LAPSEN OIKEUKSISTA TIETOA JA TOIMINTAA PÄIVÄKOTEIHIN

Kuinka kertoa lapsen oikeuksista pienille lapsille? Miten lapsen oikeus  osallistua näkyy päiväkodin arjessa? Varhaiskasvatuksen opiskelija,  lastentarhanopettaja Marika Marttila kiersi korkeakouluharjoittelijana  Pirkanmaan päiväkoteja lapsiasiavaltuutetun toimiston lähettiläänä.

Seitsemään päiväkotiin kohdistuneen kiertueen yhtenä tarkoituksena oli  selvittää, millaista tietoa lapsen oikeuksista päiväkotien henkilökunta  arjessaan tarvitsee. Marika Marttila otti lähtökohdaksi Euroopan  Neuvoston ihmisoikeuskasvatukseen tuottaman ns. Compasito-oppaan.     ­

”Rakensin raamit lapsen oikeuksien ja osallisuuden teeman ympärille.  Kerroin kentällä Compasiton harjoituksista, keräsin palautetta ja  kehittelin esitystäni edelleen vastaamaan päiväkotien ammattilaisten  tarpeisiin”, Marika Marttila kertoo.

Compasito-opas julkaistaan ensi syksynä suomeksi käännettynä.

Mitä kani tarvitsee?

Tarkoitus ei suinkaan ole käydä lasten kanssa läpi lapsen oikeuksien  sopimuksen kymmeniä artikloja vaan esitellä menetelmiä, joilla  pienimpienkin kanssa voidaan havainnollistaa, mistä näissä oikeuksissa  on kysymys.

Marika Marttila myös muistuttaa, että pienten lasten on helpompaa on  ilmaista itseään piirtämällä ja leikkimällä kuin kielellisesti. Parin  tunnin koulutukseen sisältyikin käytännön harjoituksia ja leikkejä,  jotka antoivat mahdollisuuden syventää tietoa aiheesta.  ­

”Esimerkiksi leikki nimeltä Kanin oikeudet saa lapset pohtimaan, mitä  kani tarvitsee voidakseen hyvin: ainakin oman nimen, hoitoa, huolenpitoa  ja turvallisuutta”, Marttila mainitsee.

Aineistopaketti lapsen oikeuksista

Päiväkodit saivat koulutustuokion lisäksi käyttöönsä aineistopaketin,  johon kuuluu lapsen oikeuksien esitteitä, sähköisessä muodossa  Sisu-kissan tähän käyttöön tarkoitetut opetustaulut, leikkiohjeet ja  tiivistelmä Marttilan esityksestä.

Lasten ollessa päiväunilla Marttila pohti aikuisten kanssa, mitä lapsen  oikeus ja osallistuminen heille tarkoittavat ja miten nämä asiat näkyvät  päiväkodin arjessa. Joukolla pohdittiin, mitkä asiat tukevat tai estävät  lasten osallisuuden toteutumista ja mitä voisi tehdä toisin.

Marttilan mukaan ryhmäkeskustelut olivat antoisia ja herättivät  henkilökunnassa halun oman toiminnan kehittämiseen.

”Moni huomasi, miten tärkeää on aikuisen asenne ja sen muutos, jos  halutaan kehittää omaa toimintaa. Joillekin oli uusi ajatus esimerkiksi,  että lapsi itse osallistuu vanhempiensa kanssa vasu-keskusteluun, mikä  toisessa yksikössä voi olla itsestään selvää”, Marttila toteaa.

Kohti keskinäisen kunnioituksen kulttuuria

Marika Marttila köysi päiväkodeista myös paljon hiljaista tietoa ja  hyviä käytäntöjä, kuten sadutus, äänestykset tai lasten oma leikin  valinta, jotka keskusteluissa nyt tunnistettiin lapsen oikeuksien  näkökulmasta ja joilla nyt nähtiin uutta painoarvoa.

Joitakin päiväkodeissa toimivia aikuisia askarrutti vapauden, vastuun ja  velvollisuuden ero. Tuotiin esiin, että ”eihän lasten voi antaa päättää  kaikesta”, ”lapset ovat muutenkin koko ajan äänessä”, ”osa vanhemmista  neuvottelee liikaakin lapsen kanssa ja lapset saavat liikaa oman  tahtonsa läpi”.

”Keskinäinen kunnioitus on kasvamista demokraattiseen kulttuuriin”,  Marika Marttila muistuttaa.

”On tärkeää, että päiväkodissa opitaan neuvottelua, keskustelua ja  toisen kuuntelemista. Kysymys on koko toimintakulttuurista, ei vain yhdestä teemaviikosta tai lapsen oikeuksien päivästä.”


Uutiskirje

Alla olevalla lomakkeella voit tilata itsellesi lapsiasiavaltuutetun uutiskirjeen.

Kiitos tilauksesta.