Asia

Lausuntopyyntö / Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lausunto

Yleistä

Lapsiasiavaltuutettu pitää valtaosaa ehdotetuista lastensuojelulain muutoksista hyvinä. Ehdotukset ovat omiaan parantamaan lastensuojelun asiakkaiden oikeusturvaa. Päätöksentekojärjestelmää ja käytettyjä käsitteitä selkeyttämällä nopeutetaan käsittelyprosesseja, mikä on viime sijassa lapsen edun mukaista. Ehdotukset ovat YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen kanssa sopusoinnussa.

Seuraavassa kuitenkin esitetään yksityiskohtaisia kommentteja osaan ehdotuksista.

3§ Lastensuojelu

3 a § Lapsiperheiden ehkäisevät palvelut

Lakiin ehdotetaan muutosta, jonka mukaan luovuttaisiin termistä ehkäisevä lastensuojelu ja korvattaisiin se termillä lapsiperheiden ehkäisevät palvelut. Esityksessä ei ole ehdotusta perusteltu lainkaan. Esityksen lakiehdotusosiossa on 3 a §:n otsake Ehkäisevä lastensuojelu, kun taas rinnakkaistekstiosiossa otsikko on Lapsiperheiden ehkäisevät palvelut. Molempien termien käsitesisältö on kuitenkin sama. Lapsiasiavaltuutetun kanta on, että pitäydytään termissä ehkäisevä lastensuojelu. Yksilö- ja perhekohtaisesta lastensuojelusta ja ehkäisevästä lastensuojelusta säätäminen omissa pykälissään on kuitenkin selkiyttävää.

Nykyisen lastensuojelulain tultua voimaan on kuntien lapsi- ja perhepalveluiden piirissä tehty runsaasti tiedotus- ja muuta yhteistyötä, jotta perheiden tukeminen ja lasten suojeleminen nähtäisiin kaikkien lasten ja lapsiperheiden kanssa toimivien yhteisenä asiana. Tiedotuksessa on käytetty nykyisen lain termejä.

Voidaan olettaa, että termin muuttamisehdotuksen taustalla on ollut lastensuojelu – sanan negatiivinen konnotaatio. Toisaalta kuitenkin ehkäisevä lastensuojelu – termin omaksuminen lastensuojelulakiin on juuri ollut omiaan muuttamaan käsitystä lastensuojelusta pelkkänä viimesijaisena puuttumiskeinona ja suuntamaan sitä kaikkien lasten kanssa toimivien tahojen yhteiseksi asiaksi ennaltaehkäisevässä mielessä.

Näinkin nopeaa termin muutosta ei ole perusteltu; lakikielen ei tule olla tempoilevaa vaan johdonmukaista. Ehdotettu muutos olisi omiaan lisäämään hämmennystä ja epäselvyyttä. Lisäksi voidaan vielä kysyä, onko ehkäisevässä lastensuojelussa (viittaus lastensuojelulain 2 luvun mukaiseen toimintaan) kyse konkreettisista, asiakasperheille suunnattavista palveluista ja tukitoimista vaan enemmän yleisemmästä kunnan palveluiden järjestäjien välisestä yhteistyöstä ja yhteisestä suunnittelusta.

10 § Lapsen huomioiminen aikuisille suunnatuissa palveluissa

Pykälää ehdotetaan muutettavaksi mm. siten, että vanhemman, huoltajan tai muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavan henkilön ollessa tutkintavankeudessa, tulee selvittää lapsen hoidon ja tuen tarve selvittää ja lapselle tulee turvata riittävä hoito ja tuki.

Esityksessä on esitetty selvittämisen konkreettisia tapoja lähinnä 10 §:n 1 momentin 1. kohdan palveluiden osalta. Sen sijaan tutkintavankeuden ja vapausrangaistuksen osalta tehtävä selvitys kaipaisi tarkempaa ohjeistusta. Lapsiasiavaltuutettu ehdottaa määräystä, jonka mukaan jo ennen päätöksen antamista henkilön tutkintavankeudesta tai ehdottomasta vankeusrangaistuksesta selvitetään, onko hänen huollossaan tai kasvatuksessaan alaikäisiä. Mikäli ilmenisi, että henkilön huollossa tai kasvatuksessa on alaikäisiä, tulisi päätöksen antamisen yhteydessä tehdä ilmoitus lastensuojeluun lasten hoidon ja tuen tarpeen selvittämiseksi vanhemman vapausrangaistuksen tai tutkintavankeuden ajalla. Tällaisella menettelyllä varmistetaan, että lapsi tosiasialliseksi tulee huomioiduksi.

Toisena mahdollisuutena on, että ohjeistuksen tasolla tai esimerkiksi asetuksella annetaan selkeät menettelyohjeet kartoituksen tekemiseksi ja tuen tarjoamiseksi lapselle.

13 a § Lapsen sijoittaminen vankilan perheosastolle

Lapsiasiavaltuutettu kannattaa ehdotusta, jonka mukaan päätöksen lapsen sijoittamisesta vankeusrangaistusta suorittavan tai tutkintavankeudessa olevan vanhempansa luo vankilan perheosastolle tekee sosiaalitoimen viranhaltija. Näin lasta sijoitettaessa voidaan arvioida vankilan olosuhteita ja ottaa ne huomioon arvioidessa lapsen etua tilanteessa.

Lapsiasiavaltuutettu kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että lapsille ja perheille tulee olla tarjolla riittävästi perheosastoja, jotta lapsen sijoittaminen vanhemmastaan erilleen ei perustu pelkästään siihen, ettei ole tarjolla lapselle soveltuvia tiloja.

16 § Lastensuojelun järjestämisestä vastuussa oleva kunta

Ehdotukset lastensuojelun järjestämisestä ja kustannuksista vastuussa olevan kunnan selkeästä määrittelystä ovat hyviä. Selkeys vähentää tulkinnanvaraisuutta ja on siten omiaan nopeuttamaan lastensuojeluprosesseja. Lapsiasiavaltuutettu kuitenkin vielä ehdottaa, että selvitettäisiin tarvetta määritellä tarkemmin lastensuojelun järjestäminen, ettei synny vielä tulkinnanvaraa sen suhteen, tarkoitetaanko sillä sekä palveluiden, tuen tai muiden toimenpiteiden konkreettista järjestämistä ja siihen liittyvää päätöksentekoa vai ainoastaan edellistä (vai onko viime kädessä kustannuksista vastaava se, joka päättää esim. tukitoimenpiteistä sijaishuollossa olevan lapsen kohdalla).

25 § Ilmoitusvelvollisuus

Lapsiasiavaltuutetun näkemyksen mukaan harjoittelijalle ja opiskelijalle ei tule asettaa velvollisuutta lastensuojeluilmoituksen tekemisestä. Harjoittelijoiden ja opiskelijoiden tieto- ja taitotaso voi vaihdella huomattavasti ja heidänkin joukossaan voi olla alaikäisiä. Mikäli harjoittelija tai opiskelija epäilee lastensuojelutarpeen selvittämisen tarvetta, tulee hänen keskustella asiasta ohjaajansa kanssa, joka on oikea henkilö kantamaan vastuun ilmoituksen tekemisestä.

25 a § Pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi

Esityksessä ehdotetaan uutta lastensuojeluasiakkuuden vireille tulemisen muotoa. Siinä ilmoituksen tekijä tekee yhdessä lapsen tai hänen vanhempansa kanssa pyynnön lastensuojelutarpeen arvioimiseksi edellyttäen, että pyyntö tehdään viipymättä ja että samalla ilmoitetaan pyyntöön johtaneet syyt.

Ehdotetun säännöksen taustalla on ollut sinänsä hyvä tarkoitus madaltaa ilmoituskynnystä. Toisaalta hyviä menettelytapoja voidaan kehittää ohjeistamalla ja antamalla laatusuosituksia. Lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelevien tahojen (esim. koulu, päivähoito, neuvola) toimintatapoja voidaan kehittää siten, että yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa tehtäisiin muutoinkin kuin tekemällä lastensuojeluilmoitus ”ohi lapsen ja vanhempien”. Hyvä toimintamalli on, että pyydetään lastensuojelun työntekijä mukaan neuvotteluun, jossa tuodaan esille huolta aiheuttavat asiat.

Ehdotetun säännöksen haittapuolena on se, että se toisi mukanaan kankeutta ja lisäisi byrokratiaa, mikä olisi taas omiaan viemään työntekijöiden aikaa lasten ja perheiden kanssa työskentelyltä.

25 c § Ennakollinen lastensuojeluilmoitus

Esityksen mukaan ennen lapsen syntymää voitaisiin tehdä ennakollinen lastensuojeluilmoitus, jos on perusteltua syytä epäillä, että syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan tukitoimia välittömästi syntymänsä jälkeen esimerkiksi äidin päihteidenkäytön takia.

Lapsiasiavaltuutettu kannattaa ehdotusta. Se selkiyttää syntymättömän lapsen suojelua käytännössä ja nopeuttaa tuen järjestämistä syntymän jälkeen.

Ehdotuksen mukaan ilmoittamisella olisi 25 §:n mukaista lastensuojeluilmoitusta korkeampi kynnys. Tämä voi aiheuttaa myös ongelmia. Aina esimerkiksi äidin päihteiden käytöstä ei ole riittävästi näyttöä, mikä voi estää ennakollisen lastensuojeluilmoituksen tekemisen. Mikäli odottava äiti kieltää ongelman, hän todennäköisesti kieltäytyy myös ottamasta vastaan apua.

Syntymättömän lapsen suojelemiseksi lapsiasiavaltuutettu kiirehtii sosiaali- ja terveysministeriötä panemaan toimeen ns. päihdeäitityöryhmän ehdotukset ja mm. täydentämään päihdehuoltolain tahdonvastaista hoitoa koskevia säännöksiä syntymättömän lapsen terveyden suojelun osalta.

51 § Lapsen terveydentilan tutkiminen

Esityksessä ehdotetaan, että lapsen terveydentila tulee tutkia, ellei terveydentilaa ole ollut mahdollista tutkia aikaisemmin tai muusta syystä ei ole käytettävissä riittäviä tietoja lapsen hoidon järjestämiseksi sijaishuollon aikana. Sosiaali- ja terveystoimen yhteistyö on aina tärkeää sijoitettaessa lapsi kiireellisesti tai huostaanottopäätöksen nojalla. Lähtökohtana tulee aina olla, että lapsen terveydentilasta hankitaan tietoja ennen sijoitusta.

Ehdotetun säännöksen muoto ”mikäli ei ole käytettävissä riittäviä tietoja lapsen hoidon järjestämiseksi sijaishuollon aikana” saattaa jättää tulkinnanvaraa sen suhteen, tuleeko tietoja aina hankkia vai ei. Lapsella voi olla päivittäistä lääkitystä vaativa perussairaus, mistä sosiaalityöntekijällä ei ole tietoa, mistä vanhemmat eivät kerro tai mistä lapsi ei itse osaa tai halua kertoa. Lapsen kannalta turvallisinta olisi, että säännönmukaisesti varmistettaisiin terveydenhuollosta, onko lapsella tällainen sairaus tai hoito. Laajempi terveydentilan tutkiminen on toki ensisijaista, mutta ei aina kiireellisissä tilanteissa mahdollista. Lapsiasiavaltuutettu esittää säännöstä, joka velvoittaisi tarkistamaan lapsen mahdolliset hoitoa ja säännöllistä lääkitystä edellyttävät sairaudet aina ennen sijoitusta.

86 § Lapsen kuuleminen hallintotuomioistuimessa

Lapsen mielipiteen selvittäminen ennen huostaanottoa ja sijaishuoltoa koskevaa päätöstä on välttämätöntä, mutta on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, kuka kuulemisen suorittaa ja missä kuuleminen tapahtuu. On hyvä, että esityksessä on käsitelty myös niitä haittatekijöitä, joita lapsen osallistumisella suulliseen käsittelyyn voi olla. Sen vuoksi lapsiasiavaltuutettu kannattaa ehdotettua lisäystä, jonka mukaan lasta tulee suojella hänen terveyttään tai kehitystään vaarantavilta tiedoilta.

Esityksessä jättää tulkinnanvaraa se, onko tarkoitettu että aina ensisijainen lapsen kuulemismuoto olisi se, että paikalla on yksi tai useampi tuomioistuimen jäsen ja lapsi itse, vai onko lisäedellytyksenä aina se, että menettely on tarpeen lapsen suojaamiseksi tai hänen itsenäisen mielipiteensä varmistamiseksi. Säännöksen voisi muotoilla myös siten, että lasta tulee ensisijaisesti kuulla siten, että yksi tai useampi tuomioistuimen jäsen ja lapsi on läsnä, mikäli tämä ei ole ilmeisen tarpeetonta.

Jyväskylässä 2.10.2009

Maria Kaisa Aula
Lapsiasiavaltuutettu

Anne Hujala
Ylitarkastaja

Jaana Tervo
Va. lakimies


Uutiskirje

Alla olevalla lomakkeella voit tilata itsellesi lapsiasiavaltuutetun uutiskirjeen.

Kiitos tilauksesta.