Liikenne- ja viestintäministeriölle

ASIA

Lapsiasiavaltuutetun lausunto; Joukkoliikenteen valtakunnallisen palvelutason määrittäminen

Ministeriön teettämässä selvityksessä on ollut tavoitteena tarkastella kaukoliikenteen kilpailukuvun parantamisen edellytyksiä ja siinä on määritelty joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso. Joukkoliikennettä on tarkasteltu yli 50 000 asukkaan kaupunkien välisen kaukoliikenteen näkökulmasta.

Lapsiasiavaltuutettu tarkastelee lausunnossaan pääasiassa laadullisia tavoitteita (selvityksen kappale 4.2) lasten ja nuorten kokemusten näkökulmasta. Lapsiasiavaltuutettu on kerännyt lausuntoa varten kommentteja joukkoliikenteen toimivuudesta omalta nuorten neuvonantajaryhmältään.

LAUSUNTO

Yleistä

Lapsiasiavaltuutetun tehtävä on lain mukaan edistää lapsen edun ja oikeuksien toteutumista yleisellä yhteiskunnallisella tasolla ja seurata lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumista. Lapsia ovat kaikki alle 18-vuotiaat. Toimivan joukkoliikenteen edellytyksiä voidaan siis tarkastella sekä aikuisen kanssa matkustavan pienen lapsen ja koko perheen että yksin matkustavan nuoren näkökulmasta.

Lapsiasiavaltuutettu pitää lasten, nuorten ja perheiden kannalta erittäin hyvinä selvityksen yleisiä tavoitteita. On tärkeää saada eri joukkoliikennevälineet toimimaan nykyistä paremmin asiakaslähtöisesti yhtenäisenä kokonaisuutena.

Alle 18-vuotiaat nuoret ovat aikuisia enemmän joukkoliikenteen varassa kaukomatkoilla, koska heillä ei ole ajo-oikeutta. Heillä on samanlaisia odotuksia joukkoliikenteen toimivuudesta kuin aikuisillakin. Yksin matkustavan lapsen ja nuoren näkökulmasta on erityisen tärkeää, että ennen matkaa ja matkan aikana annettava informaatio on selkeää ja riittävää. Lapsiasiavaltuutetun neuvonantajaryhmän nuoret kokivat, että matkan aikana tapahtuvista muutoksista ei nykyisin tiedoteta riittävästi.

Nuoret itse kokivat selvityksessä mainittujen laatutekijöiden lisäksi tärkeänä junien, linja-autojen ja lentokoneiden henkilökunnan ystävällisyyden ja palvelualttiuden. Lapset ja nuoret tarvitsevat kuitenkin aikuista enemmän tiedotusta ja mahdollisuutta kääntyä henkilökunnan puoleen erilaisissa pulmatilanteissa. Tämä tulisi huomioida esitetyissä palvelutasotavoitteissa.

Kehittämistä kaipaa informaatio erityisryhmien, kuten kuulo- ja näkövammaisten lasten osalta. Näkövammaisten osalta on tärkeää, että kuulutuksia on riittävästi. Huonokuuloisten lasten on vaikeaa kuulla tiedotuksia hälisevässä ympäristössä. Esteettömyyteen pysäkeillä, laitureilla, odotustiloissa ja liikennevälineissä tulee kiinnittää huomiota. Tämä koskee liikunta- ja aistivammaisten ohella myös lastenvaunujen kanssa kulkevia matkustajia.

Lasten ja nuorten yhdenvertaisen kohtelun kannalta olisi myös tarpeellista määritellä ikärajat yhdenmukaisesti eri yhtiöiden ja liikennemuotojen kesken lippujen hinnoittelussa. Tällä hetkellä on epäjohdonmukaisuutta sen suhteen, koska alaikäisen matkustajan edellytetään ostavan jo aikuisen lipun.

Selvityksessä on sivuttu lyhyesti yksin matkustavien lasten palveluita (s. 19 matkan aikana tarjottavat lisäpalvelut). Lapsiasiavaltuutettu esittää liikenne- ja viestintäministeriölle, että eri liikennemuotojen osalta (juna- bussi- ja lentoliikenne) luotaisiin yhtenäisiä käytäntöjä myös yksin matkustavien lasten osalta. Tämä on tärkeää myös matkaketjun kokonaisuuden toimivuuden kannalta.

Lentoliikenteessä on nykyisin toimivat käytännöt mutta linja-autoista ja junista ne puuttuvat. Joillakin linja-autoyhtiöillä on käytössä ns. lapsipassi, mutta tämä ei ole kattava. Lapsiasiavaltuutettu on saanut aiheesta aiemmin myös kansalaisyhteydenoton, jossa kokenut linja-auton kuljettaja pyysi sekä lapsiasiavaltuutettua että liikenne- ja viestintäministeriötä toimiin asiassa.

Eri liikennemuodoissa yksin matkustaville alle 12-vuotiaille tulisi esimerkiksi olla käytössä ”passi”, josta ilmenevät lapsen nimi, lähettäjän ja vastaanottajan nimi- ja puhelintiedot.  Liikennevälineen henkilökunnalla tulisi olla oikeus vaatia saattajaa kirjoittamaan nämä tiedot, lapsen ja henkilöstön turvaksi.

Liikenne- ja viestintäministeriön tulisi selvittää, voidaanko eri liikennemuodoissa määritellä ikärajat, siitä miten pieni lapsi voi matkustaa ilman aikuista saattajaa. Käytännössä on esiintynyt tilanteita, joissa vanhempi on jättänyt liian pienen lapsen matkustamaan linja-autossa ilman aikuista pitkiäkin matkoja.

Lasten ja nuorten näkemyksiä joukkoliikenteen toimivuudesta ja kehittämistarpeista

Lapsiasiavaltuutetun yhtenä tehtävänä on myös välittää lasten ja nuorten näkemyksiä heidän oikeuksiensa toteutumisesta ja hyvinvointinsa tilasta aikuisille, erityisesti lainsäätäjälle ja muille päättäjille. Tätä tarkoitusta varten lapsiasiavaltuutetun toimiston yhteydessä toimii 12- 19 – vuotiaista lapsista ja nuorista koostuva neuvonantajaryhmä. Ryhmän 16 jäseneltä kysyttiin näkemyksiä siitä, mikä vaikuttaa kaukomatkustamisen laatuun ja miten he ovat kokeneet laadun kyseisillä matkoilla.

Kaukomatka määriteltiin kysymyksissä samoin kuin ministeriön selvityksessä on tehty. Lasten ja nuorten näkemykset on ryhmitelty selvityksessä ehdotetun jaottelun (sivulla 29) mukaisesti. Lisäksi tuotiin esille vielä yksi matkustamisen laatuun vaikuttava tekijä: henkilökunnan asiakaspalveluvalmiudet.

Kommentteja tulikin lähinnä laatutekijöiden näkökulmasta, mutta myös liikenteellisiä tekijöitä tuotiin esille muutamissa vastauksissa:

  • Bussilla ei tule juurikaan kuljettua pitkiä matkoja, sillä matkustaminen bussilla kestää yleensä paljon kauemmin kuin junalla matkustettaessa. Pitkät matkat taittuvat helpommin junalla ja etenkin lentokoneella.
  • Myöskin (linja-autojen) lipun hinnat ovat hävyttömän korkeita. – – – Hintataso on pöyristyttävä verrattuna esimerkiksi Britanniaan ja Ranskaan jossa lippu maksaa euron kahdelta tunnilta.
  • Edelleen matkan hinnat ovat Finnairilla liian korkealla tasolla, että sitä pystyisi käyttämäään yksityisten kulkuneuvojen vastineena.
  • (juna-) lippujen hinnat ovat hyvin korkeita
  • Itse voisin käyttää junia enemmänkin, jos lähin asema olisi hieman lähempänä, kuin 30 kilometrin päässä.
  • lentoliikenne toimii silti parhaiten. Toivoisin, että lentoyhtiöiden kehittämä helppous ja vaivattomuus tulisivat myöskin muuhun liikenteeseen.
  • pitkänmatkan linja-autojen hintataso on usein melko edullinen, erityisesti nuorille ja opiskelijoille on tehnyt linja-autoista hyvän vaihtoehdon matkustaa esimerkiksi junan tai henkilöauton sijasta.
  • Suomessa operoivien lentoyhtiöiden ja VR:n pitäisi tarjota jonkinlaista halpaa perhelippu-mahdollisuutta, jolla esim 4-5 hengen perhe voisi matkustaa halvemmalla
  • junaliikenteen huolestuttava asia on sen kohtuulisen kalliit liput, jopa opiskelijoille.
  • Muunmuossa bussimatka Tampereelta Lappeenrantaan kestää noin kuusi ja puoli tuntia. Tämä on kohtuutoman pitkä aika istua bussissa. – – – juna on hyvä kulkuneuvvo nopeutensa puolesta.
  • On outoa, ettei kaikille julkisen liikenteen palveluntarjoajilla ole yhtenäistä määritelmää lapselle tai nuorelle, esimerkiksi lippuja ostettaessa

1. Täsmällisyys ja luotettavuus

  • Junien matkustusajoissa miinuksena myöhästelyt.
  • Juna on saattanut matkan varrella pysähtyä syyttä ja syy on selvinnyt matkustajille vasta kymmenien minuuttien päästä. Junavuorojen peruuntumisesta etenkin talviaikaan tulisi tiedottaa paremmin ja järjestää mahdollisia peruuntuneen junavuoron korvaavia bussivuoroja. Yleinen tiedotus toimii kaikissa matkustusmuodoissa kuitenkin hyvin. Poikkeustilanteista johtuvaa tiedotusta tulee parantaa.
  • Minulla ei ole koskaan busseilla tullut suurempia myöhästymisiä; yleensä aikataulu heittää noin viisi minuuttia suntaansa.
  • Lentoliikenne on hyvin tuttua, ja sen tiedottaminen, toimivuus ja aikataulussa pysyminen on erinomaista.
  • vain hyvin harvoin juna on myöhässä edes kymmentä minuuttia.
  • lennot ovat olleet pääosin ajoissa ja lyhyestä lennosta huolimatta minulle on jäänyt matkasta positiivinen mielikuva
  • en ole kuullut linja-autojen myöhästelleen tai heittäneen asiakkaitaan ulos kyydistä lippuongelmien takia.
  • Se on kaikkein pahinta junassa kun ne kuulutukset ovat niin hiljaiset ja jos tulee poikkeus niin ei yhtään tiedä missä mennään

2. Matkustajainformaatio

  • Vaihtelevasti bussikuski myös kertoo matkareitin sekä aikataulun, ei kuitenkaan aina. Toivoisin enemmän kuskilta informaatiota.
  • tiedottaminen (linja-auto-) matkan aikana on usein heikolla tasolla, mutta ennen matkaa internetistä informaatio toimii hyvin.
  • (junien) Aikatauluista ja poikkeuksista tiedottaminen on huonoa.
  • huonokuuloisena on välillä vaikea tilata kovassa hälyisessä paikassa vaikkapa junalippua. (Asemalla) oli seinällä induktiosilmukan – – merkki. Noh, päätin sitten kokeilla sitä mutta ei kuulunut mitään ja lippujen tilaaminen oli ihan mahdotonta. Samoiten junassa(taisi olla pendolino..) oli tälläinen tilanne mutta kuuluvuus oli ERITTÄIN huono. – – – lapsen joka on huonokuuloinen on mun mielestä tosi vaikea matkustaa jos ei vaikka koskaan ennen ole pysähtynyt kyseisellä pysäkillä ja nyt pitäisi.

3. Lippujärjestelmä

  • Lippujen ostaminen netistä käy kätevästi matkustusmuodosta riippumatta. Myös lipun ostaminen itse junasta tai bussista käy kätevästi, kunhan mukana on oikeat maksuvälineet. Visa Electronin käyttöönotto olisi suuri plussa etenkin junassa!
  • Hyvä parannus olisi, jos (lentojen) liput ja lähtöselvityksen pystyisi suorittamaan omasta matkapuhelimesta käsin, siis sähköiseen lippuun siirtymiseen.

4. Matkaketjun toimivuus

  • esimerkiksi satamista kulkeva liikenne on kaaoottista; tiedotusta ei ole, eikä oikeita busseja ole helppo löytää.

5. Kalusto

  • Viihtyvyyteen vaikuttaa ehdottomasti ainakin wc-tila, pitemmillä matkoilla tarve iskee kuitenkin. Useimmiten wc on ollut pahanhajuinen, paperi huonolaatuista ja kerran jopa ovea ei saanut laisinkaan kiinni tai lukkoon! (kommentti koskee linja-autoja)
  • …liikuntarajoitteiselle on hyvin hankalaa kulkea normaalin mallin bussilla. Kapeat, korkeat portaat, sekä kapeat käytävät eivät ainakaan helpota tilannetta.
  • matkustusmukavuus on muuten hyvää, mutta useissa lentoyhtiöiden käyttämissä konetyypeissä on huono ilmanvaihto, mikä tekee matkasta epämiellyttävän.
  • palveluntarjoajien pitäisi ymmärtää paremmin, mitä erityisryhmät, kuten lapset, liikuntarajoitteiset ja eläkeläiset todella tarvitsevat. – – – palveluntarjoajilta pitäisi kysyä haluavatko he erityispalveluja tarvitsevia ihmisiä asiakkaikseen ja auttaa heitä heidän tarpeidensa mukaan. Jos vastaus on kieltävä, niin palveluntarjoaja ei täytä lain vaatimia asetuksia.
  • Junalla liikkuessa istun suurimman osan ajasta ravintolavaunussa, koska tämä on helpoin tapa saada kaverin kanssa vierekkäiset paikat. Vierekkäiset paikat ovat tietysti aina toiveena, mutta tämä on vaikea lippujen kanssa toteuttaa jos kaveri tulee mukaan eri asemalta.

6. Oheispalvelut

  • Junat, bussit ja lentokoneet ovat pääosin siistejä. Kännykän ja tietokoneen käyttömahdollisuutta tulee lisätä junissa. – – – On valitettavaa, jos tärkeitä työpuheluita ei voi hoitaa työmatkalla huonon kuuluvuuden takia.
  • Viihtyvyyteen vaikuttaisi myös lehdet, niitä joissain busseissa löytyy, mutta ne voivat olla muutamankin vuoden vanhoja tai esimerkiksi vanhuksille suunnattuja. Olisi miellyttävämpää jos löytyisi ainakin pari suht uutta lehteä ja muutama eri ikäpolville/eri elämäntilanteissa eläville suunnattu vaihtoehto.
  • Pistorasia (linja-autossa) vaikka eturivissä olisi nykyaikainen plussa jos matkustajalla on esim läppäri mukana.
  • Sellainen olisi kiva busseissakin että pystyisi olemaan tietokoneella johdon kanssa.
  • välillä ärsyttää että linja-autoissa ei ole langatonta verkkoa.
  • jotkut juna-asemat ovat niin rähjäisiä että niitä ei meinaa tunnistaa millään.
  • VR:n junaverkon vapaasti käytettävää langatonta verkkoa tulisi kehittää, sillä se ei toimi joka puolella.

7. Henkilökunnan palvelualttius

  • Bussikuskit ovat pääosin varsin ystävällisiä. Junien konduktööreiltä odottaisin enemmän ymmärrystä asiakkaita kohtaan, jos esimerkiksi asiakkaan tarjoama maksuväline ei kelpaa. Lentokoneissa palvelu pelaa ja henkilökunta on ammattitaitoista.
  • Pitkää matkaa ajavissa linja-autoissa palvelu on aina ollut hyvin kohteliasta, kuski on huolehtinut isommat laukut bussin alaosaan.
  • Kiitosta annan kuskien ammattitaidolle, sekä palvelualttiudelle
  • minulle junan palveluhenkilökunta on näyttäytynyt ammattitaitoisena ja ystävällisenä, tosin julkisuudessa olleet tapaukset, joissa ihmisiä olisi poistettu junasta pakkaseen yms. ovat saaneet minut hieman varautuneeksi.
  • Konduktööreistä en niin tiedä… osa on ystävällisiä ja osa ei.. ottavat yleensä ulkomaalaiset silmätikukseen jne.

 

Jyväskylässä 8.11.2011

Maria Kaisa Aula
Lapsiasiavaltuutettu

Jaana Tervo
Lakimies


Uutiskirje

Alla olevalla lomakkeella voit tilata itsellesi lapsiasiavaltuutetun uutiskirjeen.

Kiitos tilauksesta.