Kansanedustajat ja lapsiasiavaltuutettu: ”Energiajuomille korkea haittavero”

Vuoden 2017 Kouluterveyskyselyn mukaan noin 18 % peruskoulun 8.–9. luokan pojista ja 8 % tytöistä juo energiajuomia useita kertoja viikossa (3 kertaa tai enemmän).

Energiajuomilla on todettu olevan monia terveyden kannalta haitallisia vaikutuksia, jotka liittyvät kofeiinin lisäksi energiajuomien sokeripitoisuuteen ja happamuuteen sekä erilaisiin muihin ainesosiin. Terveyshaitat voivat näkyä monin eri tavoin, kuten painonnousuna, uniongelmina, levottomuutena, heikentyneenä hammasterveytenä tai sydänperäisinä vaivoina. Suomessa sairaaloissa hoidetaan nuoria, joilla on ollut muun muassa korkea syke energiajuomien takia. Myrkytystietokeskukseen tulee vuosittain kymmeniä soittoja vanhemmilta, joiden lapset ovat juoneet energiajuomia.

 

Monet lasten vanhemmat ja opettajat näkevät päivittäin energiajuomien haitat lapsilla, ja he toivovat tehokkaita toimenpiteitä energiajuomien saannin rajoittamiseksi. Myös monet kauppiaat ovat ymmällä tilanteesta ja toivovat yhtenäisiä valtakunnallisia päätöksiä asiassa. Tarvitaan päätöksiä, joilla voidaan samaan aikaan tukea lapsia, nuoria ja perheitä sekä parantaa kansanterveyttä ja vahvistaa kansantalouden tilaa.

 

Allekirjoittaneet esittävät hallitukselle ja eduskunnalle, että vuoden 2019 valtion talousarvioon sisällytetään virvoitusjuomaveron osana energiajuomille erityinen korkea haittavero. Tällä olisi kaksinkertainen myönteinen vaikutus kansanterveyden paranemisena ja valtion verotulojen kasvuna.

 

Outi Alanko-Kahiluoto, kansanedustaja (vihr.), filosofian tohtori
Mia Laiho, kansanedustaja (kok.), lääketieteen tohtori
Merja Mäkisalo-Ropponen, kansanedustaja (sd.), terveystieteiden tohtori
Aino-Kaisa Pekonen, kansanedustaja (vas.), lähihoitaja
Pekka Puska, kansanedustaja (kesk.), professori
Veronica Rehn-Kivi, kansanedustaja  (r.), arkkitehti
Päivi Räsänen, kansanedustaja (kd.), lääketieteen lisensiaatti
Tuomas Kurttila, lapsiasiavaltuutettu

 

 

_ _ _ _

 

 

Riksdagsledamöter och barnombudsmannen: ”Högre punktskatt på energidrycker”

 

Enligt Skolhälsoenkät 2017 dricker cirka 18 procent av pojkarna och 8 procent av flickorna i årskurs 8–9 i grundskolan energidrycker flera gånger i veckan (3 gånger eller mer). Energidrycker har visat sig ha många hälsorelaterade skadeverkningar förknippade med inte endast koffein utan också med energidryckernas sockerhalt och surhet samt olika andra ingredienser. Hälsoriskerna kan yttra sig på många olika sätt, bland annat som viktökning, sömnproblem, rastlöshet, försämrad tandhälsa och hjärtrelaterade besvär. På sjukhusen i Finland vårdas ungdomar som bland annat haft en hög hjärtfrekvens på grund av energidrycker. Årligen får Giftinformationscentralen tiotals telefonsamtal från föräldrar vars barn druckit energidrycker.

 

Många föräldrar och lärare ser dagligen nackdelarna med energidrycker hos barn och de hoppas på effektiva åtgärder för att begränsa tillgången till energidrycker. Också många butikshandlare är förbryllade över situationen och hoppas på enhetliga nationella beslut i frågan. Det behövs beslut som samtidigt kan stödja barn, ungdomar och familjer och förbättra folkhälsan och stärka samhällsekonomins tillstånd.

 

Vi undertecknade föreslår regeringen och riksdagen att det i statsbudgeten för 2019 tas in en särskilt hög skatt på energidrycker som en del av punktskatten på läskedrycker. Detta skulle ha en dubbel positiv inverkan på att förbättra folkhälsan och öka statens skatteinkomster.

 

Outi Alanko-Kahiluoto, riksdagsledamot (Gröna), filosofie doktor
Mia Laiho, riksdagsledamot (Saml), medicine doktor
Merja Mäkisalo-Ropponen, riksdagsledamot (SDP), doktor i hälsovetenskaper
Aino-Kaisa Pekonen, riksdagsledamot (C), närvårdare
Pekka Puska, riksdagsledamot (C), professor
Veronica Rehn-Kivi, riksdagsledamot (SV), arkitekt
Päivi Räsänen, riksdagsledamot (KD), medicine licentiat
Tuomas Kurttila, barnombudsman


Uutiskirje

Alla olevalla lomakkeella voit tilata itsellesi lapsiasiavaltuutetun uutiskirjeen.

Kiitos tilauksesta.