JOKAINEN ON KASVATTAJA

Lapsella on oikeus kasvatukseen, muistutettiin lapsiasiavaltuutetun juhlaseminaarissa Jyväskylässä 1.9.2010.

– –

Lapsella on oikeus kasvatukseen, muistutettiin lapsiasiavaltuutetun juhlaseminaarissa Jyväskylässä syyskuun alussa. Lapsella on oikeus kasvaa toiset huomioon ottavaksi ja vastuulliseksi toimijaksi ja tuoda oma ainutkertainen äänensä mukaan maailman muuttamiseen.

– Kokemus myötätuntemisesta johtaa itsensä tuntemiseen ja toisen erilaisuuden arvostamiseen, muistutti lastenpsykiatri ja KASTE-ohjelman kehittämispäällikkö Jukka Mäkelä.

Mäkelä korosti jokaisen lapsen arjessa mukana olevan kasvattajavastuuta. Vaikka kasvattaminen on tietoista vaikuttamista lapsen luonnolliseen kasvuun ja kehitykseen, jokainen voi ilman sanojakin osoittaa, että toisella on arvoa ja merkitystä. Aikuinen voi sekä avata että rajata lapseen kehitystä asettumalla vuorovaikutukseen tämän kanssa.

– Toisen erilaisuus on sekä kiehtovaa että vaikeaa, mutta erilaisuuksien joukossa on voimaa, Mäkelä painotti.

Hyvä kasvattaja huomioi koko ihmisen

Lasten ja nuorten omia näkökulmia kasvatukseen esitteli ylitarkastaja Elina Nivala lapsiasiavaltuutetun toimistosta. Ne oli koottu keskusteluista nuorten neuvonantajaryhmän ja Suomen Lasten Parlamentin kanssa sekä toimiston tekemistä kyselyistä.

”Kasvatus on jonkun henkilön tukemista, kertomista mikä on väärin ja mikä on oikein, sen ihmisen kanssa viettämistä yhteistä aikaa jne”. Määritelmä on suora lainaus 12-vuotiaalta. Kasvattajiksi tunnistettiin omien vanhempien lisäksi isovanhemmat ja muu suku sekä opettajat, mutta kavereiltakin oppii, vastauksissa todettiin.

Lasten ja nuorten mielestä hyvä kasvattaja on aina läsnä, kiinnostunut, tukee ja ymmärtää. ”Huomioi koko ihmisen eikä vain ulkonäköä tai taitoa”, muistuttaa 12-vuotias.

Velvollisuudet ja valta liittyvät yhteen

Skotlannin ensimmäisenä lapsiasiavaltuutettuna toiminut Kathleen Marshall pohdiskeli puheessaan, onko lapsilla velvollisuuksia.

– Jos oikeudet olisi ansaittava velvollisuuksia suorittamalla, lapsilla ei olisi oikeuksia lainkaan, Marshall huomautti.

– Velvollisuudet eivät ole oikeuksien vaan pikemminkin ”vallan” kääntöpuoli. Lastenkin velvollisuudet lisääntyvät sitä mukaa kun heidän valtansakin jo fyysisen läsnäolon tai valinnanmahdollisuuksien kasvaessa.

Kathleen Marshall oikoi tyypillisiä väärinkäsityksiä lapsen oikeuksista ja kertoikin itse puhuvansa mieluummin lapsen ihmisoikeuksista, kunnes kuulijat varmasti tietävät, mistä puhutaan. Lapsen oikeudet kun eivät tarkoita, että hänellä on oikeuksia joita muiden tulisi kunnioittaa, mutta ei velvollisuutta kunnioittaa toisten oikeuksia.

Aloiteoikeus suoraan parlamentille

Kathleen Marshall piti tärkeänä Skotlannin lapsiasiavaltuutetun oikeutta raportoida ja tehdä aloitteita suoraan parlamentille. Tämä auttoi häntä kokoamaan informaatiota viranomaisilta ja kuntakentästä ja myös vaikuttamaan nopeammin epäkohtiin esimerkiksi lasten sijaishuollossa ja nuorten turvapaikanhakijoiden kohtelussa.

Kommentissaan Marshallin puheeseen lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula esittikin harkittavaksi, että kaikki erilaiset ihmisoikeusvaltuutetut toimisivat jatkossa hallinnollisesti eduskunnan yhteydessä.

Ministeri Risikko toivoi palveluja eroperheiden lapsille

Peruspalveluministeri Paula Risikko toivoi lapsiasiavaltuutetulta toimia palvelujen kehittämiseksi eroperheiden lapsille.

– Avioeroihin liittyvät riidat ja huoltajuuskiistat ovat usein raskaita prosesseja. Erityisen ongelmallisia ne voivat olla perheen lapsille, joille riidoista voi muodostua elinikäinen taakka ja ahdistus, hän huomautti.

Ministerin mukaan avioerojen ja huoltajuusriitojen palvelu- ja sovittelujärjestelmä on tällä hetkellä hajanainen eivätkä ihmiset tiedä, mistä apua olisi saatavilla.

– Kirkon perheasiain neuvottelukeskus ja monet kunnat tekevät tässä hyvää työtä, mutta palvelu ei ole kaikille saatavilla tai kynnys on liian korkea, ministeri totesi.

Riita-asioiden sovittelun kehittämisestä Suomessa on tehty viime vuosina useita ehdotuksia. Oikeusministeriössä selvitetään ns. Norjan mallin soveltuvuutta Suomeen. Erityisen vaikeissa erotilanteissa voitaisiin käyttää psykologista asiantuntemusta oikeuden valmisteluistunnoissa.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on selvitetty ns. Australian mallia, jossa vanhemmilla on eräissä tapauksissa pakko osallistua sovitteluun ennen kuin asiaa voidaan käsitellä oikeudessa riita-asiana. Selvitystyötä jatketaan ja jatkotoimista neuvotellaan oikeusministeriön kanssa.

Ministeri Risikko pitää tärkeänä, että kaikessa päätöksenteossa arvioidaan, millaisia vaikutuksia päätöksillä on lapsiin. Hän kehotti kuntien päättäjiä ja toimihenkilöitä tutustumaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tänä vuonna julkaisemaan menetelmäoppaaseen lapsivaikutusten arvioinnista kunnan päätöksenteossa.

 


Uutiskirje

Alla olevalla lomakkeella voit tilata itsellesi lapsiasiavaltuutetun uutiskirjeen.

Kiitos tilauksesta.