Lapsiasiavaltuutetun lausunto 25.9.2007

Oikeusministeriölle

Asia: lausuntopyyntönne OM 16/84/2006 Yleissopimuksesta lasten suojelemiseksi seksuaaliselta riistolta ja hyväksikäytöltä

Tausta

Oikeusministeriö on pyytänyt 29.9.2007 lapsiasiavaltuutetun lausuntoa Euroopan neuvoston valmistelussa olevasta yleissopimuksesta lasten suojelemiseksi seksuaaliselta riistolta ja hyväksikäytöltä. Sopimus on hyväksytty Euroopan neuvoston ministerikomiteassa 12.7.2007 ja avataan allekirjoitettavaksi oikeusministereiden kokouksessa 25.-26.10.2007.

Oikeusministeriö pyytää lausuntoa erityisesti sopimuksen allekirjoittamisesta. Lisäksi pyydetään lausumaan sopimuksen ratifiointiin liittyvistä kysymyksistä eli suhteesta Suomen lainsäädäntöön, lainsäädännön muutostarpeista sekä eduskunnan suostumuksen tarpeellisuudesta.

Lapsiasiavaltuutetun lausunto allekirjoittamisesta

Vireillä oleva yleissopimus luo toteutuessaan kansainvälisesti yhtenäisen ja ajan tasalla olevan sääntelyn lasten suojelemiseksi seksuaaliselta riistolta ja hyväksikäytöltä. Sopimus tuo yksityiskohtaisuudessaan selvästi lisäarvoa verrattuna alalla nyt voimassaoleviin kansainvälisiin sopimuksiin.

Sopimus ottaa hyvin huomioon uusien viestintäteknologioiden kehittymisen. Uudet viestintäteknologiat ovat lisänneet valtioiden rajat ylittävien lasten hyväksikäyttörikosten riskejä. Sopimuksen heikkoudeksi on luettava se, että allekirjoittajavaltioille on jätetty huomattavan paljon mahdollisuuksia varaumien tekemiseen.

Konkreettisesti sopimuksen tärkeintä uutta antia ovat juuri uuden teknologian käyttämiseen liittyvät kohdat luvussa VI (Substantive Criminal Law). Erityisen hyödyllinen lastensuojelun kannalta on artiklaan 23 sisältyvä lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön suostutteluprosessin (ns. grooming) kriminalisointi.

Lisäksi artikla 20 f näyttää sisältävän hyväksikäyttökuvien internetissä katselun kriminalisoinnin (katselu ilman, että kuvia ladataan omalle koneelle). Sopimuksen lapsipornografian määritelmä näyttää sisältävän lähtökohtaisesti myös simuloidut eli animaatiotyyppiset kuvaukset kuvitteellisista lapsista. Näiden kahden kohdan osalta sopimus kuitenkin sisältää allekirjoittajamaiden mahdollisuuden tehdä varauma.

Samoin tärkeä on artikla 22, jossa kriminalisoidaan tilanteet, jossa lapsi tarkoituksellisesti altistuu seksuaalisen toiminnan todistajaksi. Tässä kohtaa kuitenkaan ei ole aivan selvää, onko myös vastaavasti pornografisen video tms. ohjelman näyttäminen lapselle tulkittava artiklan mukaisesti rikolliseksi. Näin tulisi olla.

Muita myönteisiä asioita sopimuksessa ovat seuraavat

  • eri osapuolien osuuden ja yhteistyötarpeiden monipuolinen huomioiminen mukaan lukien lasten oma osallisuus, yksityinen sektori (ml. pankit ja rahoitus), järjestöt, media sekä kansalliset viranomaiset
  • sopimus korostaa kansallista moniammatillista ja koordinoitua viranomaisyhteistyötä sekä tarvetta varmistaa lasten parissa työskentelevien riittävä tietotaso
  • sopimus ottaa kattavasti huomioon ennaltaehkäisyn, suojelun, uhrien tunnistamisen, hoidon ja tuen sekä hyväksikäytön ja riiston vastaisen toiminnan, rikostutkinnan sekä tiedon kartuttamisen ilmiöstä
  • sopimus korostaa lapsen oikeuksista tiedottamista sekä lasten turvakasvatuksen vahvistamista
  • sopimus korostaa ja vahvistaa lapsiystävällisen oikeusprosessin käytäntöjen luomista
  • sopimus sisältää velvoitteen tarjota seksuaalirikollisille hyväksikäytön vastainen ja ehkäisevä interventio-ohjelma mukaan lukien ala-ikäiset hyväksikäyttörikoksiin syyllistyjät
  • sopimus korostaa uhrien auttamista sekä lyhyellä että pitkällä aikavälililä

Sopimus sisältää myös poliisitoimintaan liittyviä uusia mahdollisuuksia kuten ns. peitetoiminnan käyttämisen lasten seksuaalisen hyväksikäytön tutkimuksessa. Samoin sopimus korostaa hyväksikäytön uhrien tunnistamistoimintaa. Haavoittuvassa asemassa olevien lasten tarpeet on sopimuksessa huomioitu.

Sopimus sisältää myös kattavan seurantajärjestelmän (Monitoring mechanism). Lapsiasiavaltuutettu korosti aiemmassa lausunnossaan (22.2.2007) erityisesti seurantajärjestelmän merkitystä sopimuksen toteutumisen varmistamisessa.

Edellä mainitulla perusteella suosittelen, että Suomi allekirjoittaa yleissopimuksen ilman varaumia, mistä seuraavat kansalliset lainsäädäntömuutokset tehdään viipymättä. Kiireellinen on erityisesti em. hyväksikäytön suostutteluprosessin kriminalisointi.

Kansalliset jatkotoimet

Lapsiasiavaltuutetulla ei ole mahdollisuutta voimavarojensa puitteissa sopimuksen kattavaan läpikäymiseen ajatellen kansallisia lainsäädännön muutostarpeita. Sopimuksessa on myös suosituksia ja velvoitteita, jotka välttämättä eivät ole lainsäädäntötasoisia vaan edellyttävät toimintatapojen ja ohjeistusten muutoksia. Sopimuksen toteuttaminen kattavasti edellyttää todennäköisesti myöskin lisärahoitusta eri viranomaisille.

Seuraavassa on eräitä huomiota sopimuksen sisältämistä muutoksista, joihin tulee erityisesti kiinnittää huomiota kansallisessa toimeenpanossa:

  • kansallisen koordinaation järjestäminen lasten seksuaalista hyväksikäyttöä ja sen yleisyyttä koskevan tiedon keräämisessä sekä ylipäätään ehkäisevän, korjaavan ja estävän toiminnan tehokkaassa järjestämisessä myös maan eri alueille (III art 10 2 a ja b sekä kohta 3)
  • kansallisia ja alueellisia toimintatapoja lasten seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisemisessä, estämisessä ja rankaisemisessa tulisi ylipäätään arvioida suhteessa sopimuksen esittämiin käytäntöihin ja prosesseihin
  • lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittäminen myös vapaaehtoistyöntekijöiden (esim. seurat, yhdistykset) osalta
  • lapsiystävällisen oikeusprosessin takaamiseksi tarvittavan tuomareiden ym. asianosaisten koulutuksen järjestäminen sekä mahdolliset muut muutostarpeet (esimerkiksi prosessin nopeuttaminen rikosilmoituksesta syyteharkintaan etenemisessä)
  • lasten turvakasvatuksen järjestäminen nykyistä kattavammin
  • seksuaalirikollisten hoito-ohjelmien varmistaminen niin, että myös hyväksikäyttöön syyllistyvien alaikäisten tarpeet huomioidaan
  • seksuaaliseen hyväksikäyttöön suostuttelun (ns. grooming-prosessi) kriminalisointi
  • animaatioiden, piirrettyjen tms. ei-todenmukaista lasta esittävien lapsipornografian aineistojen kriminalisointi (simulated sexually explicit content – käsitteen määrittely)
  • seksuaalisen hyväksikäytön tai riiston ”mainostamisen” tai sen myönteissävyisen tiedottamisen kriminalisointi esim. nettisivustoilla, johon nykyinen lainsäädäntö ei ole antanut mahdollisuutta puuttua (laittomien sivujen ns. linkkisivustot)
  • tietoinen lasten hyväksikäyttökuvien katselu internetin kautta ilman että kuvia ladataan omalle tietokoneelle näyttäisi tulevan sopimuksessa kriminalisoiduksi. Tämä voi samalla tuoda tarpeen muuttaa Pelastakaa Lapset ry:n lapsipornografian vastaisen ns. Nettivihjeen toimintaa (vihjeenä tulleiden sivujen laittomuuden tarkistaminen ei ole mahdollista). Poliisilla tulee olla siinä tapauksessa riittävä valmius ja resurssit todentaa sivujen laittomuus. Poliisin ja Nettivihjeen yhteistyökäytännöt liittyvät uuteen lainsäädäntöön, joka pyrkii estämään pääsyä ulkomaisille lapsipornografiaa sisältäville nettisivuille.
  • mahdollisuus poliisin ns. peitetoimintaan lasten seksuaalisen hyväksikäytön selvittämisessä
  • oikeushenkilöiden (esim. yritysten) syyllistyminen lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön

Ottaen huomion asiakokonaisuuden laajuus ja merkityksellisyys sekä lainsäädäntömuutosten ja mahdollisten lisämäärärahojen tarve, pidän suositeltavana, että sopimus käsitellään myös eduskunnassa.

Sopimusta ja sen allekirjoittamista tulisi hyödyntää Suomen omien järjestelmien kehittämisessä. Sopimuksen valossa tulisi arvioida laajasti lasten seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisyn, korjaavan työn ja oikeusprosessin kokonaisuutta sekä moniammatillisen yhteistyön toimivuutta lapsinäkökulmasta myös maan eri alueilla (esimerkiksi sairaanhoitopiireittäin). Tähän työhön tulisi asettaa esim. oikeus-, opetus- sekä sosiaali- ja terveysministeriön yhteinen työryhmä.

Jyväskylässä 25.9.2007

Maria Kaisa Aula
lapsiasiavaltuutettu


Uutiskirje

Alla olevalla lomakkeella voit tilata itsellesi lapsiasiavaltuutetun uutiskirjeen.

Kiitos tilauksesta.