Ulkoasiainministeriölle 10.8.2011

VIITE

HEL7836-20

ASIA

Lausunto ulkoasiainministeriölle työryhmämietinnöstä/ YK; Kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastainen yleissopimus; Valinnainen pöytäkirja

KESKEISET EHDOTUKSET

Pöytäkirjalla on luotu uusi valvontajärjestelmä, joka koostuu kidutuksen vastaisen komitean alakomiteasta ja kansallisesta valvontajärjestelmästä. Sekä kansallisella valvontajärjestelmällä että alakomitealla on oikeus tarkastaa paikkoja, joissa voidaan pitää vapautensa menettäneitä henkilöitä.  Näitä ovat esimerkiksi erityyppiset vankilat, ulkomaalaisten säilöönottopaikat, kehitysvammalaitokset sekä lastensuojelulaitokset. Ulkoministeriön asettama työryhmä esittää pöytäkirjan hyväksymistä ja että kansalliseksi valvontaelimeksi nimettäisiin eduskunnan oikeusasiamies.

TAUSTAA

Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä Suomessa on vaikuttaa siten, että lapsen oikeudet tulevat mahdollisimman täysimääräisesti huomioitua esim. lainsäädännössä. Työn pohjana on YK:n lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus (SopS 59-60/1990).

Yleissopimuksen mukaan lapsen etu tulee asettaa etusijalle kaikissa hallinto- ja lainsäädäntöelinten toimissa. Lasten huolenpidosta ja suojelusta vastaavien laitosten tulee noudattaa määräyksiä, jotka koskevat erityisesti turvallisuutta, terveyttä, henkilökunnan määrää ja soveltuvuutta sekä henkilökunnan riittävää valvontaa. (3 artikla) Yleissopimuksen soveltamisoppaan mukaan laitosten tulee noudattaa viranomaisten antamia määräyksiä, joiden pohjana tulee olla kaikki lapsen oikeudet huomioivat standardit.

Artiklan 12 mukaan lapsella on oikeus vapaasti ilmaista näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa ja nämä näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Lapselle on annettava mahdollisuus tulla kuulluksi häntä koskevissa hallinnollisissa ja oikeudellisissa toimissa joko henkilökohtaisesti tai edustajansa välityksellä.

Artikla 37 kieltää vapauden riistämisen lapselta laittomasti tai mielivaltaisesti. Lapsen pidättämisessä, muussa vapaudenriistossa tai vangitsemisessa tulee noudattaa lakia ja näihin toimiin on turvauduttava vasta viimeisenä ja mahdollisimman lyhytaikaisena keinona. Vapaudenriiston kohteeksi joutunutta lasta on kohdeltava inhimillisesti ja kunnioittaen synnynnäistä ihmisarvoa ottaen huomioon hänen ikäistensä tarpeet.

LAUSUNTO

Lapsiasiavaltuutettu kannattaa työryhmän ehdotusta hyväksyä pöytäkirja. Pöytäkirjan velvoite asettaa kansallinen valvontaelin ja sallia myös alakomitean tarkastukset on omiaan parantamaan vapautensa menettäneiden lasten oikeuksien toteutumista.

Lapsiasiavaltuutettu pitää kannatettavana sitä, että eduskunnan oikeusasiamies toimii kansallisena valvontaelimenä. Samalla on tarpeen korostaa, että lapsen oikeuksien toteutumisen seuranta edellyttää valvontaelimeltä erityistä perehtymistä lapsen oikeuksiin sekä vuorovaikutukseen lasten ja nuorten kanssa. Eduskunnan oikeusasiamiehen toimistossa on vahva asiantuntemus lapsen oikeuksista, mikä on myönteistä.

Vapautensa menettäneitä alaikäisiä voi olla esimerkiksi tutkintavankeudessa, vankilassa, ulkomaalaisten säilöönottopaikoissa, lastensuojelu- sekä kehitysvammalaitoksissa. Lukumäärältään eniten vapautensa menettäneitä alaikäisiä on lastensuojelulaitoksissa. Muissa laitoksissa alaikäisten määrät ovat vähäisiä. Lapsiasiavaltuutettu korostaa, että laitosten seurannassa tulee koota johdonmukaisesti tietoa niissä olevien alaikäisten määristä. Lisäksi on tarpeen ylipäätään nykyistä johdonmukaisemmin koota tietoa lastensuojelulaitosten tilasta ja niissä toimeenpantavista rajoitustoimista. Tältä kannalta sosiaali- ja terveydenhuollon valvontavirastossa valmistelussa olevan lastensuojelun valvontaohjelma on keskeinen asiakirja.

Suomen ja muiden pohjoismaiden lapsiasiavaltuutetut hyväksyivät toukokuussa 2011 yhteisen julkilausuman vapauden riiston kohteeksi joutuneiden lasten kohtelusta: http://www.lapsiasia.fi/nyt/tiedotteet/tiedote/-/view/1563388. Julkilausumassa korostetaan alaikäisten vangittuina, tutkintavankeudessa tai pidätettyinä olevien erityisten oikeuksien toteutumisen varmistamista. Vapaudenriiston kohteeksi joutuneet lapset ovat erittäin haavoittuvaisia fyysisesti, psyykkisesti, sosiaalisesti ja oikeudellisesti. YK:n lapsen oikeuksien komitea on korostanut tarvetta huolehtia lapsen oikeudesta turvallisuuteen, terveyteen ja koulutukseen sekä lapsen mahdollisuuksia pitää yhteyttä omaisiin ja ystäviin. Julkilausumassa korostetaan sen varmistamista, että vapaudenriiston kohteeksi joutuneet lapset altistuvat mahdollisimman vähäisessä määrin heidän kehitystään ja terveyttään vahingoittaville menettelytavoille.

Eduskunnan oikeusasiamiehestä annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi mm. siten, että oikeusasiamies voi kutsua määräajaksi tarkastustoiminnan kannalta merkityksellisiä asiantuntijoita (5 a § 2 mom). Pöytäkirjan artikloissa 14.1(e) ja 20(d) taataan alakomitean jäsenille ja kansalliselle valvontaelimelle mahdollisuus käydä laitoksessa olevien vapautensa menettäneiden henkilöiden kanssa luottamuksellisia keskusteluja ilman todistajia.

Lasten itsensä kuuleminen ja heidän kanssaan keskusteleminen tarkastuskäynneillä on ensiarvoisen tärkeää ja välttämätöntä jo YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen lapsen kuulemisvelvoitteen nojalla. Tämä edellyttää toimintatapoja, jotka tukevat luottamuksen rakentamista sekä perehtymistä lasten ja nuorten vuorovaikutustapaan. Lapsiasiavaltuutettu pitää tärkeänä, että lasten ja nuorten omien kokemusten selvittämisessä voitaisiin käyttää 5 a §:n 2 momentissa tarkoitettuja asiantuntijoita. Tällaisia voivat olla myös nuoret, joilla on itsellään kokemusta lastensuojelun sijaishuollosta.

Sen lisäksi, että lasta kuullaan hänen omasta kohtelustaan, lasten asiantuntemusta tulisi voida käyttää hyväksi myös yleisesti kun selvitetään laitosten toiminnan laatua. Lapsiasiavaltuutetulla on hyviä kokemuksia yhteistyöstä lastensuojelun osalta sijaishuollossa olevien tai olleiden lasten ja nuorten kanssa. Lasten ja nuorten kokemustietoa on voitu hyödyntää kun on määritelty lastensuojelun laatuun vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi on kartoitettu yleisesti, mitä kehitettävää sijaishuollossa, esim. lastensuojelulaitoksissa on Suomessa. Tästä lisätietoa löytyy verkkosivulta: http://www.lapsiasia.fi/osallistuminen/usus_kiertue2011.

Lapsiasiavaltuutettu kiinnittää vielä huomiota nykyisen laillisuus- ja ihmisoikeusvalvontajärjestelmän hajanaisuuteen ja vaikeaselkoisuuteen. Uuden järjestelmän mukaisen valvonnan suhde muuhun olemassa kansalliseen valvontaan tulee olla selkeää ja päällekkäisyyksiä tulee välttää. Ihmisoikeus- ja laillisuusvalvonnan järjestelmää tulee kehittää kokonaisuudessaan lapsiystävällisemmäksi niin, että oikeusturvakeinoista tiedotetaan lapsille ja nuorille ymmärrettävällä tavalla ja heille ominaisilla foorumeilla.

Jyväskylässä 10.8.2011

Maria Kaisa Aula
Lapsiasiavaltuutettu

Jaana Tervo
Lakimies


Uutiskirje

Alla olevalla lomakkeella voit tilata itsellesi lapsiasiavaltuutetun uutiskirjeen.

Kiitos tilauksesta.