KUULOVAMMAINEN LAPSI HALUAA SAADA TIETOA JA TULLA YMMÄRRETYKSI

Tiedote lapsiasiavaltuutetun seminaarista 1.9.2011
Miten kuulovammaisten ja viittomakielisten lasten oikeudet toteutuvat?

Kuulovammainen lapsi haluaa tulla kohdatuksi lapsena siinä missä muutkin samanikäiset eikä kuulonsa määrittämänä. Hänelle on tärkeää tulla ymmärretyksi ja saada tietoa siitä, mitä ympärillä tapahtuu. – On tärkeää nähdä arvokkaina erilaiset tavat viestiä ja tulla ymmärretyksi, sanoo lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula.

Kuulovammaisten ja viittomakielisten lasten kokemuksia on kartoitettu Kuurojen Liiton, Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liiton ja lapsiasiavaltuutetun toimiston yhteistyönä. Myöhemmin syksyllä julkaistavien selvitysten tuloksia esiteltiin lapsiasiavaltuutetun vuosiseminaarissa Jyväskylässä torstaina.

– Kuulovammaisen ja viittomakielisen lapsen oikeuksien toteutuminen edellyttää aikuisilta parempaa tietoa ja ymmärrystä sekä lapsen ympärillä toimivien aikuisten hyvää yhteistyötä, Maria Kaisa Aula muistuttaa.

Aikuisten ammattilaisten päiväkodeissa, kouluissa ja sairaaloissa tulee oppia olemaan vuorovaikutuksessa myös viittomakielisten ja kuulovammaisten lasten kanssa.

Tasavertaisuus tärkeää kotona ja koulussa

Kuulovammaisia ja viittomakielisiä alle 18-vuotiaita on Suomessa arviolta noin tuhat. Osa heistä on syntymästään kuuroja, osa kuuroutunut myöhemmin. Joillakin on sisäkorvaistute, joka mahdollistaa osittaisen kuulemisen. Toiset käyttävät sekä puhuttua että viitottua kieltä, toiset pelkästään viittomakieltä.

Maarit Widberg-Palo kartoitti selvityksessään erityisesti viittomakielisten lasten näkökulmaa. Hän haastatteli tutkimustaan varten yhteensä 62 kuulovammaista ja viittomakielistä 3-17-vuotiasta lasta ja nuorta eri puolilta maata. Kyselyllä tavoitettiin lisäksi 24 perhettä.

Viittomakieltä käyttäville lapsille on tärkeää saada tuntea itsensä tasavertaiseksi niin kotona kuin koulussa. Koulupäivän jälkeen lapsi ei aina jaksaisi käyttää kuuloa, joten hänelle on tärkeää, että perheenjäsenet osaisivat myös viittoa.

”Se, että voi viittoa vaikka kuinka paljon, eikä tarvitse yrittää kuulla. Saa ottaa kojeet pois ja viittoa vaan.” (poika 9v)

”Koko perheeni osaa viittoa ja se tuntuu kivalta. Kaikki ymmärtävät toisiaan, elämämme on ihan normaalia.”  (poika 16v)

”Koulun vaihtamisen jälkeen olen oppinut uusia asioita, koska opettajani viittoo hyvin, muutkin viittovat ihan ymmärrettävästi” (tyttö 15 v)

Perhe ja kaverit tärkeä voimavara

Irja Seilola Kuulovammaisten Lasten Vanhempain Liitosta on kartoittanut huonokuuloisten lasten näkökulmaa. Hän muistuttaa, että huonokuuloiset lapset kokevat olevansa yksilöitä muiden joukossa. He elävät tavallista elämää yhdessä perheen, sukulaisten ja kavereiden kanssa. Hänen kartoituksensa ydin tiivistyy 11-vuotiaan pojan toteamukseen:

Ja en haluu mun kuuloa parantaa koska miä oon tällänen – nii, tällänen oma itteni!

Irja Seilola painottaa vertaistuen merkitystä alle kouluikäiselle lapselle ja vielä ensimmäisinä kouluvuosina. Uudelleen sen merkitys korostuu murrosiän kynnyksellä. Arkea helpottavat erilaiset kuulokojeet ja kuuntelujärjestelmät. Niiden käyttö vaatii kuitenkin harjoittelua ja niistä huolehtiminen halutaan jättää aikuisille.

”Mulla on aika uudet kuulolaitteet ja usein unohdan laittaa ne aamulla korviin.” (tyttö 10v)

– Perheen ja kavereiden tukeen luotetaan tilanteissa, joissa kuuleminen jää epävarmaksi. Erityisen haasteellisia lapsille ovat kuuntelutilanteet ryhmissä, Irja Seilola kertoo.

Eri kielet ja teknologia täydentävät toisiaan

Kielivalinnat ja kuulokojeratkaisut voivat aiheuttaa jännitteitä ammattilaisten ja vanhempien kesken. Näitä tulisi tarkastella toisiaan täydentävinä mahdollisuuksina sekä lapsen parhaan näkökulmasta.

– Viitotuilla ja puhutuilla kielillä on erilaiset kielenkäyttöperusteet ja ne edellyttävät erilaisia tukitoimenpiteitä yhteiskunnalta, Kuurojen Liiton puheenjohtaja Jaana Keski-Levijoki huomauttaa.

Projektitutkija Maarit Widberg-Palo Kuurojen Liitosta korostaa, että lapselle on tärkeää ilmaista itseään siten kun hän haluaa ja hänellä on oikeus saada tietoa hänelle sopivassa muodossa.

– Mikään kieli ei saa sulkea pois toista kieltä. Kaikkien kielten ja kommunikointimuotojen tulee saada kehittyä ilman että se tapahtuu toisen, ehkä vähemmän käytetyn, kielen kustannuksella, hän sanoo.

Maarit Widberg-Palo muistuttaa, että kuulovammainen lapsi pääsee vauvasta lähtien kielen maailmaan viittomakielen kautta jo ennen kuin hänen on mahdollista saavuttaa puhetta.  – Senkin jälkeen, jos kuulolaite auttaa häntä omaksumaan puhuttua kieltä, on viittomakielellä tärkeä merkitys informaation saamiseksi monissa tilanteissa, Widberg-Palo huomauttaa.

– Lapset voivat omaksua viittomakielen ja puhutun kielen rinnakkain, kunhan vain molemmille kielille annetaan tilaa lasten elinympäristössä, sanoo professori Ritva Takkinen Jyväskylän yliopiston Viittomakielen keskuksesta.

Lisätietoja

Lapsiasiavaltuutettu
Maria Kaisa Aula
puh. 050 530 9697 tai
(09) 160 73985
mariakaisa.aula@stm.fi

Ylitarkastaja
Johanna Kiili
(09) 160 73992 tai
050 405 1700
johanna.kiili@stm.fi


Uutiskirje

Alla olevalla lomakkeella voit tilata itsellesi lapsiasiavaltuutetun uutiskirjeen.

Kiitos tilauksesta.