Opetusministeriölle 27.8.2009

Viite

Lausuntopyyntö, asia 116/040/2007

Asia

Lapsiasiavaltuutetun lausunto opetusministeriölle perusopetuksen laatukriteereistä / Opetusministeriön julkaisuja, 2009:19.

Lausunto

Yleisiä huomioita

Pääministeri Vanhasen II hallitusohjelman mukaisesti opetusministeriö on vuonna 2007 asettanut ohjaus- ja valmistelutyöryhmän valmistelemaan perusopetuksen laatukriteereitä. Em.  julkaisu sisältää työryhmän lopulliset ehdotukset laatukriteereiksi.

Lapsiasiavaltuutettu on antanut samassa asiassa 23.2.2009 lausunnon 31.12.2008 julkistetusta väliraportista. Lapsiasiavaltuutetun tuolloin esittämät näkemykset on pääosin huomioitu hyvin, mutta näen edelleen kehittämistarpeita.

Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on valvoa lapsen oikeuksien ja hyvinvoinnin toteutumista Suomessa. YK:n lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen (SopS 59-60/1991) mukaan kaikissa hallintoviranomaisten ja lainsäädäntöelinten toimissa on ensisijaisesti otettava huomion lasten etu. Lapsella on oikeus osallistua ja tulla kuulluksi. Samoin lapsella on oikeus saada opetusta ja siinä tulee huomioida ihmisoikeuksien kunnioittaminen.

Lapsia ei myöskään saa asettaa eriarvoiseen asemaan. Lapsiasiavaltuutetulle tulleiden tietojen perusteella voidaan päätellä, että peruspalvelujen, myös opetusjärjestelyjen, taso vaihtelee kunnittain. Useimmiten syynä on koulujen taloudellisten resurssien niukkuus. On vaarana, että laatukriteerit omaksutaan kunnissa eri tavoin ja eri mittakaavassa. On siten tärkeää, että valtio tukee taloudellisesti kuntia tärkeimpien laatukriteereiden toimeenpanossa.

Lapsiasiavaltuutettu toteaa positiivisena asiana, että laatukriteereiden määrittämisen taustalla on ollut kokonaisvaltainen näkemys koulusta oppimis- ja kasvatusympäristönä. Lapsiasiavaltuutettu panee myös merkille, että lapsen osallisuuden merkitys on ainakin osittain huomioitu (esim. opetussuunnitelman laadintaan osallistuminen), samoin lasten tarpeiden huomiointi osana laadun määrittämistä.

Lisäksi laatutyön yleisessä määrittelyssä on painotettu paikallisen tason ja moniammatillisen yhteistyön merkitystä, mikä palvelee lastenkin etua. Kuitenkin suunnittelu- ja arviointityön käytännön prosessikuvauksessa on vain vähäisessä määrin huomioitu lapset, vanhemmat ja oppilashuoltohenkilökunta aktiivisina osallistujina ja määrittäjinä (mm. kohdassa 2.2.4. Esimerkki laatutyön organisoinnista, s. 23-24). Heidän sivuuttamisensa merkitsisi arvokkaiden näkemysten ja näkökulmien puuttumista laatutyössä.

Raportissa ei tuoda esille kouluruokailun järjestämistä ja kouluruuan laatua. Lapsiasiavaltuutetun vuonna 2008 kouluikäisille lapsille tekemän kyselyn (”Asiaa aikuisille”) mukaan kouluruokailu on oppilaille tärkeä asia. He arvostavat ilmaista ruokaa, mutta näkevät sen yhtenä suurimmista kehittämistä kaipaavista asioista koulussa. Lapsiasiavaltuutetun näkemyksen mukaan kouluruokailu tulee erikseen mainita laatukriteereissä, esim. kohdassa 10. Oppimisympäristön turvallisuus, lisäyksellä: Ruokailun järjestämisessä ja ruuan laadussa noudatetaan valtakunnallista kouluruokasuositusta. Oppilaiden mielipiteitä ruokailun järjestämisestä ja ruuan laadusta selvitetään säännöllisesti .

Kunta- ja aluetason arviointityöskentelyn osalta ei ole otettu esille yhteyttä lastensuojelulain (417/2007) 12 § :n mukaiseen lasten hyvinvointisuunnitelmaan. Säännöksen mukaan kunnassa tulee suunnittelun pohjaksi arvioida lasten hyvinvoinnin tilaa. Koulujen arviointitieto sekä kunta- ja aluetasolla tehtävä lasten hyvinvoinnin arvioinnin tuottama tieto tukevat toinen toistaan, joten olisi järkevää luoda niiden välille yhteys seuraavalla lisäyksellä (esim. kappaleeseen 2.2.2 Alueellinen laatutyön kehittäminen): Suunniteltaessa  koulujen laatutyötä kunta- ja aluetasolla tulee ottaa huomioon yhteys kunnan lastensuojelulaki (417/2007) 12 §:n mukaiseen suunnitelmaan.

Lisäksi lapsiasiavaltuutettu ehdottaa lisäystä, että koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä kerhotoiminnan tarvetta tulee arvioida yhteistyössä oppilaiden ja heidän vanhempiensa kanssa.

Seuraavassa lausutaan erikseen laatukorteista:

1. Johtaminen

Lapsiasiavaltuutettu pitää positiivisena, että johtamisen laadun osatekijöinä on mainittu osallistava ja vuorovaikutteinen toimintatapa sekä keskeisten sidosryhmien kanssa tehtävä aktiivinen yhteistyö (s. 28). Jälkimmäinen kriteeri vaatisi kuitenkin vielä lisämäärittelyä keskeisten sidosryhmien osalta. Vaarana on termin mieltäminen suppeasti, esim. vain opetusalan ammattilaisia koskevaksi. Lapsiasiavaltuutettu esittää, että kohtaa laajennetaan seuraavasti: monialainen yhteistyö muiden hallinnonalojen kanssa.

2. Henkilöstö

On positiivista, että laatukriteerissä painottuu henkilöstön riittävyydestä, jaksamisesta ja työn tuesta huolehtiminen. Lapsiasiavaltuutetulle tulleiden kansalaisyhteydenottojen määrästä suuri osa koskee kuntalaisten (lähinnä oppilaiden vanhempien) huolta opetushenkilökunnan määrästä ja niistä epäkohdista, joita koulujen niukat henkilöstöresurssit aiheuttavat lasten kannalta.

4. Arviointi

Kuten lausunnon yleisessä osassa tuotiinkin esille, lapsiasiavaltuutetun mielestä muidenkin kuin opetushallinnon ja -henkilöstön näkemyksillä ja näkökulmilla on annettavaa toiminnan arviointiin ja jo sen suunnitteluun. Oppilaat, vanhemmat ja oppilashuolto on otettava huomioon muutoinkin kuin palautteen saajina (ks. esim. otsakkeen Laadun kehittämisen kysymyksiä alakohta 4: Miten koulun keskeinen arviointitieto saatetaan opetuksen järjestäjän, henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien tietoon?). Yhtenä laatukriteerinä tulisi olla: Arviointi- ja kehittämistoiminnan suunnitteluun osallistuvat myös oppilaat, vanhemmat ja oppilashuoltohenkilökunta.

6. Opetus ja opetusjärjestelyt

Lapsiasiavaltuutettu pitää positiivisena, että laatukriteereiden osana mainitaan ryhmäkokojen merkitys opettajan opetus- ja kasvattamistehtävän toteuttamisessa sekä moniammatillisen yhteistyön mahdollistajana. Lapsiasiavaltuutetun kanta kuitenkin on, että ryhmille  tulisi asettaa enimmäiskootLapsiasiavaltuutettu esittää kriteeriä, jonka mukaan peruskoulussa ryhmän enimmäiskoko ei saa ylittää 20 oppilasta.

Lapsiasiavaltuutetun vuonna 2007 koululaisille tekemässä kyselyssä (”Miten nuo pienet osaa ajatella niin fiksusti? Lasten mielipiteitä arkiympäristöstään.”) kysyttiin, onko lasten mielestä opettajilla riittävästi aikaa oppilaille. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, ettei opettajilla ole riittävästi aikaa. Yleisimpinä syinä pidettiin suuria opetusryhmiä ja kiirettä.

10. Oppimisympäristön turvallisuus

Kouluympäristön fyysisistä tekijöistä käytetään liian yleisluontoista termiä koulutilat. Tämä saatetaan mieltää kattamaan pelkästään koulurakennuksen sisätiloineen. Sen vuoksi olisi syytä erottaa koulutilat ja pihaympäristö. Lapsiasiavaltuutetun kouluikäisille lapsille vuonna 2008 teettämän kyselyn perusteella (”Asiaa aikuisille”) lapset pitivät pihajärjestelyjen toimivuutta erityisen tärkeinä. Muistiosta ei ilmene, miten oppilaiden mielipiteitä tiloista ja pihasta selvitetään.

On hyvä, että oppimisympäristö määritellään laajasti kattamaan myös koulun henkisen ilmapiirin. Laatukriteereistä puuttuu kuitenkin edelleen se tuki ja ohjaus, jota koulun tulee järjestää oppilaiden ryhmäytymiseksi, kaverisuhteiden muodostumiseksi ja toisiinsa tutumiseksi.

On myös positiivista, että koulumatkat mainitaan osana kouluympäristöä. Tulisi kuitenkin lisätä vielä kohta, miten koulumatkajärjestelyjen toimivuuden arvioimiseksi kerätään palautetta oppilailta ja vanhemmilta.

Jyväskylässä 27.8.2009,

Maria Kaisa Aula
Lapsiasiavaltuutettu                                                             

Jaana Tervo
Va. lakimies


Uutiskirje

Alla olevalla lomakkeella voit tilata itsellesi lapsiasiavaltuutetun uutiskirjeen.

Kiitos tilauksesta.