Sosiaali- ja terveysministeriölle 31.8.2012

VIITE   Sosiaali- ja terveysministeriö ei ole pyytänyt lapsiasiavaltuutetulta lausuntoa. Lapsiasiavaltuutettu antaa lausunnon oma-aloitteisesti.

ASIA  Lapsiasiavaltuutetun lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta

KESKEISET EHDOTUKSET

Luonnoksessa ehdotetaan mm. että lain oppilaitoksia koskevia tasa-arvon edistämissäännöksiä selkeytettäisiin ja ne laajennettaisiin koskemaan perusopetusta antavia oppilaitoksia. Tällöin velvollisuus laatia tasa-arvosuunnitelma laajennettaisiin koskemaan myös perusopetusta.

Tämän lisäksi ehdotetaan, että sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellot laajennettaisiin koskemaan myös sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää. Lakia täydennettäisiin myös velvoitteella edistää sukupuolivähemmistöön kuuluvien tasa-arvoa.

Lapsiasiavaltuutetun lausunto

Lapsen oikeuksien näkökulma tasa-arvolain uudistukseen

Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä Suomessa on vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon siten, että lapsen oikeudet ja etu toteutuvat esim. lainsäädännössä, välittää lasten mielipiteitä päättäjille ja edistää lapsipolitiikan toimijoiden yhteistyötä. Työn pohjana on YK:n lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus (SopS 59-60/1990).

Lapsiasiavaltuutettu arvioi tasa-arvolain muutosesitystä YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta.

YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsen oikeudet koskevat kaikkia alle 18-vuotiaita.  Lapsen oikeuksien yleissopimuksen artiklan 2 mukaan lapsen oikeudet kuuluvat kaikille lapsille ilman lapsen, hänen vanhempansa tai muun huoltajansa rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen, etniseen tai sosiaaliseen alkuperään, varallisuuteen, vammaisuuteen, syntyperään tai muuhun seikkaan perustuvaa erottelua. Lakiehdotus
edistää tyttöjen ja poikien sekä sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ja sukupuoli-identiteettiään etsivien lasten ja nuorten tasa-arvoista kohtelua.

Esitetyllä lainmuutoksella edistettäisiin paitsi sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten tasavertaista asemaa suhteessa sukupuolienemmistöihin, niin myös sukupuolivähemmistöihin kuuluvien keskinäistä yhdenvertaisuutta lain määrätessä heidän oikeuksiensa edistämisen viranomaisten velvoitteeksi. Tällä hetkellä sukupuolivähemmistöön lukeutuvien alaikäisten kohtelussa voi olla suuriakin alueellisia ja viranomaiskohtaisia eroja.

YK-sopimuksen kannalta olennaisia artikloja ovat yhdenvertaisuuden lisäksi sen muut yleiset periaatteet eli 1) lapsen oikeus osallistua vaikuttaa ja tulla kuulluksi (artikla 12) 2) lapsen oikeus kasvaa ja kehittyä yksilöllisesti täysiin mahdollisuuksiinsa (art 6) sekä 3) lapsen edun asettaminen etusijalle kaikessa viranomaistoiminnassa. Lakiesitys huomioi perusteluissaan erityisen hyvin lasten ja nuorten oman osallistumisen ja mielipiteiden selvittämisen tarpeen tasa-arvosuunnittelussa. Laki tukee myös lapsen yksilöllistä kasvua ja kehitystä. Lakiesityksen perusteluissa ei ole erikseen viitattu lapsen edun tavoitteeseen viranomaisten toiminnassa.

Lasta on suojattava kaikelta väkivallalta, välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä (LOS § 19) myös heidän olleessaan vanhempiensa hoidossa. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla lapsilla ja nuorilla voi olla muita suurempi riski joutua kotona tapahtuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun kohteeksi [1]. Tämän vuoksi on tärkeää, että tiedon lisäämisellä pyritään vaikuttamaan paitsi viranomaisten toimintaan myös laajemmin vallitseviin asenteisiin.

Julkisessa keskustelussa on ollut melko vähän keskustelua sukupuolivähemmistöön kuuluvien lasten ja nuorten oikeuksista, vaikka monet sukupuolivähemmistöön kuuluvista henkilöistä kertovat kokeneensa sukupuoliristiriitoja jo lapsena. Tiedon ja tuen tarvetta on siis jo varhain. Nuoret itse kokevat, että tiedon puute on yksi iso ongelma aiheen julkituomisessa ja siitä käytävässä keskustelussa [2].  Tietoa tarvitaan myös lasten vanhemmille.

Lasten näkökulmasta katsottuna on tärkeää, että syrjintäsuoja koskee ehdotuksen mukaisesti myös muita sukupuolivähemmistöön kuuluvia kuin korjausleikkauksen läpikäyneitä, koska sukupuolivähemmistölapset ja -nuoret jäävät muutoin helposti syrjintäsuojan ulkopuolelle.

Erityisesti sukupuolivähemmistönuorille tärkeitä oikeuksia ovat muun muassa oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, oikeus tietoon, oikeus itsemäärittelyyn, oikeus määrätä ja päättää omasta kehosta, oikeus positiiviseen erityiskohteluun, oikeus seksuaalisuuteen, oikeus mielenterveyspalveluihin, oikeus asialliseen ja asiantuntevaan palveluun sekä lailla turvattuun elämään yhteiskunnan tasavertaisena jäsenenä [3]. Lain muutosehdotus on kokonaisuudessaan tärkeä näiden oikeuksien toteutumisen kannalta.
Lasten ja nuorten näkökulmasta on tärkeä korostaa 6 b§:n perustelujen s. 21 kohtaa sukupuolisen identiteetin hakemisen prosessista ja sen vaihtelustakin lapsen ja nuoren kasvun aikana. Nuoruuteen kuuluvat kokeilut ja identiteetin hakeminen myös liittyen sukupuolensa ilmaisuun. Tämä tulee nuorelle mahdollistaa. Ympäristön aikuisten kaavamaiset sukupuoliasenteet tai mahdolliset ylireagoinnit voivat lapsen ja nuoren kannalta vaikeuttaa tilannetta. Vaikuttaminen aikuisten asenteisiin ja tietoon lapsen ja nuoren kasvusta ja kehityksestä on sen vuoksi tärkeää.

Lapsiasiavaltuutettu kannattaa muutosehdotusta ja uskoo sen tuovan parannuksia sukupuolivähemmistöön kuuluvien lasten ja nuorten yhdenvertaisuuden suhteen.

Lakiehdotus ei kuitenkaan riittävästi huomioi tilanteita, joissa tytöt tai pojat tai sukupuolivähemmistöön kuuluvat joutuvat moniperustaisen syrjinnän kohteeksi. Sukupuoli syrjintäperusteena voi yhdistyä vammaisuuteen, etniseen taustaan tai muihin lapsen ominaisuuksiin. Lasten ja nuorten näkökulmasta olisi siksi hyödyllistä, että sukupuolten välinen tasa-arvo nähtäisiin myös koulun suunnittelussa laajasti osana yleistä yhdenvertaisuuden edistämistä. Lakiesityksen mukaan on toki mahdollista yhdistää tasa-arvosuunnitelma esimerkiksi koulun yhdenvertaisuussuunnitelmaan.

Lapsiasiavaltuutettu katsoo, että jatkossa tulisi arvioida mahdollisuutta yhdistää sukupuolten tasa-arvoa koskeva sääntely sekä muu yhdenvertaisuutta koskeva sääntely samaan lainsäädäntökokonaisuuteen [4].

Tarkempia huomioita ehdotuksesta

Lapsiasiavaltuutettu haluaa vielä perusteluissaan kiinnittää erityistä huomiota muutamiin esitysluonnoksen kohtiin ja toisaalta antaa myös muutamia kehitysideoita luonnoksen jatkokehittelyä varten.

Esitysluonnos tasa-arvolain muuttamiseksi on jaettu kolmeen pääkohtaan, joita käsitellään tässä yksitellen.

Ensimmäinen kohta liittyy oppilaitoksia koskeviin tasa-arvon edistämissäännöksiin. Esityksessä katsotaan, että velvollisuus laatia tasa-arvosuunnitelma tulisi laajentaa koskemaan myös perusopetusta. Tämä on kannatettavaa. Tasa-arvon edistäminen liittyy laajemmin ihmisoikeuksien edistämiseen koulussa. Lapsiasiavaltuutettu on korostanut tarvetta vahvistaa ihmisoikeuskasvatusta perusopetuksessa [5] .  Lisäksi lapsiasiavaltuutettu on kannattanut aiemmissa lausunnoissaan laajaa yhdenvertaisuuden edistämistä kouluissa ja oppilaitoksissa. Siksi kouluja koskevan suunnittelun velvoitteita on syytä arvioida jatkossa vielä kokonaisuutena yhdenvertaisuuslain uudistamisen yhteydessä.

Lapsiasiavaltuutettu haluaa tuoda keskusteluun mahdollisuuden laajentaa tasa-arvosuunnitelma koskemaan myös varhaiskasvatusta ja päivähoidon palveluita. Tätä kautta voitaisiin mm. tuoda näkyväksi mahdollisia piiloisia sukupuolittuneita käytäntöjä, kuten käytetäänkö sukupuolta perusteena jakaa lapset eri ryhmiin eri leikkien ja pelien yhteydessä tai kannustetaanko poikia tai tyttöjä leikkimään erilaisilla leluilla jne.

Lapsiasiavaltuutettu haluaisi kiinnittää huomiota myös ehdotuksessa mainitun koulun ja oppilaitoksen tasa-arvosuunnitelman määrittelyyn lakipykälässä. Lain perustelut valottavat suunnittelua myönteisesti ja käytännönläheisesti. Sen lisäksi 5 a §:n kolmannessa momentissa voitaisiin tuoda esille myös koulun arkikäytäntöjen arviointi. Tällaisia käytäntöjä voivat olla esimerkiksi se, rohkaistaanko tyttöjä ja poikia leikkimään yhdessä vai erikseen tai onko koulussa joitakin piiloisia oletuksia sen suhteen mitä tytöt tai pojat saavat tehdä. Lisäksi huomiota olisi syytä kiinnittää koulukiusaamisen mahdolliseen sukupuolittuneisuuteen (sukupuoli-identiteettiin tai ilmaisuun perustuva kiusaaminen, homottelu, huorittelu yms.).Esityksen toinen pääehdotus koskee sukupuoleen perustuvan syrjinnän kieltojen laajentamista koskemaan myös sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää. Tämä on toivottava muutosehdotus. Eritoten sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun erottaminen kahdeksi eri asiaksi on hyvä: mitä henkilö kokee olevansa, ja mitä osoittaa olevansa. Lisäksi nuorten osalta sukupuolen ilmaisu voi vaihdella ja muuttua.

Kolmas pääehdotus koskee velvoitetta edistää sukupuolivähemmistöön kuuluvien tasa-arvoa. Säännös velvoittaisi viranomaiset, oppilaitokset ja muut koulutusta ja opetusta järjestävät yhteisöt sekä työnantajat edistämään sukupuolivähemmistöön kuuluvien tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Myös tämä on erittäin toivottava muutosehdotus.

Lasten näkökulmasta sukupuolivähemmistöjen tasa-arvon edistäminen on tarpeen etenkin oppilaitoksissa. Sukupuolivähemmistönuorten oma kokemus [6]  tuo esille myös koulun tilojen ja käytäntöjen heille tuomia haasteita. Nuoren kannalta pulmalliseksi voi muodostua esimerkiksi liikuntatunneilla tapahtuvat joukkuejaot sukupuolen perusteella tai pukeutumistilojen sukupuolittuneisuus. Toisaalta esimerkiksi pukeutumistilojen jakamiseen muutoin kuin sukupuolen perusteella on vaikea löytää ratkaisua, jos samalla halutaan huolehtia tavanomaisesti sukupuoltaan ilmaisevien tyttöjen ja poikien oikeuksista. Koulun aikuisten on kuitenkin hyvä olla näistä haasteista tietoisia.

Sukupuolivähemmistöjen kohtaaminen koulussa liittyy myös opetuksen sisältöihin, joihin voidaan vaikuttaa opetussuunnitelmien uudistuksen yhteydessä sekä opettajankoulutuksessa. Opettajat eivät myöskään läheskään aina tunnista sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolen ilmaisusta johtuvaa kiusaamista tai omaa välineitä siihen puuttumiseksi. Koulutuksen yhtenä tehtävänä on ihmisoikeuksien ja suvaitsevaisuuden kehittäminen (LOS § 29), joten kenenkään ei pitäisi joutua kiusatuksi minkään itseensä liittyvän ominaisuuden vuoksi.

Etenkin murrosikä on vaikea vaihe myös monen sukupuolienemmistöön kuuluvan nuoren elämässä, kun edessä on tytöstä naiseksi muuttuminen ja pojasta mieheksi. Sukupuolivähemmistönuorille tällaiset muutokset voivat olla hyvinkin vaikeita tilanteita ja lisätä sukupuoliristiriitaan liittyvää ahdistusta. Tällaisissa tilanteissa kaikki nuoret tarvitsevat luotettavia aikuisia, joille voi puhua ja jotka ottavat heidän huolensa vakavasti  Aikuisten mahdollinen vähättely tai asialle nauraminen mutta myös kaavamaisiin sukupuoliodotuksiin perustuva ylireagointi sukupuoli-ilmaisun muutoksiin ovat omiaan vaurioittamaan nuoren luottamusta aikuisiin. Tällaiset reaktiot jättävät nuoren yksin asiansa kanssa. On siis tarpeen, että viranomaiset, ammattilaiset ja muut aikuiset oppivat kohtaamaan sukupuoliristiriidoista kärsiviä lapsia ja nuoria sekä identiteettiään hakevia lapsia ja nuoria asiallisesti, heitä tukien ja ymmärtävästi.

Jyväskylässä 15.8.2012

Maria Kaisa Aula
Lapsiasiavaltuutettu

Senni Arponen
Ylitarkastaja 


[1] kts. esim. http://www.seta.fi/index.php?k=17325

[2] Muu, mikä -keskustelutilaisuus 18.11.2011 Helsingissä.

Kts. myös kolumni aiheesta lapsiasiavaltuutetun verkkosivuilla osoitteessa: http://www.lapsiasia.fi/nyt/mitamielta/mitamielta-kirjoitus/-/view/1577144

[3] Muu mikä? Sukupuolivähemmistönuorten visio 2020. Saatavissa osoitteessa: http://www.transtukipiste.fi/doc/muumika-2painos-nettiin.pdf

[4] Lausunto yhdenvertaisuuslain uudistamisesta 24.10.2010 http://www.lapsiasia.fi/nyt/lausunnot/lausunto/-/view/1490885

[5] Kts. esim. Lapsiasiavaltuutetun muistio opetusministeri Jukka Gustafssonin tapaamiseen 14.2.2012 osoitteessa: http://www.lapsiasia.fi/nyt/aloitteet/aloite/-/view/1582077

[6] Muu, mikä -keskustelutilaisuus 18.11.2011 Helsingissä.

kts. myös kolumni aiheesta lapsiasiavaltuutetun verkkosivuilla osoitteessa: http://www.lapsiasia.fi/nyt/mitamielta/mitamielta-kirjoitus/-/view/1577144


Uutiskirje

Alla olevalla lomakkeella voit tilata itsellesi lapsiasiavaltuutetun uutiskirjeen.

Kiitos tilauksesta.