Opetus- ja kulttuuriministeriölle 17.10.2011

Lapsiasianeuvottelukunnan lausunto valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmasta 2012 – 2015

1. YLEISTÄ

Lapsiasianeuvottelukunta on keskustellut valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmasta kokouksessaan 27.9.2011.Lausunto perustuu keskusteluun sekä edellisen neuvottelukunnan (2007     – 2011) hyväksymiin kannanottoihin ja kehittämistavoitteisin.

Lapsiasianeuvottelukunta pitää valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaa tärkeänä kansallisena lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämisen välineenä. Neuvottelukunta on mielellään tiiviisti mukana myös ohjelman toteutumisen seurannassa.

Neuvottelukunta katsoo myös, että nuorisolain mukaisen valtioneuvostotason tavoitteenasettelun sekä lastensuojelulain 12 §:n mukaisten kuntien lasten, nuorten hyvinvointisuunnitelmien välistä yhteyttä on tarpeen vahvistaa.

2. OHJELMAN STRAGISET TAVOITTEET JA LÄHTÖKOHDAT

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksesta ohjelman perustana

Lapsiasianeuvottelukunta pitää hyvänä, että ohjelman yhtenä perustana   on todettu YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus. Ohjelman on tarpeen   edistää hallitusohjelman ohella myös YK:n lapsen oikeuksien toimeenpanoa Suomessa. Siksi on tärkeä todeta ohjelman perusteina myös YK:n lapsen oikeuksien komitean kesäkuussa 2011 Suomen valtiolle antamat päätelmät ja niiden toteuttaminen. YK:n lapsen  oikeuksien komitean Suomelle antamat päätelmät on tarpeen mainita ohjelman sivulla 35 ensimmäisessä kappaleessa.

Kehittämisohjelma mainitsee tärkeimpänä oikeutena lapsen oikeuden osallistua, vaikuttaa ja tulla kuulluksi. Tämä on perusteltua mutta samalla tulee nähdä myös lapsen ihmisoikeudet kokonaisuutena.  Kesäkuisissa YK-suosituksissa korostuivat lastensuojelun laadun ja kouluhyvinvoinnin parantaminen, vähemmistöjen elinolojen parantaminen mukaan lukien  vammaiset lapset sekä lasten kanssa työskentelevien ammattitaidon kehittäminen lapsen oikeuksissa ja lasten kohtaamisessa.

Kehittämisohjelman ehdotukset sisältävät monia YK-komiteankin päätelmissä kirjattuja tavoitteita. Lastensuojelupalveluiden ja sijaishuollon laadun varmistaminen sekä perhehoidon vahvistaminen ovat kuitenkin päätelmien aihealue, joka kehittämisohjelman luonnoksesta jää puuttumaan.

Huomio myös pieniin lapsiin

Kehittämisohjelma kokoaa ja kiteyttää hallitusohjelmaan sisältyneitä tavoitteita lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämisessä. Toimenpiteet kehittämisohjelmassa painottuvat yli  13-vuotiaisiin eli              yläkouluikäisiin ja vanhempiin.  Nuorisolaki kuitenkin kattaa kaikki 0-29 -vuotiaat.

Lapsiasianeuvottelukunta korostaa, että kehittämisohjelmassa tulee huomioida 0-29 -vuotiaiden lasten ja nuorten erilaiset tarpeet eri elämänvaiheissa. Tämä edellyttää kehittämistavoitteiden asettamista               riittävässä määrin myös alakoulu- ja alle kouluikäisten lasten kannalta. Varhaisten vuosien merkitys lasten hyvinvoinnin perustan rakentajana on myös tutkimuksissa kiistaton.

Perhe lapsen ja nuoren kasvuyhteisönä

Lapsiasianeuvottelukunta korostaa, että lasten ja myös alle 18-vuotiaiden nuorten kannalta oma perhe ja vanhemmat ovat kaikkein tärkeimmät hyvinvoinnin vaikuttajat. Nuorten antamissa vastauksissa                 kehittämisohjelman valmistelua tukeneeseen kyselyyn korostui myös omaan perheen merkitys hyvinvoinnin lähteenä. Perhe lapsen kasvuyhteisönä on toki esillä ohjelmassa strategisen tavoitteen 2 ( Ydenvertaisuutta tuetaan) alla, jossa on alatavoitteena 2.3 Vanhemmuuden tuki

Perheyhteisön ja vanhempien merkitys ei näy kuitenkaan ohjelman johdannossa, jossa lapsia ja nuoria luonnehditaan kansalaisina ja palveluiden käyttäjinä (etenkin koululaisina ja opiskelijoina). Toisaalta tiivistetysti s. 4 puhutaan lapsista ja nuorista ”kansalaisina, ryhmän jäseninä sekä yksilöinä”. Tässä kohtaa olisi tarpeen kirjata myös lapset ja nuoret osana perhettään.

Lasten ja nuorten yhteyden omaan perheeseensä tulisi näkyä paremmin myös kehittämisohjelman strategisten tavoitteiden otsikoinnissa. Luontevasti perheeseen liittyvät tavoitteet voisivat näkyä vahvemmin myös strategisen tavoitteen 9 kuvauksessa ( Lasten ja nuorten terveyttä edistetään). Ehkäisevien palveluiden vahvistaminen niin, että perheet   saavat tukea ajoissa sekä kotikasvatuksen tukeminen on olennainen osa lasten ja nuorten arjen hallintaa.

Lapsiasianeuvottelukunta katsoo, että lapsi- ja nuorisopoliittisessa ohjelmassa on tarpeen korostaa lastensuojelulain mukaisen ehkäisevän lastensuojelun tarkoitusta. Ehkäisevää lastensuojelua on kaikki se työ, mitä peruspalveluissa tehdään silloin kun perhe ei ole lastensuojelun asiakas. Nykyisin järjestelmä toimii jopa lastensuojeluun ”työntävästi” niin, että palveluita ei saa ilman lastensuojeluasiakkuutta. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista. Tavoite pitäisi olla se, että perhe ja lapsi saavat tukea peruspalveluissa nopeasti ja tehokkaasti niin, ettei varsinaisten lastensuojelupalveluiden tarvetta edes synny. Tämä koskee kaikkea myös opetus- kulttuuri ja nuorisotoimessa tehtävää työtä lasten ja perheiden kanssa.

Ohjelma sisältää kannatettavan tavoitteen koulun ja kodin kasvatuskumppanuuden vahvistamisesta.  Koulun ohella myös nuorisotyössä ja tietysti varhaiskasvatuksessa kasvatuskumppanuus on tärkeää. Ohjelma mainitsee myös vanhempien kasvatustyön tukemisen. Sen lisäksi on hyvä kirjata vanhempien tuen ja ajan antamisen merkitys lasten ja nuorten kannalta. Työn ja perheen yhteensovittamisen ja   vanhempien osa-aikatyön mahdollistamisen tavoitteet eivät kuitenkaan näy kehittämisohjelmassa, vaikka niistä on hallitusohjelmassa mainittu.

3. ERI HALLINNONALOJEN YHTEISTYÖLLE ENEMMÄN  SISÄLTÖÄ

Ohjelman yhtenä strategisena tavoitteena on eri hallinnonalojen yhteistyön ja osaamisen parantaminen lasten, nuorten ja perheiden asioissa. Lapsiasianeuvottelukunta pitää tätä kokonaisuutta erittäin               tärkeänä ja pitää tarpeellisena sen sisällöllistä vahvistamista. Hallinnonalojen yhteistyöllä ja paremmalla koordinaatiolla tulee edistää    päätösten lapsivaikutusten arviointia niin valtiolla kuin kuntapäätöksissäkin. Lisäksi lapsiasianeuvottelukunta on jo edellisen hallituksen kaudella korostanut tarvetta tietoon perustuvaan lapsi- ja nuorisopolitiikkaan.

Päätösten lapsivaikutusten arvioinnin edistäminen kirjattava vahvemmin

Ohjelman tulisi luoda tavoitteita koko yhteiskunnan lapsi- ja nuorisoystävällisyyden parantamiseksi.  Hallitusohjelmassa todetaan, että tarkoituksena on edistää päätösten lapsivaikutusten arviointia.                Hallituskauden aikana on työn alla merkittäviä uudistushankkeita: esimerkiksi kuntauudistus muuttaa myös lasten, nuorten ja perheiden palveluiden johtamisen, suunnittelun ja tuottamisen tapoja.

Ohjelman tulisi vahvemmin sitouttaa valtioneuvostoa kokonaisuutena arvioimaan eri hallinnonaloilla tehtävien päätösten vaikutuksia lapsiin. Lisäksi on tuettava kuntia soveltamaan päätösten lapsivaikutusten              arviointia omissa ratkaisuissaan. Tähän liittyy olennaisesti myös lasten ja nuorten kokemustiedon parempi hyödyntäminen palveluiden kehittämisessä.

Lapsivaikutusten arviointi on nyt kirjattu strategiseen tavoitteeseen 1 ( Lasten ja nuorten kasvu aktiivisiksi kansalaisiksi) alakohtaan 1.1 Lasten ja   nuorten kuulemis- ja vaikuttamismahdollisuudet.  Teema on kuitenkin niin keskeinen, että se tulisi näkyä yleisempänä tavoitteena.  Tällaisena se soveltuisi paremmin strategisen tavoitteen 10 ( Yhteistyötä ja osaamista lasten, nuorten ja perheiden asioissa parannetaan) alle antamaan sisältöä    eri hallinnonalojen yhteistyölle.  Lapsivaikutusten arvioinnin edistämisessä tarvitaan eri hallinnonaloilla ja ammattialoilla juuri osaamisen vahvistamista. Kohdassa 10 se nivoutuisi myös paremmin  valtioneuvoston omaan lainvalmisteluun. 

Tietoon perustuvan lapsi- ja nuorisopolitiikan vahvistaminen Lapsiasianeuvottelukunta on edellisellä kaudella edistänyt lasten hyvinvoinnin tietopohjan vahvistamista. Tätä työtä jatkoi lasten hyvinvoinnin kansallisia indikaattoreita selvittänyt OKM:n työryhmä. Hallitusohjelman mukaisesti on tarpeen ottaa tietoon perustuvan lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittäminen tietoisesti osaksi eri hallinnonalojen yhteistyötä. Kansallisen lasten hyvinvoinnin tietopohjan parantaminen tukee myös kuntien lasten hyvinvoinnin seurantaa.

Myös hallitusohjelmassa sitoudutaan lasten hyvinvoinnin kansallisten indikaattoreiden kehitystyöhön.  Tämä vaatii etenkin OKM:N ja STM:n tiivistä yhteistyötä, jotta tietopohjan puutteita pienten lasten osalta saadaan täydennettyä.  Tietopohjan vahvistamiseen liittyen on hallituskaudella tarpeen toteuttaa myös seuraava lasten uhritutkimus, jossa kartoitetaan lapsiin kohdistuvan väkivallan ja hyväksikäytön yleisyyttä.  Yhteistyöhön tarvitaan siis myös muita ministeriöitä (OM, SM).

Tietoon perustuvan lapsi- ja nuorisopolitiikan vahvistaminen sekä lasten hyvinvoinnin kansallisten indikaattoreiden kehittäminen hallitusohjelman mukaisesti tulee lisätä toimenpiteeksi kohtaan 10.1 ( Lasten, nuorten ja perheiden asioiden koordinaatio).

Lapsiasianeuvottelukunta korostaa laajemminkin tutkimuksen ja päätöksenteon vuoropuhelun vahvistamista. Tutkimustiedon on tarpeen välittyä nopeasti päätöksentekoon. Päättäjien ja tutkijoiden vuoropuhelulle on luotava toimivia foorumeita.  Sekä nuoriso- että lapsuuden tutkijoiden vahvistunut yhteistyö helpottaa tätä.

Lapsiasianeuvottelukunta on keväällä 2011 vedonnut opetusministeriöön sekä sosiaali- ja terveysministeriöön lastensuojelututkimuksen vahvistamiseksi. Lastensuojelupalvelut vaikuttavat lähestulkoon 100 000 lapsen ja nuoren elämään. Näiden lasten hyvinvointia ja sen kehitystä sekä toisaalta palveluiden laatua ja vaikuttavuutta koskeva tutkimus on kuitenkin sirpaleista ja ohutta. Tätä asiaa on selvittänyt alan tutkijoista koostunut ns. LasTUT-ryhmä. OKM:n on vastauksessaan lapsiasianeuvottelukunnalle yhtynyt kehittämistarpeisiin ja korostanut että lastensuojelututkimuksen on tarpeen kiinnittyä osaksi nykyisiä tutkimus- ja rahoitusrakenteita.

Lasten, nuorten ja perheiden asioiden koordinaation toteutus laajasti

Ohjelmaluonnoksen strategisessa tavoitteessa 10 alakohdassa 10.1 ehdotetaan lasten, nuorten ja perheiden asioiden koordinaation vahvistamiseksi että valtioneuvosto asettaisi johtoryhmän  lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toteuttamista varten.

Valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman ohella muita lasten ja nuorten kannalta keskeisiä valtioneuvoston ohjelmia ovat sosiaali- ja terveysministeriön KASTE -ohjelma sekä opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisohjelma.

Vahvistuvan koordinaation lasten, nuorten ja perheiden asioissa tulee kattaa tämä kokonaisuus. Lapsiasianeuvottelukunta pitää välttämättömänä että kaikki kolme ohjelmaa (LANUKE, KASTE/Lasten, nuorten ja perheiden osaohjelma sekä KESU) laaditaan toisiaan täydentäviksi ja tukeviksi.

Lapsiasianeuvottelukunta esittää harkittavaksi, että valtioneuvosto voisi asettaa johtoryhmän, jossa koordinoidaan kaikkien kolmen ohjelman toimeenpanon johtamista ja keskustellaan yhteisistä teemoista ja tavoitteista.  Esimerkiksi kuntien kannalta on välttämätöntä että hankkeista voidaan muodostaa laajoja kokonaisuuksia hallinnonaloista riippumatta.  Valtioneuvoston hyvä sisäinen koordinaatio ja yhteistyö tukee myös yhteisten tavoitteiden välittymistä kuntien lastensuojelulain mukaisiin lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmiin.  Lasten (ja nuorten) hyvinvoinnin kansallisten indikaattoreiden kehitystyön jatkaminen kaikkien em. ohjelmien tueksi voitaisiin kytkeä tähän työhön.

Lapsiasianeuvottelukunta suhtautuu myönteisesti siihen, että lapsiasioita käsittelevien eri neuvottelukuntien kokonaisuutta selkiytetään.  Toiminnassa on kuitenkin tärkeää säilyttää kiinteä yhteys YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen edistämiseen.

Lapsiasianeuvottelukunta pitää tärkeänä tiiviin yhteyden luomista valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman sekä kuntien lastensuojelulain 12 §:n mukaisten lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmien välille. Ohjelmaluonnoksessa ehdotetaan tähän liittyen ikärajamääritelmiä koskevaa lainsäädäntömuutosta lastensuojelulakiin. Koordinaationäkökulmasta tämän muutoksen vaikuttavuus voi jäädä vähäiseksi. Lastensuojelulain muutostarpeita on syytä arvioida hallituskaudella laajemmin lasten, nuorten ja perheiden asioiden koordinaation kannalta esimerkiksi perustamalla erillinen työryhmä.


Uutiskirje

Alla olevalla lomakkeella voit tilata itsellesi lapsiasiavaltuutetun uutiskirjeen.

Kiitos tilauksesta.