Sosiaali- ja terveysministeriölle
Opetus- ja kulttuuriministeriölle

ASIA

Huostaanotettujen ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten oikeus perusopetukseen; Kuulemistilaisuus 15.2.2011; Lapsiasiavaltuutetun kirjallinen lausunto

TAUSTAA

Opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön epävirallinen työryhmä on pyytänyt eri tahoilta näkemyksiä siihen, miten kodin ulkopuolelle sijoitettujen ja huostaanotettujen lasten oikeus saada perusopetusta toteutuu ja erityisesti, toteutuuko se yhdenvertaisesti muiden oppilaiden kanssa. Näkemyksiä pyydetään ongelmakohdista ja ratkaisumahdollisuuksista sekä ko. oppilaiden mahdollisesti tarvitsemista tukipalveluista oppimisen tueksi.

LAUSUNTO

YK:n lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaan päätöksenteossa on oltava määräävänä lapsen etu. Lapsia ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan minkään ominaisuuden tai aseman perusteella. Lapsilla on oltava oikeus koulutukseen yhtäläisesti ja tasa-arvoisesti. Lapsen edun ja yhdenvertaisuuden edelle ei voi laittaa esimerkiksi taloudellisia intressejä. YK:n lapsen oikeuksien komitea on painottanut erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien lasten oikeuksien takaamista (esim. turvapaikanhakijalapset, vammaiset lapset ja kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset).

Lapsen edun tosiasiallista toteutumista lainsäädännössä ja talousarviossa tulee aktiivisesti seurata. Onkin myönteistä, että on asetettu asiantuntijatyöryhmä selvittämään huostaanotettujen ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten perusopetuksen toteutumisen ongelmakohtia ja kartoittamaan ratkaisuvaihtoehtoja.

Lapsiasiavaltuutettu on kiinnittänyt huomiota huostaanotettujen ja sijaishuollossa olevien lasten perusopetuksen epäkohtiin mm. vastikään YK:n lapsen oikeuksien komitealle antamassaan lisäraportissa. Siinä suositeltiin mm. että kotiopetuksen toteutumisesta yleensä Suomessa tehtäisiin tarkempi selvitys.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettu laki (41 § 3 mom) säätää, että sijoittajakunta on velvollinen maksamaan sijoituskuntaan sijoitetusta oppilaasta kotikuntakorvauksen, joka perustuu opetuksen järjestäjälle koulun työpäivää kohden aiheutuviin keskimääräisiin todellisiin vuosikustannuksiin. Kuntaliitto on suosittanut, että keskimääräiset todelliset vuosikustannukset lasketaan sen koulun keskimääräisinä todellisina vuosikustannuksina, jossa oppilas on saanut opetusta. Sijoittajakunnan tulee vähentää kotikunnan maksuosuudesta sille sijoitetusta oppilaasta maksettu kotikuntakorvaus.

Nykyistä lastensuojelulakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 252/2006 vp) mainitaan silloisen 16 § 3 momentin perusteluissa, että tuolloin ehdotettu järjestelmä paremmin turvaa toisen kunnan alueelle sijoitetun lapsen oikeuden perusopetukseen. Valitettavasti tilanne on kuitenkin se, että toiseen kuntaan sijoitettujen lasten oikeus perusopetukseen toteutuu epätasaisesti sijoituskunnasta ja laitoksesta riippuen ja samalla heikentää sijoitetun lapsen yhdenvertaisuuden toteutumista suhteessa muihin kunnan perusopetusta saaviin oppilaisiin.

Käytännössä on havaittu, että kunnista ja laitoksista riippuen on kehitetty erilaisia kaavamaisia järjestelyjä liittyen sijoitettujen lasten perusopetukseen, mikä uhkaa sijoitetun lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaisen koulutuksen ja kasvatuksen toteutumista.  Kunnat ja laitokset ovat käyttäneet sekä kotiopetusta että oman opetusyksikön perustamista laitokseen tavoilla, jotka eivät ole aina lapsen edun mukaisia.

Yksityisten lastensuojelulaitosten opetusyksiköiden määrä on lisääntynyt viime vuosina. On myös sijoituskuntia, jotka ovat siirtäneet erityistä tukea tarvitsevia oman kuntansa oppilaita näihin yksityisten laitosten opetusyksiköihin. Tämä haittaa yksilöllisen, pienessä ryhmässä tapahtuvan opetuksen toteutumista sekä sijoitetun lapsen että sijoituskunnan erityistä tukea tarvitsevan oppilaan osalta.

Oikeuskansleri on kiinnittänyt huomiota huostaanotettujen lasten perusopetuksen toteutumiseen kotiopetuksena lapsen ollessa sijoitettuna laitokseen tai perhekotiin. Vaikka järjestämisvastuu on määritelty nykyisin eri tavoin, tämä epäkohta ei ole poistunut. Kotiopetusta antavien opettajien ammattitaito eikä opetuksen laatu ole taattu.

Huostaanotetun lapsen oikea-aikainen integroituminen yleisopetukseen ja kouluyhteisöön on tärkeää. Se, missä vaiheessa tämä on mahdollista, tulee arvioida jokaisen lapsen osalta erikseen. Arvioinnin perustana tulee olla lapsen hyvinvointi, ei taloudelliset seikat. Eriytyminen kouluyhteisöstä ja koulunkäynnistä on omiaan lisäämään syrjäytymisriskiä, esimerkiksi hankaloittaen valmiuksia ja motivaatiota peruskoulun jälkeisiin opintoihin.

Lisäksi on tiedossa, että on perustettu hallinnollisesti oma koulu kunnassa sijaitseviin laitoksiin sijoitetuille lapsille, jotta sijoitettujen lasten perusopetuksen järjestämisestä aiheutuvat keskimääräiset todelliset kustannukset vastaisivat paremmin oppilaasta aiheutuvia todellisia kustannuksia ja voitaisiin laskuttaa sijoittajakuntaa valtionosuuden ylittävältä osalta. Tämä lisää laitoksessa kasvaneen lapsen leimautumisriskiä. Sijaishuollossa olevat ja olleet lapset ovat lapsiasiavaltuutetun kanssa käydyissä keskusteluissa tuoneet toistuvasti esille leimautumisen pelon; koulussa ja myöhemmässä elämässä halutaan välttää oman laitostaustan esille tuomista tai ainakin itse määrätä siitä, missä ja milloin taustasta voidaan kertoa muille. Tämän huomioiminen sijoitettujen lasten opetuksessa on tärkeää ja edellyttää myös asian huomioimista opettajien koulutuksessa.

Lapsiasiavaltuutettu on aloittanut sijaishuollossa olleiden tai olevien lasten ja nuorten kanssa yhteistyön. Tarkoituksena on selvittää lasten ja nuorten omia kokemuksia mm. oikeuksiensa toteutumisesta sijaishuollossa. Lapsiasiavaltuutettu on valmis yhteistyöhön, jotta myös lasten ja nuorten omia näkemyksiä perusopetuksen toteutumisen osalta selvitettäisiin.

LOPUKSI

Lapsiasiavaltuutettu suosittaa, että kotiopetuksen toteutumisesta ja lasten kotiopetukseen siirtämisen perusteista tehdään kansallinen selvitys. Lastensuojelulaitoksessa annettavan perusopetuksen edellytykset ja kriteerit tulee määritellä laissa. Myös rahoitusjärjestelmään liittyvän lainsäädännön epäkohdat tulee selvittää ja korjata. Lisäksi tulee parantaa mahdollisuuksia valvoa perusopetuksen laadun toteutumista sijoitettujen lasten kohdalla esimerkiksi lisäämällä aluehallintovirastojen henkilöstöresursseja valvontaan.

Maria Kaisa Aula
Lapsiasiavaltuutettu

Jaana Tervo
Lakimies


Uutiskirje

Alla olevalla lomakkeella voit tilata itsellesi lapsiasiavaltuutetun uutiskirjeen.

Kiitos tilauksesta.