Lapsiasiavaltuutettu: Maahanmuuttajalasten ongelmat sivuutetaan

Tiedote 20.1.2016
Julkaisuvapaa heti

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila on huolissaan maahanmuuttajataustaisten lasten kokemasta häirinnästä, väkivallasta ja huono-osaisuudesta.

– Maahanmuuttajataustaisten lasten hyvinvoinnissa on Suomessa vakavia puutteita, joihin ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Päätöksenteossa näiden lasten asema ei nouse esille. Valitettavasti esimerkiksi Kouluterveyskyselyn tulokset jätetään vähälle huomiolle niin valtakunnan tasolla kuin kunnissakin. Mikäli maahanmuuttajataustaisten lasten kokemaan häirintään, väkivaltaan ja huono-osaisuuteen ei puututa, riski syrjäytyä ja ajautua elämässä vaikeuksiin kasvaa, toteaa Kurttila.

Lapsiasiavaltuutettu Kurttila on esittänyt hallituksella, että se perustaisi osana maahanmuuttovalmistelua työryhmän seuraamaan ja arvioimaan lasten maahanmuuttoprosessia ja kotoutumista.

– Tarve tunnustaa tosiasiat on kasvanut. Maahanmuuttajataustaiset lapset tarvitsevat enemmän tukea palveluista sekä kannustusta niin kodeista kuin koulustakin. Ammattilaisten osaamista toimia heidän kanssaan on vahvistettava. Näiden lasten vanhempia on tuettava enemmän kasvatustyössä ja ymmärryksessä lastensa elämästä. On tärkeää käsitellä esimerkiksi Kouluterveyskyselyn tuloksia lasten ja heidän huoltajiensa kanssa. Tärkeää on myös tunnistaa, että maahanmuuttajataustaisilla lapsilla on yleisemmin keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa, pohtii Kurttila.

Kouluterveyskysely tuotti vuonna 2013 ensimmäistä kertaa Suomessa laajamittaista ja kattavaa tietoa maahanmuuttajataustaisten lasten (8. ja 9. luokkien oppilaiden) terveydestä ja hyvinvoinnista. Ensimmäisen polven maahanmuuttajapojat kokevat fyysistä uhkaa yleisemmin kuin muut. Fyysisellä uhalla tarkoitetaan, että lapselta oli varastettu tai yritetty varastaa jotain käyttämällä väkivaltaa tai uhkaamalla sillä, häntä oli uhattu vahingoittaa fyysisesti tai hänen kimppuunsa oli käyty. Ensimmäisen polven maahanmuuttajapojista 42 prosenttia oli kokenut fyysistä uhkaa viimeksi kuluneen vuoden aikana.

Ensimmäisen polven maahanmuuttajapojat kokevat eniten seksuaalista väkivaltaa, millä tarkoitetaan vastentahtoista intiimiä koskettelua, seksiin painostamista tai pakottamista tai maksun tarjoamista seksistä. Ensimmäisen polven maahanmuuttajapojista 32 prosenttia ja tytöistä 28 prosenttia oli joutunut seksuaalisen väkivallan kohteeksi.

Ensimmäisen polven maahanmuuttajalapset kokevat koulun työilmapiirin heikommaksi kuin muut. Ensimmäisen polven pojista 45 prosenttia ja tytöistä 36 prosenttia kokee ongelmia työilmapiirissä. Huumekokeilut olivat yleisimpiä ensimmäisen polven maahanmuuttajapojilla. Heistä 37 prosenttia ilmoitti kokeilleensa joskus laittomia huumeita. Valtaväestön pojista 9 prosenttia ilmoitti kokeilleensa joskus huumeita. Humalajuominen on yleisintä ensimmäisen polven maahanmuuttajapojilla. Heistä 31 prosenttia joi itsensä humalaan vähintään kerran kuukaudessa, kun vastaava osuus muista pojista oli 11–15 prosenttia.

Ensimmäisen polven maahanmuuttajalapset arvioivat kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsyn vaikeammaksi kuin muut lapset. Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajapojista 23 prosenttia ja tytöistä 21 prosenttia arvioi kouluterveydenhoitajalle pääsyn vaikeaksi. Vastaava osuus valtaväestön tytöistä oli 15 prosenttia ja pojista 10 prosenttia.
Lisätietoa:

Tuomas Kurttila,
lapsiasiavaltuutettu
p. 050 544 3757


Uutiskirje

Alla olevalla lomakkeella voit tilata itsellesi lapsiasiavaltuutetun uutiskirjeen.

Kiitos tilauksesta.