Ulkoasiainministeriölle 19.5.2011

VIITE

HEL7852-15 

ASIA

Ulkoasiainministeriö on pyytänyt lapsiasiavaltuutetun lausuntoa YK:n naisten syrjinnän vastaisen yleissopimuksen Suomen 7. määräaikaisraporttia varten.

Lapsiasiavaltuutettu on antanut lausunnon ulkoasiainministeriölle Suomen 5. ja 6. määräaikaisraporttia varten 8.5.2007. Lisäksi lapsiasiavaltuutettu antoi lausunnon komitean loppupäätelmistä ja suosituksista 28.5.2009 ja 29.5.2010 Aiemmissa lausunnoissaan lapsiasiavaltuutettu on kiinnittänyt huomiota tyttöjen mielenterveysongelmien lisääntymiseen, tyttöjen tupakoinnin yleistymiseen, mainonnan ja mediaympäristön seksualisoitumiseen, lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan sekä koulujen tasa-arvosuunnitteluun.

Lausuntopyynnössä pyydetään laatimaan lausunto tuoden esille ne toimenpiteet, joihin on ryhdytty tai ollaan ryhtymässä loppupäätelmien ja suositusten korjaamiseksi. Lapsiasiavaltuutetun toimintaan liittyvät lähinnä suositukset 16 (naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta), 20 (viestimien ja mainonnan stereotypiat), 26 (työllisyys; erityisesti perhe- ja työvelvoitteiden yhteensovittaminen) ja 28 (tyttöjen terveys). 

LAUSUNTO 

Taustaa

Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä Suomessa on mm. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumisen edistäminen, lasten elinolojen seuranta ja arviointi, ennakollinen vaikuttaminen päätöksentekoon lapsinäkökulmasta, yhteydenpito lapsiin ja nuoriin sekä lapsia koskevan tiedon välittäminen lasten kanssa työskenteleville, viranomaisille ja muulle väestölle.

YK:n lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen 2 artiklan mukaan lapsen oikeudet kuuluvat kaikille lapsille ilman lapsen, hänen vanhempansa tai muun huoltajansa rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen, etniseen tai sosiaaliseen alkuperään, varallisuuteen, vammaisuuteen, syntyperään tai muuhun seikkaan perustuvaa erottelua. Lapsiasiavaltuutettu arvioi toiminnassaan lasten hyvinvointia sekä tyttöjen että poikien oikeuksien toteutumisen kannalta. 

Komitean suositus 16 (naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta)

Lasten väkivaltakokemuksia kartoittavaan, heille itselleen tehtyyn kyselyyn perustuvat tiedot tulisi kerätä esimerkiksi 4-5 vuoden välein säännöllisesti. Edellinen lapsiuhritutkimus tehtiin vuonna 2008 ja sitä edellinen vuonna 1988. Vuonna 2008 julkaistun lapsiuhritutkimuksen mukaan pojat kokevat suhteessa enemmän väkivaltaa kodin ulkopuolella ja kaveripiirissä, kun taas tytöt kokevat sitä enemmän kotona.

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä kuritusväkivallan vastaisen kansallisen toimintaohjelman laatimiseksi luovutti raporttinsa peruspalveluministerille lokakuussa 2010 [1]. Lapsiasiavaltuutettu toimi työryhmän puheenjohtajana. Työryhmä suositti mm. että lapsiperheille tarjotaan tukea ja apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta vanhempien uupuminen ja mielenterveysongelmat estettäisiin.

Yksi riskiryhmä kuritusväkivallan kannalta ovat maahanmuuttajaperheet, joiden kotimaissa kuritusväkivalta on voinut olla sallittua. Lapsen oikeuksista tulee tiedottaa maahanmuuttajaperheille jo heidän maahantulovaiheessaan heidän omalla kielellään. Näin voidaan ehkäistä myös tyttöihin erityisesti kohdistuvia väkivallan muotoja kuten kunniaväkivaltaa ja sukuelinten silpomista. Tätä tukee myös maahanmuuttajaperheiden äitien kielikoulutus niin, että he oppisivat uuden kotimaan kielen vaikka eivät osallistuisikaan työelämään.

Vuoden 2008 lapsiuhritutkimuksen mukaan lapsilla on vähemmän seksuaalikokemuksia aikuisen kanssa kuin 20 vuotta sitten. Toisaalta heillä on nykyisin enemmän kielteisiä seksuaalikokemuksia kuin aikaisemmin. Erityisesti tyttöjen Internetissä kokema seksuaalinen häirintä ja ”ehdottelu” on yleistä, mutta johtaa harvoin todelliseen kanssakäymiseen.

Poliisin tietoon tulleiden lasten seksuaalista hyväksikäyttöä koskeneiden rikosten määrä on lisääntynyt vuosien 2000 ja 2008 välillä, mutta laskenut vuonna 2009. On arveltu, että lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset tulevat enemmän tietoon mm. yleisen tietoisuuden lisäännyttyä hyväksikäytön haitallisuudesta lapsille ja siitä, että teknologia antaa nykyistä paremmat mahdollisuudet rikosten tapahtumiselle (esimerkiksi ns. grooming). Tyttöjen altistumista seksuaaliselle häirinnälle voitaisiin vähentää mm. lisäämällä turvataitokasvatusta kouluissa. Lasten suojelemisesta seksuaalista riistoa ja seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen johdosta tehtyihin lainsäädäntöuudistuksiin kuuluu mm. groomingin nimenomainen kriminalisointi, minkä tavoitteena on parantaa alaikäisten turvallisuutta viestintävälineiden käytössä. 

Viestimien ja mainonnan stereotypiat (suositus 29) 

Komitea on kiinnittänyt loppupäätelmässään 19 huomiota siihen, että Suomessa joukkoviestinnän ja mainonnan sisältämä yliseksualisoiva naiskuva voimistaa sukupuolistereotypioita, mikä vaikuttaa tyttöjen itsetuntoon negatiivisesti. Aikaisemmissa lausunnoissaan lapsiasiavaltuutettu on todennut, että kuluttajansuojalakiin lisätty alaikäisiin kohdistuvan epäasiallisen mainonnan kielto on antanut aikaisempaa paremmin välineitä vaikuttaa mainontaan. Media-alan toimijoiden ja mainosalan itsesääntely on kuitenkin vielä puutteellista.

Eduskunta hyväksyi keväällä 2011 kuvaohjelmalainsäädännön uudistuksen. Valtion elokuvatarkastamon tilalle tullaan perustamaan Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus, jonka tehtävänä on kuvaohjelmien valvonnan lisäksi vastata mediakasvatuksen koordinoinnista. Lainsäädännön uudistamisen tavoitteena on vähentää lasten ja nuorten altistumista esim. pornografialle. 

Tyttöjen terveys (suositus 28)

Peruskoulun 8.-9.-luokkalaisille tehdyn kouluterveyskyselyn mukaan vaikeaa tai keskivaikeaa masennusta raportoi kokevansa noin 13 % ikäluokasta vuosina 2004-2010. Tytöt kokevat edelleen masennusta enemmän kuin pojat. Varhaisnuoruuden mielenterveyshäiriöt ovat yleisempiä pojilla kuin tytöillä, mutta varsinaisesta nuoruusiästä lähtien tytöt sairastavat poikia enemmän [2]. Alaikäisten suomalaisnuorten itsemurhat ovat vähentyneet sitten 1990-luvun alun.  Toisaalta vuosina 2005-2008 sekä poikien että tyttöjen itsemurhien määrä on noussut. Etenkin tyttöjen osuus on kansainvälisesti vertailtuna suuri.

Monin paikoin pääsy lasten- ja nuorisopsykiatriseen tutkimukseen ja hoitoon sekä avo- että laitospalveluissa on vaikeaa. Uusi terveydenhuoltolaki sisältää velvoitteen taata hoitoon pääsy lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa. Hoidon tarpeen arviointi tulee aloittaa kolmen viikon kuluessa lähetteen saapumisesta. Hoito tulee järjestää alle 23-vuotiaille kiireellisyydestä riippuen viimeistään kolmen kuukauden kuluessa hoidon tarpeen toteamisesta.

Vuonna 2009 voimaan astunut Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta säätää aiempaa tarkemmin ja velvoittavammin mm. terveystarkastusten suorittamisvelvollisuudesta ja niiden laajuudesta. Uudistuksen yhtenä tavoitteena on, että kouluterveydenhuollossa tunnistettaisiin paremmin koululaisen mielenterveysongelmat ja päihteidenkäyttö. Koulujen oppilashuoltopalveluiden saatavuudessa on kuitenkin puutteita, joiden korjaamiseksi tarvittaisiin laki oppilashuollosta, jossa määritellään, millaisia oppilaan hyvinvointia koulussa tukevia palveluita kunnan tulee järjestää.

Vuosina 2005-2009 nuorten tupakoinnin yleisyydessä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tupakkalakiin on tehty vuonna 2010 myönteisiä tiukennuksia mm. alaikäisten osalta: yksityinen henkilö ei saa enää myydä, välittää tai tarjota tupakkatuotteita alaikäiselle. Tupakan myyntirikkomuksesta annettavaa rangaistusta kovennettiin ja muu alaikäiselle tapahtuva tupakkatuotteiden luovuttaminen säädettiin rangaistavaksi.

Työn ja perheen yhteensovittaminen

Lapsiasiavaltuutettu julkaisi vuonna 2009 aloitteen [3] lasten varhaisten vuosien palveluiden (päivähoito, varhaiskasvatus ja pienten koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta) ja vanhempainvapaiden uudistamiseksi kokonaisuutena siten, että pienten lasten vanhempien voisivat paremmin yhdistää työ- ja perhe-elämän velvoitteet. Päivähoitopalveluita tulisi kehittää siten, että osa-aikaista hoitoa olisi joustavammin tarjolla. Kotona hoidettaville yli 3-vuotiaille lapsille tulisi olla tarjolla enemmän kerho- ja leikkitoimintaa. Lainsäädännössä tulee huomioida myös pienten koululaisten eli 7-8-vuotiaiden lasten hoidon tarpeet

Lapsiasiavaltuutettu toimi puheenjohtajana sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa työryhmässä, jonka tehtävänä oli selvittää vanhempainvapaajärjestelmän uudistamista mm. isien vanhempainvapaiden käytön edistämiseksi [4]. Työryhmä esitti harkittavaksi malleja, joissa kaikissa on mahdollisuus pidentää isien vanhempainvapaata nykyisestä. Työryhmä esitti myös osittaisen hoitorahan tason korottamista pienten lasten osa-aikaisen työn nykyistä paremmaksi mahdollistamiseksi. Osittaisen hoitorahan maksamista edellytettiin laajennettavaksi 3-6 -vuotiaiden lasten vanhempiin (nykyisin vain alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmille).

Muita huomioita

Lapsiasiavaltuutettu ja vähemmistövaltuutettu julkaisivat maaliskuussa 2011 suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi [5]. Suosituksissa esitetään, että toteutettaisiin yhdenvertaisuuslain kokonaisuudistus ja samalla velvoitettaisiin kouluja laatimaan yhdenvertaisuussuunnitelma.

Jyväskylässä 19.5.2011

Maria Kaisa Aula
Lapsiasiavaltuutettu

Jaana Tervo
Lakimies


[1] Älä lyö lasta! Kansallinen lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan vähentämisen toimintaohjelma 2010-2015. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:7. 
Lue julkaisu >>

[2] Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Akatemia: Konsensuskokous 1.-3.2.2010 nuorten hyvin- ja pahoinvoinnista, konsensuslausuma. 
Lue lisää >>

[3] Lasten varhaisten vuosien palveluista parempi kokonaisuus . Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2009:3.
Lue julkaisu >>

[4] Vanhempainvapaatyöryhmän muistio. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2011:12.
Lue julkaisu >>

[5] Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.
Lue julkaisu >>


Uutiskirje

Alla olevalla lomakkeella voit tilata itsellesi lapsiasiavaltuutetun uutiskirjeen.

Kiitos tilauksesta.