisuudet oppimiseen, tiedon saamiseen ja ilmaisuvapauden käyttämiseen, huviin ja hyötyyn. Enemmän tietoa ja tutkimusta tarvitaan myös internetin käytön riskeistä ja uhkatekijöistä erityisesti liittyen lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Lasten tavat käyttää internetiä muuttuvat nopeasti, joten on tärkeä kuulla lasten omia kokemuksia ja mielipiteitä.

Etenkin internetin kautta tapahtuvan lasten seksuaalisen hyväksikäytön vähentämisessä kansainvälinen yhteistyö on avainasemassa. EU on sitoutunut jo aiemmin omalla ministerineuvoston päätöksellään (v. 2000) vahvistamaan lapsipornografian vastaisia toimia internetissä.

On tärkeä huomata, että lapsen oikeuksien kannalta myös seksuaaliseen hyväksikäyttöön internetin välityksellä liittyvien ongelmien kirjo on laaja. Näitä eriasteisia ilmiöitä ovat esimerkiksi

  • joutuminen vahingossa pornografiaa sisältäville sivuille,
  • kaveripiirin seksuaaliväritteinen kiusaaminen netissä,
  • oman seksuaaliväritteisen kuvan laittaminen nettiin ja sen joutuminen laajempaan levitykseen,
  • aikuisen tekemä houkuttelu luottamukselliseen suhteeseen keskusteluun netissä tai tapaamiseen sekä lopulta lapsen väärinkäyttötilanteesta otettujen kuvien siirtäminen nettiin ja levitykseen.

Internetin erityispiirre on sen tapa luoda nopeasti intiimejä ja syvälliseltä tuntuvia ihmissuhteita – hyvässä ja pahassa. Yksityinen muuttuu internetin kautta helposti julkiseksi. Samoin sen ominaisuuksiin liittyy riski itsensä objektivointiin eli itsensä katsomiseen ulkopuolisena niin että lapsi ei tiedosta mahdollisuutta riskiin ja väärinkäytökseen. Internetin runsas käyttö voi hämärtää virtuaalitodellisuuden ja reaalimaailman rajoja ja näin altistaa hyväksikäytölle.

Lapsiin kohdistuvan seksuaalisen hyväksikäytön rikosten paljastumista ylipäätään hidastaa uhrin kokema häpeä sekä myös tietämättömyys omista oikeuksistaan. Mitä ilmeisimmin juuri internetin kautta tapahtuvassa lasten seksuaalisessa hyväksikäytössä nämä hämmennyksen ja häpeän tunteet voivat olla vieläkin suurempi este rikosten ilmitulolle. Lapsi voi kokea olevansa itse osasyyllinen eikä rohkene puhua sen paremmin lähiyhteisölle kuin ammattiauttajillekaan.

Millaisin toimin EU voisi suojata lapsen oikeuksia Internetissä?

  1. Lapsen oikeuksien toteutumiseksi tarpeen koko ajan paitsi seurata lasten internetin käyttötapoja myös kehittää uusia tapoja auttaa internetin kautta hyväksikäytetyksi tulleita lapsia. Tarvitaan eri alojen ammattilaisten ja viranomaisten välisten sujuvien yhteistyömallien luomista ja ylläpitoa niin paikallisella, alueellisella kuin kansainväliselläkin tasolla.
  2. Lapset tarvitsevat myös paremmin tietoa omista oikeuksistaan. Lasten omien kykyjen vahvistamiseksi tarvitaan sekä mediakasvatusta, seksuaalikasvatusta että turvataitojen kasvatusta. Nämä tarkoittavat internetin turvallisen käytön opastusta, tietoa siitä, mihin lapsen ei tarvitse suostua, kykyä sanoa EI myös aikuiselle sekä oman arvon tunnon ja itsetunnon vahvistamista. Samoin vanhemmat tarvitsevat tukea lapsen median käytön arvioimisessa. EU on jo tähän mennessä rahoittanut mediakasvatuksen ja turvallisen internetympäristön hankkeita (Safer Internet Plus 2005-2008).
  3. EU:n tv-direktiivi sekä esimerkiksi kuluttajansuojalainsäädännössä tehtävät linjaukset luovat puitteet kansalliselle säätelylle, jolla voitaisiin vaikuttaa esimerkiksi lasta ympäröivän kuvamaailman, mainosten ja muun julkisuuden yliseksualisoitumisen vähentämiseksi. Seksualisoitunut julkisuus vääristää sekä lasten että aikuisten ymmärrystä siitä, mikä on normaalia ja lapsuuteen kuuluvaa ja mikä ei ole.
  4. Kansainvälisen yhteisön vastuu on suuri internetin kautta leviävissä kuvissa olevien lasten tunnistamisessa, jotta väärinkäytösten uhriksi joutuneita lapsia voitaisiin auttaa. Samoin tulee kehittää tieto-taitoa kuvalevityksen kohteeksi joutuneiden lasten kuntoutuksesta.
  5. EU voi toimia yhteistyössä Euroopan Neuvoston kanssa. Euroopan Neuvostossa laaditaan yleissopimusta lasten suojelemiseksi seksuaaliselta riistolta ja hyväksikäytöltä. Asiantuntijaryhmä laatii luonnoksen vuoden 2007 loppuun mennessä. Tähän mennessä esitelty sopimusluonnos sisältää ehdotuksen artiklaksi, joka suosittaa jäsenmaita kriminalisoimaan myös lasten houkuttelun seksuaaliseen toimintaan esimerkiksi internetympäristössä. Iso-Britannia ja Norja ovat jo kansallisesti säätäneet vastaavan muutoksen rikoslakeihinsa.
  6. Internetin kautta tapahtuvalla seksuaalisella hyväksikäytöllä on yhteyksiä lapsikauppaan. Erityisessä riskiryhmässä ovat etenkin EU:n ulkopuolelta ilman vanhempia tulevat lapset. EU voi maahanmuuttopolitiikassaan kiinnittää erityistä huomiota näiden lasten aseman turvaamiseen.
  7. EU voi edistää jäsenmaiden keskuudessa yhdensuuntaisia toimia lapsipornografisille sivuille pääsyn rajoittamiseksi. Suomessa säädettiin asiasta laki v. 2006.

Maria Kaisa Aula
Lapsiasiavaltuutettu


Uutiskirje

Alla olevalla lomakkeella voit tilata itsellesi lapsiasiavaltuutetun uutiskirjeen.

Kiitos tilauksesta.