Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle 18.5.2010

ASIA

Lapsiasiavaltuutetun lausunto; Valtioneuvoston kirjelmä (U 44/2008/jatkokirjelmä) ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta

LAUSUNTO

Direktiiviehdotus ja Suomen kanta ovat pääosin kannatettavia

Lapsiasiavaltuutettu pitää asiakirjassa esiteltyä Suomen kantaa direktiiviehdotukseen päälinjaltaan hyvänä. Lapsen oikeuksien kannalta on tärkeää, että uusi yhdenvertaisuusdirektiivi on soveltamisalaltaan laaja eli tarjoaisi suojan syrjintää vaataan mahdollisimman monella elämänalueella (esim. koulu, terveys- ja sosiaalipalvelut, yksityiset palvelut) ja että se kattaa kaikki syrjintäperusteet. Konkreettisesti ehdotus varmistaisi etenkin vammaisten yhdenvertaista kohtelua.

Lapsiin kohdistuvan suoranaisen syrjinnän kannalta eniten ongelmia on Suomessa erilaisiin kieli- ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvien (romani-, saamelais- ja viittomakieliset sekä maahanmuuttajalapset) sekä vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten elämässä. Moniperustaiseen syrjintään voi kytkeytyä myös toisen kansalliskielen asema (esim. ruotsinkielinen viittomakielinen lapsi) sekä sukupuoli.

Direktiiviehdotus kattaa myös iän syrjintäperusteena. On tärkeää, että ikäsyrjintää koskeva kielto direktiivissä suojaa myös alaikäisiä, kuten Suomi on ehdottanut. Tämä vastaa Suomen perustuslakia. Lapsilla on erityisen suuri riski joutua moniperustaisen syrjinnän kohteeksi, jossa ikä voi olla yksi tekijä (esim. ikä + etninen tausta + vammaisuus).

Lapsiin ja nuoriin heidän ikänsä perusteella kohdistuva syrjintä on paljolti näkymätöntä, koska heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään ei oteta vielä riittävästi huomioon yhdenvertaisuuden edistämistyössä. Eri Euroopan maista on myös tiedossa tapauksia nuoriin (alle 18-vuotiaisiin) kohdistuvasta suoranaisesta ikäsyrjinnästä. Esimerkkinä mainittakoon kauppaliikkeisiin pääsyn estäminen ns. ”teinikarkottimen” avulla. Laite lähettää niin kimeää ääntä että aikuisten korvat eivät sitä enää kuule mutta alaikäisten korville ääni on häiritsevä.

Esimerkkejä ikäsyrjintää lasten kannalta koskevasta muiden maiden lainsäädännöstä ja keskustelusta voi löytää esimerkiksi seuraavasta: http://www.crin.org/resources/infoDetail.asp?ID=20940&flag=report.

Direktiiviehdotuksen mukaisesti on tarpeen ottaa huomioon, että eräissä tilanteissa alaikäisten kohtelu eri tavoin on perusteltua mm. heidän terveytensä suojelemisen takia. Tällaisten ikärajojen (alkoholin ja tupakan ostaminen, auton ajokortti jne.) on syytä perustua lakiin.

Lapsen oikeuksien kannalta direktiiviehdotuksessa on myös eräitä puutteita. Direktiivin jatkokäsittelyssä YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus tulisi lisätä sen johdanto- ja perustelutekstiin. Lisäksi direktiivin täytäntöönpanoon kansallisesti tarkoitettujen oikeuskeinojen tulee olla tosiasiallisesti myös alaikäisten käytettävissä. Tämä edellyttää yhdenvertaisuutta edistävien elimien toiminnan lapsiystävällisyyttä eli muun muassa alaikäisille tiedottamista heille sopivalla tavalla. Nämä tavoitteet tulisi kirjata direktiivin tekstiin.

Perustelen lisäysehdotuksia tarkemmin seuraavassa:

YK:n lapsen oikeuksien sopimus tulisi mainita direktiivin johdannossa

Direktiiviehdotuksen johdannossa on (kohta 2) lueteltu ihmisoikeussopimuksia ja -asiakirjoja, joissa yhdenvertaisuuden periaatteeseen on sitouduttu. Kohdassa ei ole mainittu YK:n lapsen oikeuksien yleissopimusta. Kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat sen allekirjoittaneet.  Lapsiasiavaltuutettu ehdottaa, että tältä osin johdantoa täydennettäisiin.

YK:n lapsen oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa yhdenvertaisuus on yksi kantavia periaatteita. Yleissopimuksen 2 artiklan mukaan lapsen oikeudet kuuluvat kaikille lapsille ilman lapsen, hänen vanhempansa tai muun huoltajansa rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen, etniseen tai sosiaaliseen alkuperään, varallisuuteen, vammaisuuteen, syntyperään tai muuhun seikkaan perustuvaa erottelua. YK:n lapsen oikeuksien sopimus perustelee myös direktiivin sisältämää läheissyrjinnän kieltoa (vanhempiin liittyvän syyn takia ei lasta saa syrjiä).

Lisäksi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artiklan 1 momentissa todetaan, että kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelinten toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Tämä velvoittaa lasten positiiviseen erityiskohteluun ottaen huomioon heidän erityinen haavoittuvuutensa. Positiivista erityiskohtelua käsitellään direktiiviehdotuksen I luvun 5 artiklassa.

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 12 artiklan mukaan lapsella on oikeus vapaasti ilmaista mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa. Lapsen mielipide on otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Suomen perustuslaissa tämä on kirjattu 6 § 3 momenttiin, jonka mukaan lapsella on oikeus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ikätasonsa mukaisesti. YK-sopimuksen 12 artikla tulisi ottaa huomioon yhdenvertaisuusdirektiivin II luvun ( Oikeuskeinot ja täytäntöönpano) artikloissa.

Direktiivin oikeuskeinojen tulee olla tosiasiallisesti lasten käytettävissä  

Direktiivin 7 artiklassa todetaan, että erilaiset oikeudellisten ja hallinnollisten keinojen ja sovittelumenettelyiden syrjintätilanteissa tulee olla kaikkien henkilöiden käytettävissä. 10 artiklassa säädetään yhdenvertaisuusdirektiivistä tiedottamista ja 11 artiklassa vuoropuhelusta asiaan liittyvien sidosryhmien kanssa. Vielä artiklassa 12 on tarkennettu yhdenvertaista kohtelua edistävien elimien toimintaa.

Lapsilla eli alaikäisillä tulee olla tosiasiasiallinen mahdollisuus tuoda tarpeellisille viranomaisille esille heihin kohdistunut syrjintä. Tämä edellyttää, että lasten ja nuorten tulee myös itse tietää, mitä syrjintä tarkoittaa ja mihin he voivat ottaa asiasta yhteyttä. Tiedotuksen tulee olla eri-ikäisten lasten ikätason mukaista. Myös lapsia ja nuoria edustavien ryhmien tulee olla mukana vuoropuhelussa direktiivin soveltamisesta ja yhdenvertaisuuden edistämisestä. Lapsilla ja nuorilla on itsellään eniten tietoa juuri ikään perustuvasta syrjinnästä.

Direktiiviehdotusta tai sen perusteluja tulisi täydentää niin, että varmistettaisiin eri maissa oikeuskeinojen tosiasiallinen käytettävyys myös lasten kannalta sekä lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuudet kun yhdenvertaisuutta edistetään ja direktiiviä sovelletaan käytäntöön.

YK:n lapsen oikeuksien komitea on kiinnittänyt huomiota ihmisoikeustoimijoiden toiminnan järjestämiseen niin, että ne toimisivat lapsiystävällisesti (YK:n lapsen oikeuksien komitea, yleiskommentti no 2).

YK:n lapsen oikeuksien komitea perustelee ihmisoikeuksia valvovien yleisten ja erityisinstituutioiden toiminnan lapsilähtöisyyttä, koska lapset ovat erityisen suojelun tarpeessa, he eivät alaikäisinä saa ääntään kuuluviin perinteisen edustuksellisen demokratian kautta ja toisaalta heidän voi olla vaikea saada itseensä kohdistuneita ihmisoikeuksien loukkauksia oikeusjärjestelmänkään tutkittavaksi. Toki lasten ja nuorten asioista tehdään yleisesti ottaen kanteluita ja valituksia usein niin, että tekijänä on alaikäisten vanhempi tai huoltaja. Aina vanhemman tai huoltajan tukea ei kuitenkaan ole käytettävissä.

Eräissä maissa ihmisoikeusvalvonnan lapsilähtöisyys on toteutettu niin, että lapsiasiavaltuutettu ottaa vastaan alaikäisten tekemiä valituksia ja kanteluita. Esimerkiksi Suomessa ja Ruotsissa lapsiasiavaltuutetut eivät kuitenkaan käsittele kanteluita vaan laillisuus- ja ihmisoikeusvalvontaa yksittäistapauksissa tekevät toiset viranomaiset (esim. vähemmistö tai yhdenvertaisuusvaltuutettu, eduskunnan oikeusasiamies).

Lapsiasiavaltuutettu on tämän kevään aikana selvittänyt muiden kotimaisten ihmisoikeus-, perusoikeus- ja lainvalvontainstituutioiden toiminnan lapsiystävällisyyttä.  Nykyiset toimijat Suomessa käsittelevät vain harvoin alaikäisten tekemiä valituksia.   Vähemmistövaltuutetun ilmoituksen mukaan vuonna 2008 noin 13 % kanteluista oli lapsiin liittyviä. Alaikäisen tekemiä niistä oli vain muutama.  Yleiset ihmisoikeus-, perusoikeus- ja lainvalvojat eivät Suomessa tiedota toiminnastaan lapsille ja nuorille heille soveltuvalla tavalla. Muun Euroopan tilannetta yhdenvertaisuutta valvovien instituutioiden lapsiystävällisyydestä on vaikea arvioida.  Lapsiasiavaltuutettujen Euroopan verkostossa saadun yleiskuvan perusteella voi kuitenkin sanoa, että edistämisen varaa on kaikkialla ja siksi lapsinäkökulman huomioiminen myös EU:n yhdenvertaisuusdirektiivissä on tärkeää.

Lopuksi: Alaikäisten mahdollisuus kertoa mielipiteensä ja osallistua tukee yhdenvertaisuutta

Lasten osalta yksi yhdenvertaisuuden tärkeä edellytys on se, että he saavat äänensä kuuluviin vaikka he eivät voi vaaleissa äänestää. Kyse on aikuisten velvollisuudesta järjestää viranomaisissa ja palveluissa toimintatapansa sekä lisätä osaamistaan niin, että vuorovaikutus lasten kanssa on mahdollista. Suomessa tämä sisältyy perustuslain 6 § 3 momenttiin. Kaikissa EU-maissa YK:n lapsen oikeuksien sopimusta ei ole yhtä hyvin perustuslaissa huomioitu.

On syytä myös huomioida, että tietoinen lasten ja nuorten kuulemisen ja muun osallistumisen huomiotta jättäminen ilman hyväksyttävää ja perusteltua syytä voidaan tulkita alaikäisiin kohdistuvaksi rakenteelliseksi syrjinnäksi. Myös tämä perustelee sitä, että EU:n yhdenvertaisuusdirektiivissä korostettaisiin yhdenvertaisuutta valvovien ja seuraavien elinten lapsiystävällisiä toimintatapoja.

Ehdotan, että tasa-arvo- ja työelämävaliokunta mietinnössään suosittaa valtioneuvostolle direktiivin jatkokäsittelyssä,

että YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus otettaisiin huomioon direktiivin johdannossa,

että direktiivin täytäntöönpanoon kansallisesti tarkoitettujen oikeuskeinojen edellytettäisiin olevan tosiasiallisesti myös alaikäisten käytettävissä. Tämä edellyttää kansallisesti vuoropuhelua direktiivin toimeenpanossa myös lapsia ja nuoria edustavien tahojen kanssa sekä yhdenvertaisuutta edistävien elimien toiminnan lapsiystävällisyyttä. Yhdenvertaisuutta edistävien elimien tulee tiedottaa toiminnastaan alaikäisille heille sopivalla tavalla.

Jyväskylässä 18.5.2010

Maria Kaisa Aula
Lapsiasiavaltuutettu

Jaana Tervo
Lakimies


Uutiskirje

Alla olevalla lomakkeella voit tilata itsellesi lapsiasiavaltuutetun uutiskirjeen.

Kiitos tilauksesta.