LAPSIASIAVALTUUTETUT SELVITTÄVÄT SAAMELAISLASTEN OIKEUKSIA

Tiedote 9 (1.6.2007)

Pohjoismaiset lapsiasiavaltuutetut selvittävät saamelaisten lasten oikeuksien tilaa. Hanke käynnistyy ensi syksynä. Saamelaisten lasten elinoloja selvitetään heitä itseään haastattelemalla Pohjois-Suomessa, -Ruotsissa ja – Norjassa.

Hankkeessa levitetään myös tietoa YK:n lasten oikeuksien yleissopimuksesta sekä vahvistetaan lasten kuulemisen rakenteita saamelaisten itsehallintoalueilla. Sekä paikalliset että kansalliset päättäjät halutaan saada ottamaan saamelaisten lasten oikeudet paremmin huomioon.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus korostaa alkuperäiskansojen lasten oikeutta omaan kieleensä ja kulttuurinsa. Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa myös lasten oman osallistumisen vahvistamiseen.

Hankkeen Suomen osuudessa projektityöntekijä tapaa 13-18 -vuotiailta lapsia ja nuoria heidän kotiseudullaan koulupäivien tai lasten ja nuorten tapahtumien yhteydessä. Lisäksi haastatellaan saamelaislasten kanssa työskenteleviä sekä lasten vanhempia lasten oikeuksien toteutumisesta. Hanke toteutetaan pääosin Suomen neljän pohjoisen kunnan Utsjoen, Inarin, Enontekiön ja Sodankylän alueella. Osa saamelaislapsista asuu myös tämän alueen ulkopuolella

Hankkeessa lisäksi käännetään ja julkaistaan lapsen oikeuksien sopimus saamen kielellä sekä luodaan lapsiasiavaltuutetun saamenkielinen verkkopalvelu.

Suomen, Ruotsin ja Norjan lapsiasiavaltuutettujen hanke saa rahoitusta Euroopan Unionin Interreg IIIA Pohjoinen-ohjelman Sapmi-osaohjelmasta. Hankkeen yhteistyötahoja Suomessa ovat saamelaiskäräjät, saamelaislasten ja nuorten järjestöt, alueen kunnat, Lapin lääninhallitus, Lapin liitto ja Lapin yliopisto

Hankkeen tulokset välitetään kussakin maassa sekä alueen kunnille, alueellisille ja kansallisille päättäjille sekä raportoidaan YK:n lapsen oikeuksien komitealle. Lapsiasiavaltuutetut vertailevat tuloksia pohjoismaisesti keväällä 2008.

Pohjoismaiden lapsiasiavaltuutetut kokoontuivat 31.5. – 1.6. vuosikokoukseensa Jyväskylään. Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin lapsiasiavaltuutettujen tehtävänä on edistää lapsen etua ja oikeuksia yleisellä yhteiskunnallisella tasolla. Kaikkien tehtäviin kuuluu lasten mielipiteiden välittäminen päätöksentekoon. Pohjoismaiden vanhin lapsiasiavaltuutettu on Norjassa, jonne se perustettiin 25 vuotta sitten. Suomessa lapsiasiavaltuutettu aloitti toimintansa vuonna 2005.

Saamelaishankkeen ohella kokouksessa keskusteltiin kansainvälisistä YK-tason toimista lapsiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi. Lapsiasiavaltuutetut kehottavat kannanotossaan pohjoismaita aktiivisuuteen. YK:lle tulee nimetä pääsihteerin erityisedustaja, joka edistää globaalisti lapsiin kohdistuvan väkivallan vähentämistä. Pohjoismaiden tulee tukea tätä työtä.

Vain 16 maata maailmassa on kieltänyt lainsäädännössä kaiken lapsiin kohdistuvan väkivallan kotona, koulussa ja laitoksissa. – Mikään lapsiin kohdistuva väkivalta ei ole oikeutettua. Valtioiden tehtävä on varmistaa lapsen oikeuksien toteutuminen, lapsiasiavaltuutetut toteavat.

Jyväskylässä lapsiasiavaltuutetut tutustuivat Ensi- ja turvakotien liiton päihdeäitejä ja heidän vauvojaan auttavaan ”Pidä kiinni” -toimintamalliin. Malli on saanut kansainvälistä kiitosta.

Lisätietoja: Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula,
mariakaisa.aula@stm.fi, (09) 160 73985, www.lapsiasia.fi


Uutiskirje

Alla olevalla lomakkeella voit tilata itsellesi lapsiasiavaltuutetun uutiskirjeen.

Kiitos tilauksesta.