LAPSEN PARAS ON AIKUISEN VELVOLLISUUS MYÖS SEURAKUNNASSA

Lähes 50 seurakunnassa on nimetty lapsiasiahenkilö edistämään lapsivaikutusten arviointia kaikessa toiminnassa. Lapsiasiavaltuutettu tukee uutta toimintamallia. Maria Kaisa Aula pohti lapsen parhaan arvioimisen haasteita kirkon lapsiasiahenkilöiden seminaarissa Helsingissä keskiviikkona.

Lapsiasiavaltuutettu painottaa lasten omien kokemusten ja tärkeysjärjestysten selvittämistä heitä itseään koskevissa asioissa. Helposti ajatellaan, että lapsia koskevat lähinnä kotiin, harrastuksiin, nuorisotyöhön, leikkipaikkoihin ja kouluun liittyvät asiat. Kuitenkin lapsilla ja nuorilla on omia kokemuksia ja näkemyksiä monista muistakin kotikuntansa palveluista, kuten vaikkapa kunnan teknisen toimen vastuulla olevista asioista.

– Seurakunnassakaan ei pidä ajatella, että lapsia koskisivat vain lapsi- ja nuorisotyö, Maria Kaisa Aula sanoo ja muistuttaa lapsivaikutusten arvioinnin kuuluvan myös jumalanpalveluselämään, diakoniaan ja perheneuvontaan.

– Usein lapsille ovat tärkeitä tiloihin ja fyysiseen ympäristöön, liikkumisen mahdollisuuksiin ja ruokaan liittyvät asiat.  Lasten kannalta laatuun vaikuttaa myös se, tunnetaanko mukana olevia aikuisia ja millainen on toiminnan ilmapiiri, Maria Kaisa Aula korostaa.

Läpinäkyvyyttä ja uuden oppimista hallintoon

Lapsiasiahenkilöiden valinta on osa lasten ja nuorten osallisuutta tukevaa, seurakunnallisten palvelujärjestöjen ja kirkkohallituksen Näyn ja kuulun -hanketta. Hanke edistää vuoden 2009 kirkolliskokouksen päätöstä lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönotosta seurakuntien toiminnassa ja hallinnossa. Kirkkohallitus selvittää parhaillaan, miten päätös vaikuttaa kirkon säännöksiin ja ohjeisiin seurakunnille.

Lapsiasiahenkilön tehtävänä on tuoda lasten ja nuorten näkökulma mukaan kaikkeen toimintaan seurakunnassa. Päätösten lapsivaikutusten arvioimiseksi on tarpeen selvittää lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa mielipiteitä. Tämä on tarpeen, jos seurakunta miettii esimerkiksi taloutensa tasapainottamiseksi toimintojen karsintaa tai uudistamista.

– Päätösten arviointi tietoisesti lapsen parhaan kannalta edistää hyvää hallintoa tuomalla avoimuutta ja läpinäkyvyyttä päätöksentekoon. Näin näkökulma laajenee. Lasten asiat eivät ole yksinomaan aikuisten huolenaiheita vaan useimmiten iloisia ja aikuisille uutta opettavia, Maria Kaisa Aula lisää.

Lapsen etu vaatii tietoa ja tulkintaa

Maria Kaisa Aula on tarkastellut lapsen edun määrittelyn haasteita artikkelissaan seminaarin yhteydessä julkaistussa teoksessa ”Näyn & kuulun – Lapsen etu ja osallisuus” ( Lasten Keskus 2011).  Hän korostaa, että vaikka lapsen parhaan arviointi vaatii aina tulkintaa, perusteet eivät ole vain arvioitsijasta riippuvia.

– Arvion pätevyyden mittana voi pitää vaikka sitä, että useampi arvioitsija toisistaan riippumatta ja toisilleen avoimin perustein päätyy samaan lopputulokseen. Julkinen keskustelu ja asioiden läpinäkyvä arviointi ovat tässäkin välttämättömiä, hän tähdentää.

– Mitä paremmin aikuiset tuntevat lapsen oikeudet, ovat selvillä lasten omista näkemyksistä ja seuraavat alan tutkimustietoa, sitä helpompaa lapsen edun määritteleminen kussakin tilanteessa on.

Lapsen etu on altis väärinkäytöksille

Lapsen etu ei välttämättä ole sama kuin lapsen mielipiteen mukainen ratkaisu. Aikuisen velvollisuus on arvioida kokonaisuutena, miten lapsen etu parhaiten toteutuisi. Tätä arviota ei voi tehdä ilman, että tuntee lapsen kokemuksen ja tärkeysjärjestyksen.

– Silti on tärkeä muistaa, että lapsella on myös oikeus olla kertomatta mielipidettään. Aikuisen ei pidä myöskään sälyttää vaikeissa tilanteissa päätöksenteon vastuuta lapselle tai nuorelle, Maria Kaisa Aula sanoo.

Lapsen etuun voidaan myös vedota väärin oman erityisen intressin, vanhempien edun tai organisaation edun nimissä. Esimerkiksi vanhemmat erotilanteissa helposti tulkitsevat lapsen parhaan juuri oman kantansa mukaiseksi. Myös ammattilaiset voivat tarkastella lapsen etua oman organisaationsa näkökulmasta ja unohtaa lapsen kokonaisuuden.

Joskus oman yhteisön maineen puolustaminen voi uhata lapsen etua.  Ikävien asioiden selvittäminen ja korjaaminen koettelee etenkin yhteisöjen johtajien eettistä perustaa. Maria Kaisa Aula kannustaa miettimään linjaukset ennakkoon.

– Jos periaatteet hankaliinkin tilanteisiin on määritelty etukäteen ja yhteisesti, pysyy myös lapsen etu paremmin ohjenuorana, hän sanoo.


Uutiskirje

Alla olevalla lomakkeella voit tilata itsellesi lapsiasiavaltuutetun uutiskirjeen.

Kiitos tilauksesta.