Lapsiasiavaltuutetun lausunto 8.5.2007

Ulkoasiainministeriölle

Lausunto YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevasta yleissopimuksesta Suomen kuudetta määräaikaisraporttia varten

Viite

Lausuntopyyntönne HEL6098-11 YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevasta yleissopimuksesta Suomen kuudetta määräaikaisraporttia varten

YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus tuli Suomessa voimaan lokakuussa 1986 (SopS 68/1986). Yleissopimusta on täydennetty vuonna 1999 yksilövalitusoikeuden mahdollistavalla valinnaisella pöytäkirjalla (SopS 21/2001).

Ulkoasiainministeriö pyytää lausuntoa yleissopimuksen määräysten täytäntöön-panosta Suomessa, huomioiden erityisesti niiden toimien esille tuomisen, joihin on ryhdytty tai ryhdytään naisten syrjinnän poistamista käsittelevän komitean antamien päätelmien ja suositusten johdosta.

Lausunto

Yleistä lapsiasiavaltuutetun tehtävistä

Laki lapsiasiavaltuutetusta tuli voimaan 1.9.2005. Lapsiasiavaltuutettu edistää lapsen edun, hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumista yleisellä yhteiskuntapolitiikan ja lainsäädännön tasolla. Lapsiasiavaltuutettu ei käsittele tai ratkaise yksittäisen lapsen tai perheen tilannetta koskevia valituksia tai kanteluita.

Lapsiasiavaltuutetun tehtävinä on lasten elinolojen seuranta ja arviointi, ennakollinen vaikuttaminen päätöksentekoon lapsinäkökulmasta, yhteydenpito lapsiin ja nuoriin, lapsia koskevan tiedon välittäminen lasten kanssa työskenteleville, viranomaisille ja muulle väestölle, lapsipolitiikan toimijoiden välisen yhteistyön kehittäminen sekä YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumisen edistäminen.

Lapsiasiavaltuutetun esittämät huomiot kohdistuvat pääasiassa sopimuksen osiin III ja IV. Komitean esille nostamista huolenaiheista ja suosituksista tyttöjä koskevat erityisesti kohdat 29 ja 30.

Lapsiasiavaltuutetun arvion mukaan suurin osa lapsista ja nuorista voi hyvin. Arvion kohteena olevan sopimuksen määräykset toteutuvat Suomessa myös lasten kannalta kohtuullisen hyvin. Lasten pahoinvointi kuitenkin kasautuu ja keskittyy pienelle osalle lapsia. Pahoinvoinnin keskittymiseen ei niinkään vaikuta lapsen sukupuoli vaan pääasiassa muut tekijät, erityisesti vanhempien ongelmat (alkoholinkäyttö, mielenterveysongelmat, erotilanteiden kiistat, toimeentulo-ongelmat). Erityisesti tyttöjä koskien olen lausunnossani ottanut esille mielenterveysongelmat ja siihen liittyen itsetuhoisuuden kehityksen, seksuaalisen väkivallan sekä median ja mainonnan yliseksualisoitumisen. Esitän pääasiasiassa huomioita asioista, joihin tulisi jatkossa kiinnittää enemmän huomioita.

Tasa-arvosuunnittelun laajentaminen peruskouluihin

Viimeisimmässä tasa-arvolain uudistuksessa on laajennettu mm. työpaikkojen velvoitteita tehdä tasa-arvosuunnitelmia. Peruskoulu kuitenkin jäi tasa-arvosuunnittelun ulkopuolella. Pidän tarpeellisena tasa-arvosuunnitelman laatimisen laajentamista myös perusopetuslain mukaiseen perusopetukseen. Tasa-arvolain 6 b § koskee oppilaitoksia, mm. ammatillisia oppilaitoksia, yliopistoja, ammattikorkeakouluja sekä kansa-, kansalais- ja työväenopistoja. Tasa-arvosuunnittelun laajentaminen edistäisi myönteistä kehitystä koulutuksen tasa-arvon toteutumisessa (suositus 29).

Tyttöjen mielenterveysongelmien ja itsemurhamäärien kasvu

Erityisesti tyttöjen mielenterveysongelmien tunnistamisessa, ehkäisyssä ja hoidossa tarvittaisiin aiempaa vahvempia toimenpiteitä. Kouluterveyskyselyn tulokset kertovat tyttöjen masentuneisuuden lisääntymisestä. Yläluokilla 18 prosenttia ja lukiossa 14 prosenttia tytöistä arvioi vuonna 2005/2006 olevansa vaikeasti tai keskivaikeasti masentuneita. Poikien osuudet olivat selvästi pienempiä. Erityisesti yli 15-vuotiaiden tyttöjen mielenterveysongelmien lisääntyminen näkyy myös lastenpsykiatrian asiakkuuksissa sekä masennuslääkkeiden käytössä.

YK:n lapsen oikeuksien komitea on suositellut Suomelle, että valtio tehostaa toimenpiteitään nuorten itsemurhien estämiseksi ja vahvistaa mielenterveyspalvelujaan. Tähän liittyen on lapsiasiavaltuutetun toimeksiannosta KT Tuula Uusitalo kartoittanut tilastoaineiston perusteella lasten ja nuorten itsemurhien yleisyyttä Suomessa.

Alle 15-vuotiaiden lasten itsemurhat ovat hyvin harvinaisia. 15-24-vuotiaiden kuolinsyynä itsemurha oli kuitenkin vuoden 2005 tilastossa toiseksi yleisin. 15-24-vuotiaat pojat tekevät enemmän itsemurhia kuin tytöt. Poikien itsetuhoisuus on kuitenkin viimeisten 20 vuoden aikana selvästi vähentynyt. Tyttöjen itsemurhien määrä on pysynyt pitkään melko vakaana ja on ollut viime vuosina nousussa. Ala-ikäisten (15-17-vuotiaat) osalta tyttöjen itsemurhien määrä oli vuonna 2005 ensimmäistä kertaa suurempi kuin poikien (tytöt 12, pojat 4, lähde Tilastokeskus 2007). Suomalaisten 15-24-vuotiaiden tyttöjen itsemurhakuolleisuus on Kiinan jälkeen toiseksi yleisintä maailmassa WHO:n tilastoaineiston perusteella. Suomalaiset pojat ovat samassa vertailussa WHO-aineiston perusteella viidentenä.

Lapsiasiavaltuutettu on huolestunut myös sukupuolitautien määrän kehityksestä 2000-luvulla erityisesti 15-19-vuotiaiden keskuudessa. Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteltu seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma, jossa kehitys on huomioitu ja toimenpiteet suunniteltu (valmistunut vuoden 2007 alussa).

Tupakointiasiat

Naisten syrjinnän poistamista käsittelevän komitean suosituksessa 30 on kiinnitetty huomiota tyttöjen tupakointiin ja huumeiden käyttöön. Tampereen yliopiston Nuorten terveystapatutkimuksen 2005 mukaan 14-18-vuotiaista pojista tupakoi päivittäin 22,6 prosenttia ja tytöistä 23,3 prosenttia. Huoli on aiheellinen. Tyttöjen tupakointi on säilynyt melko korkealla tasolla vuosien 1977-2005 välillä noin 20-26 %:ssa. Nuorten naisten tupakoinnin vähentäminen olisi omiaan parantamaan myös vauvojen terveydentilaa. Odottavien äitien lisääntyneeseen tupakointiin on kiinnitetty huomioita viime aikoina mm. Etelä-Suomen lääninhallituksen tekemässä selvityksessä.

Lapsiasiavaltuutettu on tehnyt aloitteen tupakkalain muuttamisesta sosiaali- ja terveysministeriölle yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen (STTV) kanssa joulukuussa 2006. Tehdyssä aloitteessa esitetään tupakan vähittäismyynnin luvanvaraistamista. Lupajärjestelmä mahdollistaisi nykyistä tehokkaamman valvonnan ja esimerkiksi myyntiluvan peruuttamisen eräissä tupakkalain säännösten rikkomistapauksissa. Alle 18-vuotiaiden tupakan hallussapito tulisi myös kieltää. Tupakointi tulisi kieltää päiväkotien ja oppilaitosten lisäksi muilla verrattavissa olevilla, pääasiassa alle 18-vuotiaille tarkoitetuilla ulkoalueilla.

Lapsiin kohdistuva väkivalta

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumista seuraavan komitean viimeksi Suomelle annetuissa suosituksissa (30.9.2005) on todettu, että perheensisäinen lapsiin kohdistuva väkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö ovat yksi vakavimmista esteistä lapsen oikeuksien täysimääräiselle täytäntöönpanolle Suomessa (suositus 31).

Suomessa ei ole kattavia tilastoja tai ajanmukaista tutkimusta lapsiin kohdistuvasta väkivallasta, väkivallan määrän kehityksestä tai lasten peloista ja turvattomuuden kokemuksista.

Saatavilla olevista tiedoista kuitenkin on pääteltävissä poliisille tehtyjen ilmoitusten perusteella se, että väkivalta näyttäisi eriytyvän lapsen sukupuolen mukaan niin, että tyttöihin kohdistuu enemmän seksuaalista väkivaltaa kuin poikiin. Muun väkivallan kohdalla tilanne on päinvastainen, sillä poikiin kohdistuu muuta kuin seksuaalista väkivaltaa jonkin verran tyttöjä enemmän. Kyselyaineistojen valossa tyttöjen ja poikien väliset erot väkivallan kokemisessa näyttävät puolestaan kaksijakoisilta. Kun väkivaltaa tarkastellaan määrittämättä väkivallan tekijää, näyttää siltä, että pojat ilmoittavat kokevansa useammin väkivaltaa kuin tytöt. Tällöin kyse on pääasiassa muiden nuorten tekemästä väkivallasta. Jos taas kysytään vanhempien tekemästä väkivallasta, tytöistä jonkin verran poikia suurempi osa ilmoittaa kokeneensa sitä.

Myönteisenä asiana lapsiasiavaltuutettu pitää sisäisen turvallisuuden ministeriryhmän lokakuussa 2006 tekemää päätöstä, jonka perusteella lapsiin kohdistuvan väkivallan vähentäminen on väkivallan vähentämisen painopistealueena julkisessa hallinnossa vuonna 2007.

Media, mainonta, markkinointi

Lasten vapaa-aika on televisiokeskeistynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana (Tilastokeskus, Suomalainen lapsi 2007). Media ja mainonta ovat lapsen kasvuympäristön tärkeitä vaikuttajia. Median ja mainonnan yliseksualisoituminen vaikuttaa mitä todennäköisimmin sekä tyttöjen että poikien omaksumaan naiskuvaan ja heidän itsetuntoonsa. Ympäristön paineen merkitys tulee esiin esimerkiksi pohjoismaisessa tutkimuksessa ”Unge, kön och pornografi i Norden”, jossa mm. tytöt kertoivat huonosta omakuvasta, joka syntyi vertailtaessa omaa vartaloa pornografisiin kuviin (raportti osoitteessa: http://www.norden.org/pub/velfaerd/barn/sk/ANP2006749.pdf).

Ongelmat korostuvat erityisesti silloin, jos lapsi yksin, ilman aikuisen tukea joutuu kohtaamaan median ja mainonnan viriketulvan. Pohjoismaisen Eriarvoinen lapsuus -tutkimusprojektin tulosten mukaan suomalaisille tytöille on muita pohjoismaita yleisempää tyytymättömyys omaan ulkonäköönsä. Artikkeli tutkimuksen tuloksista sisältyy lapsiasiavaltuutetun vuosikertomukseen vuodelta 2006 (julkaistaan toukokuussa 2007).

Lapsiasiavaltuutettu on omassa toiminnassaan kiinnittänyt huomiota erityisesti iltapäivälehtien myyntijulisteiden sisältöön lapsinäkökulmasta. Lapsella on oikeus turvalliseen arkiympäristöön, jossa julkisella paikalla ei ole esillä lapsen kehitystasoon ja ikään nähden haitallista ja sopimatonta aineistoa. Iltapäivälehtien tulisi myyntijulisteiden laadinnassa etsiä tapoja, jolla huomioidaan journalismin tarpeiden ohella mainonnan kansainväliset eettiset periaatteet sekä lastensuojelun tarpeet. Journalismin eettistä säännöstöä olisi tarpeen tältä osin kehittää. Lisäksi iltapäivälehtien tulisi noudattaa mainonnan eettisiä ohjeita myyntijulisteissaan. Lapsiasiavaltuutettu on saattanut toiveensa iltapäivälehtien tietoon syksyllä 2005.

Median ja mainonnan itsesäätelyssä tulisi kiinnittää enemmän huomiota lastensuojelun näkökulmaan.

Jyväskylässä, 8. päivänä toukokuuta 2007

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula
Lakimies Johanna Aalto


Uutiskirje

Alla olevalla lomakkeella voit tilata itsellesi lapsiasiavaltuutetun uutiskirjeen.

Kiitos tilauksesta.