Ulkoasiainministeriölle 25.5.2009
Sosiaali- ja terveysministeriölle 25.5.2009

Viite

Ulkoministeriö HEL 5907-15
STM/1712/2009

Asia

Kommenttipyyntönne liittyen asiaan:  Yleissopimus lapsen oikeuksista / Aloite laatia yksilövalitusmekanismin perustava valinnainen lisäpöytäkirja sopimukseen; Suomen kanta.

Lausunnon tausta

Ensin Ulkoministeriö sekä sittemmin sosiaali- ja terveysministeriö ovat pyytäneet lapsiasiavaltuutetulta lausuntoa Suomen kannasta kansalaisjärjestöjen aloitteeseen laatia yksilövalitusmekanismiin perustuva valinnainen lisäpöytäkirja YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Asia on ollut esille jo aiemmin vuoden 2008 keväällä, kun ulkoministeriö pyysi aloitteesta yleisesti lapsiasiavaltuutetun lausuntoa. Nyt esillä oleva Suomen kanta on muotoiltu edellisen lausuntokierroksen perusteella. Suomen kannan muodostaminen on tullut ajankohtaiseksi, koska asia tulee mahdollisesti esille kesäkuun alussa YK-järjestelmän puitteissa.

Kannanoton kohteena olevan järjestöjen aloitteen pääkohdat

Lausuntopyynnön liitteenä on kansainvälisten järjestöjen tekemä aloite, jonka sisältämässä sopimusluonnoksessa ehdotetaan, että sopijavaltiot tunnustavat YK:n lapsen oikeuksien komitean toimivallan ottaa vastaan ja tutkia yksilövalituksia lapsen oikeuksien yleissopimuksen sopimusalan kattavissa asioissa ja mahdollisesti myös yleissopimuksen valinnaisten lisäpöytäkirjojen kattavissa asioissa. Lapsen oikeuksien komitealla olisi myös oma-aloitteisesti oikeus tutkia tapauksia, joissa valtion epäillään syyllistyneen järjestelmälliseen tai vakavaan lapsen oikeuksien rikkomukseen.

Luonnoksen mukaan valituksen voisi tehdä lapsi ja lapsiryhmä ja sen voisi myös tehdä lapsen tai lapsiryhmän puolesta. Mikäli valituksen tekisi muu kuin lapsi tai lapsiryhmä itse, tämän tulisi tapahtua heidän suostumuksellaan jos muuten ei voida osoittaa että valittajalla on oikeus toimia lapsen puolesta. Valituksia ei voitaisi käsitellä nimettöminä, mutta ilman lapsen tai lasten nimenomaista suostumusta hänen tai heidän yksilöllisyyttään ei saisi paljastaa valtiolle. Valituksen ottaminen käsittelyyn lapsen oikeuksien komiteassa edellyttäisi, että kaikki kansalliset valituskeinot on käytetty.

Komitea voisi pyytää valituksen kohteena olevaa valtiota ryhtymään väliaikaisiin toimenpiteisiin valituksen käsittelyn ajaksi mikäli lapsen tai lasten kehitykselle tai hyvinvoinnille on vaarana koitua vahinkoa. Valtiolla olisi selityspyynnön saavuttua kolme kuukautta aikaa antaa selityksensä tai lausuntonsa valituksen johdosta. Valitusten käsittelyt eivät tapahtuisi julkisesti ellei avoin käsittely ole lapsen tai lasten edun mukaista. Ratkaisut julkistettaisiin ja valtioiden tulisi vastata niiden tiedottamisesta alueillaan.

Ulkoministeriön ehdotus Suomen kannaksi

Ulkoministeriö esittää, että Suomi suhtautuisi positiivisesti yksilövalitusmekanismin luomiseen YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Yksilövalitusmenettely on jo käytössä useissa muissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Se antaisi lapsen oikeuksien sopimukselle lisää painoarvoa. Se voisi hyvin toimiessaan tuoda lisäarvoa lapsen oikeuksien kohentamiseen etenkin maissa, joissa kansalliset ihmisoikeusinstituutiot ovat puutteelliset.

Kannan mukaan   yksilövalitusmekanismi kattaisi sekä yleissopimuksen että sen kaksi valinnaista lisäpöytäkirjaa. Yksilövalitusmekanismi ei saisi vähentää määräaikaisraportoinnin merkitystä vaan täydentää sitä. Suomi kannattaa lisäresurssien myöntämistä YK:n lapsen oikeuksien komitealle, jos yksilövalitusmekanismi perustetaan. Lisäksi esitetään Suomen halukkuus osallistua valmistelevan työryhmän työskentelyyn.

Lapsiasiavaltuutetun lausunto

Lapsiasiavaltuutettu katsoo, että Ulkoministeriön ehdotuksessa on hyvin huomioitu lapsiasiavaltuutetun 19.3.2008 esittämä lausunto asiassa.  Lapsiasiavaltuutettu voi yhtyä ehdotukseen Suomen kannaksi.  On myönteistä, että Suomen valtio on asiassa aktiivinen ja ilmoittautuu halukkaaksi asiaa edistävään mahdolliseen YK-järjestelmän työryhmään.

Muita yleisiä huomioita

Seuraavassa esitän eräitä 19.3.2008 lausuntoa täydentäviä lisähuomioita yksilövalitusjärjestelmästä.

Olemassa olevat kansainväliset ihmisoikeusinstituutiot eivät riitä kattamaan koko lapsen oikeuksien yleissopimuksen alaa. On siis tarvetta luoda lapsenkin oikeuksien osalta mekanismi, joka mahdollistaa valittamisen tapauksista, joissa valtio ei ole kyennyt takaaman lapsen oikeuksien toteutumista tai on rikkonut niitä. Yksilövalitusmekanismi asettaisi valtioita kohtaan painetta huolehtia tehokkaasti velvoitteistaan panna täytäntöön lapsen oikeuksien yleissopimus. Se tietysti edellyttää, että sopimusrikkomuksesta valtiolle langetettu sanktio on riittävän painava. Näitä kysymyksiä ei ole valmisteluasiakirjoissa vielä käsitelty.

Yksilövalitusmekanismin kautta voisi syntyä kansainvälistä oikeuskäytäntöä, mikä on omiaan saattamaan eri valtioita lähemmäksi toisiaan vertailtaessa lapsen oikeuksien toteutumista. Mekanismin kautta valtioiden huomio voisi kiinnittyä lapsiystävällisempien oikeusprosessien kehittämiseen.

Yksilövalitusmekanismia suunnittelevan työryhmän työtä ajatellen haluan painottaa seuraavia asioita:

Lapsen oikeuksien komitean voimavarat

Yksilövalitusmekanismin kattama asia-alue on erittäin laaja, mikä tulee asettamaan  suuren haasteen lapsen oikeuksien komitean työskentelylle. Komitea tulee tarvitsemaan runsaasti lisäresursseja sekä määrällisesti että riittävä asiantuntemus huomioiden. Jo nyt määräaikaisraporttien käsittelyssä komiteassa on pitkä viive. Suomen v. 2008 lopulla antama raportti tullee komitean käsittelyyn vasta vuoden 2010 loppupuolella.

Uuden mekanismin käyttöön otossa tulee siksi olla resurssien suhteen realistinen, jotta komitean päätehtävä ja määräaikaisraporttien käsittely ei entisestään viivästy. Jos tarpeeksi voimavaroja ei voida taata, tulee arvioida asteittainen eteneminen esimerkiksi niin, että otetaan yksilövalituksen piiriin aluksi vain osa lapsen oikeuksien yleissopimuksen artikloista, esim. sen mukaan missä arvioidaan olevan eniten kehitettävää.

Lapsen mielipiteen varmistaminen ja yksityisyys

Lapsiasiavaltuutetun kokemuksen mukaan lapset itse ottavat asiassaan yhteyttä                 oikeusturvaansa liittyvissä asioissa vain vähäisessä määrin verrattuna aikuisten yhteydenottoihin. Sopimusluonnoksessa mahdollistettaisiinkin se, että lapsen tai lapsiryhmän puolesta tehtäisiin valituksia. Sen takaaminen, onko lapsi tosiasiallisesti itse halukas asian saattamiseen lapsen oikeuksien komitean käsittelyyn, on kuitenkin vaikeaa. Yksilövalitusmekanismin perustamista kehitettäessä tulee perusteellisesti arvioida, minkälaisia keinoja voidaan löytää sen varmistamiseksi, ettei valituksia tehdä lapsen edun vastaisesti.

Edelliseen liittyy myös vaikeus taata lapsen yksityisyyden suoja. Valituksen johdosta annetut ratkaisut tulee luonnollisesti julkistaa. Yksilöintitietojen poistaminen ei välttämättä takaa lapsen yksityisyyden säilymistä tämän laatuisissa periaatteellisesti merkittävissä asioissa. Tämä ongelma saattaa tulla esille esim. vanhempien tehdessä valituksia yksilökohtaisesta lastensuojelusta tai lapsen huolto- ja tapaamisasioista. Julkisuudesta voi tällaisissa tilanteissa olla lapsen kannalta myös haittaa.

Suomen omien järjestelmien kehittäminen ja YK-järjestelmän lisäarvo

Suomessa on periaatteessa kattavat mekanismit lasten sosiaalisia, sivistyksellisiä, taloudellisia ja poliittisia oikeuksia koskevien oikeusturvaongelmien käsittelyyn. Toisaalta lapset itse ottavat hyvin harvoin yhteyttä lainvalvojiin tai vastaaviin. Lainvalvojien tai erityisasiamiesten toiminta on suunnattu ja suunniteltu aikuisia asiakkaita ja yhteydenottajia ajatellen. Lasten vanhempien kannalta ongelmia aiheuttaa tiedon ja ohjauksen puute.

Samalla kun yksilövalitusmekanismia kehitetään kansainvälisesti, tulee Suomen arvioida, miten omaa järjestelmäämme lapsen oikeuksia koskevissa oikeusturva-asioissa ja hallintolainkäytössä voitaisiin kehittää. Tämä parantaisi tehokkaimmin suomalaisten lasten oikeusturvaa.

Samalla on syytä laajapohjaisesti arvioida,  mitä lisäarvoa YK:n uuteen järjestelmään liittyminen toisi  Suomelle, ja miten järjestelmä sovitettaisiin kansallisiin järjestelmiimme.

Jyväskylässä 25.5.2009,

Maria Kaisa Aula
Lapsiasiavaltuutettu

Jaana Tervo
Lakimies


Uutiskirje

Alla olevalla lomakkeella voit tilata itsellesi lapsiasiavaltuutetun uutiskirjeen.

Kiitos tilauksesta.