Ulkoasiainministeriölle 2.10.2009

ASIA

Kommenttipyyntö, HEL5956-14, Euroopan Neuvoston suositus seksuaalivähemmistöjen syrjintää vastaan

KESKEISET EHDOTUKSET

Euroopan neuvoston seksuaalista suuntautumista ja sukupuoli-identiteettiä koskeva asiantuntijakomitea on antanut lopullisen luonnoksen ministerineuvostolle suositukseksi syrjintää vastaan. Luonnosta on ollut vielä mahdollista kommentoida taustamuistiosta ilmeneviä asioita ja ehdotuksia syrjinnän vastaisiksi parhaiksi käytännöiksi.

KOMMENTIT

Lapsiasiavaltuutettu on antanut ulkoministeriölle kommenttilausuntonsa asiassa edellisen kerran 31.3.2009.  Lapsiasiavaltuutettu tuo edelleen esille YK:n lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen artiklan 3 velvoitteen, jonka mukaan kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Suosituksista puuttuu edelleen viittaus sopimukseen tai lapsen edun ensisijaisuuteen. Suositusten alkulauseissa olisi paikallaan viitata YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen periaatteiden kunnioittamiseen.

Suosituksen monet kohdat ovat omiaan lisäämään alaikäisten seksuaalivähemmistöihin kuuluvien hyvinvointia. Tämä koskee myös ns. hyviä käytäntöjä, joita on esitetty suositusten liitteessä (esimerkiksi tietoisuuden nostamiseen ja suvaitsevaisuuden lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet).  Seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten huomioiminen erityisesti koulujen kiusaamisen vastaisissa ohjelmissa on tärkeää. Ennakkoluulojen ja syrjinnän ehkäisyn kannalta pidän tärkeänä seksuaalivähemmistöjä koskevan tiedon jakamista koulussa.

Lapsiasiavaltuutettu viittaa kuitenkin edellisessä kommenttilausunnossaan esittämäänsä huomioon, että seksuaalisen suuntautumisen ja seksuaali-identiteetin perusteella tapahtuva syrjintä voi kohdistua alaikäisiin sekä heihin itseensä kohdistuvana syrjintänä että syrjintään heidän vanhempiensa suuntautumisen perusteella. Jälkimmäisen syrjinnän osalta ei ole esitetty suosituksia. Vanhempien toiminnan tai muun vanhempiin liittyvän seikan nojalla tapahtuva lapsen syrjintä on kielletty YK:n lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen artiklassa 1. Tämä tulisi ottaa suosituksessa huomioon.

Perheoikeuteen liittyen suosituksissa esitetään, että samaa sukupuolta olevien henkilöiden rekisteröityjen parisuhteiden tulee olla lainsäädännössä samassa asemassa kuin eri sukupuolta olevien henkilöiden avioliittojen. Suomessa tämä tarkoittaisi käytännössä adoptio-oikeutta ja saman sukunimen mahdollistamista. Lisäksi suosituksissa esitetään, että lainsäädännössä ei saa syrjiä yksittäisiä henkilöitä, jotka hakevat adoptio-oikeutta, seksuaalisen suuntautumisen tai seksuaali-identiteetin perusteella.

Lapsiasiavaltuutettu korostaa, että YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan adoptiopäätös tulee tehdä aina vain lapsen edun perusteella. Lapsen näkökulmasta adoptiossa ei ole kyse siitä, kenellä on oikeus adoptoida lapsi, vaan siitä miten taataan lapsen hyvinvointi. Lapsen edun ensisijaisuus tulisi mainita suosituksen adoptiota koskevassa kohdassa johtavana periaatteena.

Suosituksen hyväksyminen esitetyssä muodossa edellyttäisi Suomessa adoptiolainsäädännön muuttamista. Laki rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta (391/2009) mahdollistaa sen, että rekisteröidyn parisuhteen osapuoli voi ottaa ottolapsekseen parisuhteen toisen osapuolen lapsen. Lapsiasiavaltuutettu on kannattanut tätä parisuhteen sisäisen adoption mahdollistamista, koska se on omiaan vahvistamaan jatkuvuutta ja kiintymyssuhteiden ylläpitoa lapsen elämässä.

Parisuhteen ulkopuolinen adoptio voi kuitenkin synnyttää tilanteita, jotka eivät ole lapsen edun mukaisia. Adoptoitavat lapset ovat usein olleet haavoittuvassa asemassa ja heidän henkinen hyvinvointinsa vaatii erityistä suojaa. Nykyisin miltei kaikki adoptoitavat lapset tulevat kansainvälisen adoption kautta. Lapsen siirtyminen Suomeen alkuperävaltiosta on suuri muutos, jonka on voitu havaita monin tavoin rasittavan lasta. Lapsen siirtäminen samaa sukupuolta olevien vanhempien perheeseen voisi olla ylimääräinen rasite lapsen identiteetin muodostumisen ja syrjinnän riskien kannalta. Toisaalta tutkimustietoa ottolapsen kehityksestä samaa sukupuolta olevien perheissä on niukasti.

Kiinnitän huomiota siihen, että STM:n toimikunta Lapset ja rekisteröity parisuhde (2003:10) arvioi työssään myös samaa sukupuolta olevan rekisteröidyn parisuhteen muodostaneiden ulkoisen adoptio-oikeuden sallimista. Ulkoisen adoption osalta toimikunta ehdotti, että rekisteröidylle parille annettaisiin tietyissä tapauksissa mahdollisuus ottaa yhdessä ottolapseksi myös sellainen lapsi, joka ei ole kummankaan rekisteröidyn puolison oma lapsi. Toimikunta ehdotti mahdollisuutta perheelle läheisen lapsen yhteisadoptioon mutta ei yleiseen vieraan lapsen adoptioon.

Edellä mainitun perusteella lapsiasiavaltuutettu suhtautuu varauksellisesti suosituksen adoptio-oikeutta koskevaan kohtaan. Suosituksen alussa mainituissa periaatteissa ei sitouduta YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Adoptio-oikeutta koskevissa suosituksissa tulisi johtavana periaatteena mainita lapsen etu.

Jyväskylässä 02.10.2009

Maria Kaisa Aula
Lapsiasiavaltuutettu

Jaana Tervo
Va. lakimies


Uutiskirje

Alla olevalla lomakkeella voit tilata itsellesi lapsiasiavaltuutetun uutiskirjeen.

Kiitos tilauksesta.