SUORITUSPAINEET JA YKSINÄISYYS VARJOSTAVAT LAPSUUTTA JA NUORUUTTA

Tiedote 4.2.2011

Lapsiasiavaltuutetun raportti YK:lle:

Suorituspaineet ja yksinäisyys varjostavat lapsuutta ja nuoruutta

Vaikka moni asia lasten ja nuorten elämässä on Suomessa hyvin, varjostavat suorituspaineet ja yksinäisyys lapsuutta ja nuoruutta. Lisäksi lasten eriarvoisuuden kasvu on suomalaisen yhteiskunnan ongelma.

Huomiot ovat esillä lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aulan tuoreessa raportissa YK:n Lapsen oikeuksien komitealle. Siinä on annettu erityistä painoa lasten omille mielipiteille, joita on koottu lapsiasiavaltuutetun lapsille teettämistä kyselyistä. Komitea arvioi kevään aikana lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa.

– Suomessa on monessa suhteessa menty hyvään suuntaan. Lapsinäkökulma tunnistetaan paremmin kuin ennen. Silti päätösten vaikutuksia lapsiin ei vielä riittävästi arvioida ja lapsia itseään kuulla kun palveluita suunnitellaan, korostaa lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula.

Suomen valtion määräaikaisraporttia täydentävä lisäraportti on lapsiasiavaltuutetun ensimmäinen oma arvio YK:lle lapsen oikeuksien toteutumisesta Suomessa. Sen lähtökohtana ovat valtuutetun havainnot, tutkimustieto sekä lapsiasiavaltuutetun toimiston vastaanottamat kansalaisyhteydenotot.

– Suomessa aineellinen elintaso on kansainvälisesti vertaillen hyvä ja perusopetus korkealuokkaista. Päivähoitopalvelut ja neuvolaverkosto ovat kattavat ja lapsikuolleisuus vähäistä, lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula tiivistää.

Parannettavaa hän näkee erityisesti perhesuhteiden kiinteydessä. Nuorten päihdekokeilut alkavat varhain ja myös nuorten itsemurhia on kansainvälisesti vertaillen paljon. Kouluviihtyvyydessä on toivomisen varaa. Vanhempien alkoholin käytöstä lapsille aiheutuvia haittoja pitäisi vähentää.

– Lapset toivovat enemmän aikuisten aikaa  ja läsnäoloa sekä vähemmän yksinäisyyttä. Vapaat hetket kavereiden kanssa ovat tärkeitä. Koulussa he toivovat mahdollisuuksia vaikuttaa esimerkiksi ruokailuun, tilojen kodikkuuteen ja toimintaan välitunneilla. Harrastuksiin toivotaan myös ei-kilpailullisia vaihtoehtoja, kiteyttää lapsiasiavaltuutettu lasten ja nuorten omaa viestiä.

Kuilu hyvin ja huonosti voivien välillä kasvaa

Rakenteellisista ongelmista kertovat alueellinen eriarvoisuus palveluiden saatavuudessa sekä lapsiköyhyyden yleistyminen.

– Kuilu hyvin ja huonosti voivien lasten ja nuorten välillä on kasvanut huolestuttavasti. Lapsiköyhyys lisääntyy eikä 1990-luvun laman jälkeen tapahtunutta eriarvoista kehitystä ole saatu olennaisesti korjattua, Maria Kaisa Aula toteaa.

Voimavarat,  tahto ja osaaminen palveluiden järjestämiseen lapsille ja perheille eivät jakaudu maassa tasaisesti, mikä lisää ongelmia ja suojelun tarvetta.

– Tällä hetkellä valtion ohjaus kuntiin nähden ei toimi riittävästi, joten valvontaviranomaisten mahdollisuutta vaikuttaa asioihin pitäisi parantaa, arvioi raporttia valmistellut lakimies Jaana Tervo lapsiasiavaltuutetun toimistosta.

Kuntien palveluissa on tärkeä vahvistaa monialaista johtamista sekä sitoutumista lasten ja perheiden hyvinvointia ehkäisevien palveluiden vahvistamiseen. Perheitä pitää auttaa ajoissa.

– Myös yhteisiä sitovia normeja tulee vielä vahvistaa esimerkiksi oppilashuollon palveluissa, Jaana Tervo toteaa.

Kuntien ohella myös valtioneuvostossa tulee vahvistaa yli ministeriörajojen ulottuvaa johtamista lasten, nuorten ja perheiden asioissa. – Tältä kannalta lapsi- ja perheministerin nimeäminen seuraavaan hallitukseen on perusteltua, toteaa lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula.

Lapsiasiavaltuutettu vie YK-komitealle viestiä myös kansallisten vähemmistöjen romani- ja saamelaislasten oikeuksien toteutumisesta. – Kouluissa tulee antaa lapsille enemmän tietoa romani- ja saamelaiskulttuureista. Molempien kielten opetusta koulussa tulee vahvistaa, muistuttaa lapsiasiavaltuutettu.

Lapsiasiavaltuutettu on YK:n Lapsen oikeuksien komitean kuultavana Genevessä helmikuun 8. päivänä. Komitea kuulee silloin myös Lastensuojelun Keskusliiton kokoamaa järjestöjen valtuuskuntaa. Kuulemiseen osallistuu myös apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin.

Järjestöt ovat myös tehneet oman yhteisen lisäraporttinsa täydentämään ulkoministeriön syksyllä 2008 jättämää Suomen 4. määräaikaisraporttia. Kaikki lapsen oikeuksien sopimukseen liittyneet valtiot raportoivat YK:lle joka viides vuosi sopimuksen tavoitteiden toteutumisesta omassa maassaan.  YK:n lapsen oikeuksien komitea antaa Suomelle uudet suositukset lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanosta kesällä 2011.


Uutiskirje

Alla olevalla lomakkeella voit tilata itsellesi lapsiasiavaltuutetun uutiskirjeen.

Kiitos tilauksesta.