ULKOASIAINMINISTERIÖLLE 30.11.2011

Dnro

HEL5956-66

ASIA

Lausuntopyyntönne 14.9.2010 EN:n ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta tehdyn yleissopimuksen voimaansaattamista valmistelevan työryhmän mietinnöstä

KESKEISET EHDOTUKSET

Yleissopimuksen tavoitteena on ihmiskaupan uhrien suojeleminen ja oikeuksien toteutuminen sekä mahdollisimman tehokas ihmiskaupparikosten tutkinta ja syyttäminen. Sopimuksessa edellytetään toimenpiteitä ihmiskaupan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Hallituksen esityksen muotoon laaditussa muistiossa ehdotetaan liiketoimintakiellosta annetun lain muuttamista.LAUSUNTO

Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä Suomessa on vaikuttaa siten, että lapsen oikeudet tulevat mahdollisimman täysimääräisesti huomioitua esim. lainsäädännössä. Työn pohjana on YK:n lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus (SopS 59-60/1990).

Yleissopimuksesta nyt käsillä olevaan esitykseen liittyvät lapsen edun asettaminen etusijalle kaikissa hallinto- ja lainsäädäntöelinten toimissa (3 artikla), lapsikaupan kielto (35 artikla), suojelu seksuaaliselta hyväksikäytöltä (34 artikla), vailla perheen turvaa olevan oikeus suojeluun (20 artikla), lapsen oikeus suojeluun ja humanitaariseen apuun hänen anoessaan pakolaisen asemaa (22 artikla) sekä kaltoinkohtelun, hyväksikäytön, kidutuksen tai muun epäasiallisen kohtelun uhriksi joutuneen lapsen toipumisen ja sopeutumien edistäminen (39 artikla).Artiklan 12 mukaan lapsella on oikeus vapaasti ilmaista näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa ja nämä näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Lapselle on annettava mahdollisuus tulla kuulluksi häntä koskevissa hallinnollisissa ja oikeudellisissa toimissa joko henkilökohtaisesti tai edustajansa välityksellä.

Lisäksi tulee huomioida, että 20 artikla velvoittaa jatkuvuuden asianmukaiseen huomioimiseen niiden lasten kohdalla, jotka ovat tilapäisesti vailla perheen turvaa. Artiklan 30 mukaan vähemmistöryhmään kuuluvalta lapselta ei saa kieltää oikeutta nauttia omasta kulttuuristaan, tunnustaa ja harjoittaa omaa uskontoaan tai käyttää omaa kieltään.

Yleissopimus sisältää käytännössä toteutuessaan useita alaikäisen ihmiskaupan asemaa parantavia ehdotuksia. Lapsiasiavaltuutettu kuitenkin kiinnittää huomioita seuraaviin seikkoihin:

10 artikla – Uhrien tunnistaminenKohta 3 edellyttää, että uhrin iän ollessa epävarma, mutta on perusteita epäillä hänen olevan lapsi, tulee häneen kohdistaa suojelutoimenpiteitä siihen saakka, kunnes ikä on todennettu. Muistion yksityiskohtaisissa perusteluissa viitataan ulkomaalaislakiin ja sen säännökseen (6 § 1 mom) lapsen edun asettamisesta etusijalle ja 105 b §:ään (alaikäisen turvapaikanhakijan vanhemman tai huoltajan jäljittäminen).

Vähemmistövaltuutetun toimiston tekemän selvityksen [1] mukaan yksin maahan tulevan alaikäisen turvapaikanhakijan ikä ja turvapaikan hakemisen perusteet kyseenalaistetaan usein. Tämä ilmenee erityisesti iänmääritysten lisääntymisenä. Ulkomaalaislakiin tehtiin vuonna 2010 muutos, jossa säädetään oikeuslääketieteellisen tutkimuksen tekemisestä oleskelulupaa hakevan iän selvittämiseksi. Vaikka menettelyn tarkempi sääntely paransi turvapaikanhakijan oikeusturvaa, lähtökohta on edelleen, että iän selvittämiseen riittää oikeuslääketieteellinen tutkimus. Lapsen etua ja oikeuksia turvaisi luotettavammin kokonaisvaltainen tutkimus, jossa huomioidaan fyysisten tekijöiden lisäksi psyykkiset ja sosiaaliset tekijät, kuten lapsen oikeuksien komitean yleiskommentissa no. 6 (2005) [2] edellytetään .

12 artikla – Uhrien auttaminen

Kaikilla Suomessa ilman huoltajansa turvaa olevilla lapsilla on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun. Ihmiskaupan uhrina olevia lapsia tulee lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan kohdella ensisijaisesti lapsina, joilla on oikeus erityiseen suojeluun ja samanlaiseen kohteluun kuin muilla ilman huoltajansa turvaa olevilla alaikäisillä Suomessa. Lapsiasiavaltuutettu onkin useissa yhteyksissä esittänyt, että tulee selvittää mahdollisuudet järjestää alaikäisten uhrien tunnistaminen ja auttaminen nykyistä tiiviimmin osana lastensuojelupalveluita. Esimerkiksi Norjassa alle 15-vuotiaiden turvapaikanhakijoiden vastaanotto kuuluu lastensuojelupalveluiden piiriin.Myös lapsiasiavaltuutetun työn tukena toimiva lapsiasianeuvottelukunta on muistuttanut lakien valmistelun yhteydessä, että yksin maahan tulleilla alaikäisillä tulee olla samat oikeudet palveluihin kuin muilla ilman huoltajansa turvaa olevilla alaikäisillä Suomessa.

Erityisen tärkeää on, että lapsen edun arvioinnissa tulee soveltaa lastensuojelulain 4 §:ää niin, että lastensuojelun asiantuntemusta vahvistetaan jo vastaanottovaiheessa. Myös lasten majoituksen järjestelyt tulisi tehdä lastensuojelulain sijaishuoltoa koskevien periaatteiden mukaisesti.

Artiklan 12 yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan (s. 54), että lastensuojelulaki antaa viranomaisille mahdollisuuden puuttua alaikäisen elämäntilanteeseen. Lapsiasiavaltuutettu korostaa, että lastensuojelulain lähtökohtana on lapselle ja perheelle järjestettävä apu ja tuki. Lastensuojelulakia ei tule nähdä pelkkänä tahdonvastaisena puuttumismekanismina. Lastensuojelulain soveltaminen kaikkiin yksin tulleisiin alaikäisiin turvapaikanhakijoihin ja ihmiskaupan uhreihin takaisi juuri sen, että lastensuojelun ammattilainen arvioi lapsen tilannetta alusta saakka, eikä odoteta tarvetta ”puuttua” viimesijaisesti.

Artikla 16 – Uhrien kotiuttaminen ja palauttaminen

Kohta 7 kieltää lapsiuhrin palauttamisen valtioon, jonne palauttaminen eri riski- ja turvallisuusarvion perusteella olisi lapsen parhaan edun mukaista. Artiklojen 10 ja 16 kohdalla on viitattu ihmiskaupan vastaiseen tarkennettuun toimintasuunnitelmaan, jossa ohjeistetaan pidättäytymään ns. Dublin-menettelyssä alaikäisen epäillyn uhrin palauttamisesta, ellei auttamista toisessa jäsenvaltiossa ole järjestetty ja sen toimivuutta kyseisessä tapauksessa selvitetty.

Vähemmistövaltuutetun selvityksen mukaan alaikäisten uhrien tunnistaminen ei kuitenkaan ole ollut riittävää ja mahdollisia uhreja on palautettu maihin, joissa hyväksikäyttö on saattanut tapahtua. Olisi tarpeen ainakin ohjeistaa viranomaisia alaikäisten ihmiskaupan uhrien paremmaksi tunnistamiseksi.

Jyväskylässä 30.11.2010

Maria Kaisa Aula
Lapsiasiavaltuutettu

Jaana Tervo
Lakimies


[1] Parsons, Annika. Selvitys lapsen edun toteutumisesta turvapaikanhakija- ja pakolaislapsia koskevissa päätöksissä. Vähemmistövaltuutetun toimiston julkaisusarja 6/2010.

[2] General Comment No. 6 (2005): Treatment of unaccompanied and separated children outside their country of origin.


Uutiskirje

Alla olevalla lomakkeella voit tilata itsellesi lapsiasiavaltuutetun uutiskirjeen.

Kiitos tilauksesta.