Lapsiasiavaltuutetun lausunto 18.1.2007
Ulkoasiainministeriölle

Asia Lausuntopyyntönne HEL5047-187 taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksien koskevan yleissopimuksen

Suomen viidennen määräaikaisraportin kuulemista vartenSuomen viiden taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteuttamista selostava määräaikaisraportti on annettu YK:lle lokakuussa 2005. Sopimusmääräysten mukaisesti raportti käsitellään TSS-komiteassa toukokuussa 2007. Suomelta pyydetään vastaukset erillisiin kysymyksiin, joita tämä lausuntopyyntö koskee.

Lausunto

Yleistä lapsiasiavaltuutetun tehtävistä

Laki lapsiasiavaltuutetusta tuli voimaan 1.9.2005. Lapsiasiavaltuutettu edistää lapsen edun, hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumista yleisellä yhteiskuntapolitiikan ja lainsäädännön tasolla. Lapsiasiavaltuutettu ei käsittele tai ratkaise yksittäisen lapsen tai perheen tilannetta koskevia valituksia tai kanteluita.

Lapsiasiavaltuutetun tehtävinä on lasten elinolojen seuranta ja arviointi, ennakollinen vaikuttaminen päätöksentekoon lapsinäkökulmasta, yhteydenpito lapsiin ja nuoriin, lapsia koskevan tiedon välittäminen lasten kanssa työskenteleville, viranomaisille ja muulle väestölle, lapsipolitiikan toimijoiden välisen yhteistyön kehittäminen sekä YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumisen edistäminen.

Ulkoministeriö on koonnut varsinaiset lausunnot taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan yleissopimuksen määräaikaisraportointiin ennen lapsiasiavaltuutetun viran perustamista. Nyt annettava lausunto koskee erillistä kysymyslistausta, joista lapsiasiavaltuutettu arvioi lasten kannalta kysymyksiä 10,11,13,15 ja 16.

Artikla 9, oikeus sosiaaliturvaan (kysymys 10)

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumista seuraavan Geneven komitean Suomelle 30.9.2005 antamissa suosituksissa on kiinnitetty huomiota siihen, että lasten oikeuksien toteutumisen keskeisenä puutteena Suomessa on tasa-arvoinen pääsy palveluihin sekä niiden epätasainen laatu.

Esimerkiksi lastensuojeluasioissa lapsiasiavaltuutetulle vuosien 2005-2006 aikana tulleissa kansalaisten yhteydenotoissa on tullut esille vanhemman ja lapsen sosiaalipalveluissa saaman kohtelun kritiikkiä, lapsen omien mielipiteiden selvittämättä jättämistä sekä läheisverkoston laiminlyömistä (mm. Lapsiasiavaltuutetun toimintakertomus vuodelta 2005, Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:36).

Artikla 10 (kysymys 11) ihmiskauppa

Lapsiasiavaltuutettu pitää tärkeänä ihmiskaupan vastaisena linjauksena valtioneuvoston 25.8.2005 hyväksymää ihmiskaupan vastaista toimintasuunnitelmaa, jossa ihmiskauppaa tarkastellaan myös lapsinäkökulmasta.

Ihmiskaupan uhrin asemaa on parannettu toimintasuunnitelman mukaisin toimenpitein, esimerkiksi 31.7.2006 voimaan tulleella ulkomaalaislain muutoksella, jossa on säädetty ihmiskaupan uhreille myönnettävästä oleskeluluvasta. Aktiiviset toimet sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla ovat tarpeen ihmiskaupan vastaisten vastuuketjujen tiivistämisessä.

Artikla 11 (kysymys 13) köyhyys

Lapsiasiavaltuutettu pitää erittäin huolestuttavana sitä, että köyhissä perheissä elävien lasten osuus suomalaisista lapsista on vuodesta 1995 vuoteen 2003 verrattuna yli kaksinkertaistunut. Lapsiköyhyydestä kärsivät erityisesti yksinhuoltajat, alle 3-vuotiaiden lasten sekä monilapsiset perheet. Aiheesta tarkempaa tutkimusta ja tilastoa tarjoaa sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus STAKES.

Yleisesti ottaen voidaan arvioida vuoden 2003 jälkeen lapsiperheille kohdistuneiden tulonsiirtojen kehittyneen myönteisesti. Kuitenkaan toimenpiteillä ei ole ollut vielä riittäviä vaikutuksia kompensoimaan 1990-luvun aikana tapahtuneita tulonsiirtojen leikkauksia tai indeksitarkistusten puutteita.

Artikla 12 (kysymys 15) terveys

Enemmistö Suomessa asuvista lapsista voi hyvin, mutta ongelmana on lasten eriarvoistuminen. Pienelle, mutta kasvavalle ryhmälle lapsia kasautuu vaikeutuvaa ja monimutkaistuvaa pahoinvointia. Taustalla ovat pääasiassa vanhempien ongelmat: päihteiden väärinkäyttö, mielenterveysongelmat ja väkivaltaisuus sekä vanhemmuuden vajeet. Vaikeata pahoinvointia kasautuu karkeasti arvioituna noin 5 – 10 prosentille suomalaisista lapsista.

Lasten pahoinvoinnin vähentämisen kannalta merkittävin yksittäinen asia on lasten vanhempien liiallinen alkoholinkäyttö. Sitä tulee eri toimin vähentää. Myös lasten oman alkoholinkäytön aloittamisiän alhaisuus on ongelma. Tämän alueen tilasto ym. tiedon tuntee parhaiten Kansanterveyslaitos.

asten hyvinvoinnin seuranta valtionhallinnossa on osittain puutteellista ja vaatii kehittämistä. Erityisesti alle 12-vuotiaiden lasten terveyden ja hyvinvoinnin seuranta, lasten mielenterveyden kehitystrendit ja palveluiden kokonaisuus, lasten turvallisuuden tilan seuranta sekä lastensuojelun piirissä olevien lasten hyvinvoinnin seuranta ovat tärkeitä kehittämiskohteita. Nämä puutteet on todettu ja niistä selostettu laajemmin lapsiasiavaltuutetun toimintakertomuksessa vuodelta 2005, Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:36.

Esimerkiksi kouluterveyskyselyn perusteella noin 15 – 20 prosenttia lapsista kärsii eriasteisista psykososiaalisista mielenterveyden ongelmista. YK:n lapsen oikeuksien komitea on kiinnittänyt huomiota nuorten itsemurhien kansainvälisesti vertaillen suureen määrään Suomessa. Nuorten miesten (15-24- vuotiaat) osalta itsemurhien määrä on viimeisen 10-15 vuoden aikana vähentynyt huomattavasti, mutta nuorten naisten (15-24- vuotiaat) osalta vastaavaa kehitystä ei ole tapahtunut. Nuorten naisten itsemurhakuolleisuus on kansainvälisesti vertaillen erittäin yleistä. Lapsiasiavaltuutetun toimistossa on koottu asiasta tarkempaa tilastoa, jonka voimme toimittaa käyttöönne mikäli katsotte tarpeelliseksi.

Artiklat 13 ja 14 (kysymys 16) koulutus

Koulupalveluiden tasa-arvoisuuden kannalta eriarvoisuutta aiheuttavat tehtyjen arviointien perusteella erityisopetuksen ja erityispäivähoidon saatavuus erityisesti pienissä ja syrjäisemmissä kunnissa sekä oppilashuollon palvelujen epätasaisuus, mukaan lukien kouluterveydenhuolto.

Koulutuksellisten oikeuksien toteutumisessa ongelmia on myös maahan muualta tulevien lasten osalta, esimerkiksi turvapaikanhakijalasten osalta sekä oppivelvollisuusiän ylittäneiden ja suomen kieltä puutteellisesti osaavien maahanmuuttajalasten osalta.

Maahanmuuttajalapsilla peruskoulun oppimäärän suorittaminen voi viivästyä yli tavanomaisen oppivelvollisuusiän. Koululainsäädännön soveltamisessa tältä osin on vaihtelua. Kaikissa kunnissa ei välttämättä toimi vieraskielisten oppivelvollisuusiän ylittäneiden nuorten opetusryhmää. Jos lapsella on erityisiä ongelmia, hän voi suorittaa perusopintonsa 16 vuotta täytettyään esimerkiksi sairaalakoulussa, josta kunnan tulisi rahoittaa oma osuuteensa. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus ja oma perustuslakimme takaavat kuitenkin kaikille lapsille sivistykselliset perusoikeudet

Ilman perusopetuksen antamia valmiuksia syrjäytymisriskit ovat suuret. Haavoittuvimmassa asemassa ovat varsinaisen oppivelvollisuusiän ylittäneet eli 16-18- vuotiaat lapset, joilla on puutteita suomen/ruotsin kielen sekä mahdollisesti äidinkielensäkin osaamisessa, luku- lasku ja kirjoitustaidossa sekä oppimaan oppimisen taidoissa.

Viime vuosina ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien koulutusten merkitys ja tarve on opetusministeriön arvion mukaan lisääntynyt. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien koulutusten avulla esimerkiksi maahanmuuttajille, joilla muuten ei ole riittäviä valmiuksia ammatilliseen koulutukseen hakeutumiseen ja sen suorittamiseen, mahdollistuu tutkintotavoitteinen koulutus.

Lopuksi

Lapsiasiavaltuutetun toimisto valmistelee yhdessä Ruotsin ja Norjan lapsiasiavaltuutettujen kanssa projektia saamelaisten lasten oikeuksien toteutumisen selvittämisestä. Hankkeen arvioitu aloittamisaika on syksyllä 2007.

Jyväskylässä 18. päivänä tammikuuta 2007

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula
Lakimies Johanna Aalto


Uutiskirje

Alla olevalla lomakkeella voit tilata itsellesi lapsiasiavaltuutetun uutiskirjeen.

Kiitos tilauksesta.