KOULULAISET MUKAAN OPETUSSUUNNITELMIEN LAADINTAAN

Verkkouutinen 7.8.2012

Koululaiset pitää ottaa mukaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden laadintaan. Tätä mieltä ovat lapsiasiavaltuutetun nuoret neuvonantajat, jotka patistivat opetusministeri Jukka Gustafssonia hakemaan keinoja lasten ja nuorten mielipiteiden kartoittamiseen.

Ministeri Gustafsson sanoi ottavansa koululaisten osallistumisen valmisteluun, kun ministeriö käynnistää ”ops-prosessin” tämän syksyn aikana opetushallituksen kanssa. – Otan tämän asian puheeksi opetushallituksen pääjohtajan kanssa, hän lupasi.

Opetussuunnitelman perusteiden uudistus on jatkoa kesän korvalla tehdylle tuntijakopäätökselle.

Kyseessä olisi ensimmäinen kerta kun oppilaat otettaisiin mukaan valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden valmisteluun jo tässä vaiheessa. Kuntakohtaisten opetussuunnitelmien valmisteluun lapset ja nuoret ovat monissa kunnissa jo osallistuneetkin.

Nuoret neuvonantajat tapasivat opetusministeri Gustafssonin Tampereen vierailunsa yhteydessä. Nuoria kiinnostivat opetusministerin ajatukset lasten ja nuorten osallistumisen lisäämisestä koulussa, koulun opetusryhmien enimmäiskoon määrittelystä, toisen asteen oppilaitosten yhteistyön lisäämisestä sekä kuurojen perusopetuksen tulevaisuudesta.

Ministeri kertoi myös peruskoulun tuntijakopäätöksestä ja syksyn työnsä painopisteistä.

Yhteisöllisyyttä kouluun

– Uusien opetussuunnitelman perusteiden pitää edistää peruskoulun yhteisöllisyyttä sekä vuorovaikutusta opettajien ja oppilaiden sekä koulun ja vanhempien välillä. Koulussa opitaan hyvin mutta yhteisöllisyyttä tarvitaan lisää, ministeri Gustafsson kiteytti oman tavoitteensa.

Ministeri kertoi yhteiskuntaopin sekä taito- ja taide-aineiden tuntien lisäyksestä sekä draaman lisäämisestä opetusmenetelmiin. Näiden lisäksi hallitus aikoo vahvistaa myös oppilaskuntatoimintaa.

– Pelkkä yhteiskuntaopin tuntien lisääminen koulussa ei riitä, jos ei samalla uudisteta aineen opetusmenetelmiä, korosti neuvonantajaryhmän jäsen Santeri Lohi Jyväskylästä. Hänen mielestään yhteiskuntaopissa pitäisi olla enemmän kokemuksellista oppimista ja ympäröivän yhteiskunnan toimijoihin tutustumista. Oppiainerajoja pitäisi myös ylittää ennakkoluulottomasti.

Ministeri Gustafsson oli paljolti samaa mieltä. Hän arveli, että oppiainerajojen rohkeaan ylittämiseen ja ”ilmiökeskeiseen oppimiseen” taidetaan päästä vasta seuraavassa tuntijako- ja opetussuunnitelmauudistuksessa.

Opetusryhmien koko mietitään

Nuoret toivoivat opetusryhmien enimmäiskoon rajaamista peruskoulussa. Opetusministeri Gustafsson kertoi, että hallitus tulee lähimmän kahden vuoden aikana ottamaan kantaa siihen, rajataanko opetusryhmien enimmäiskoko 16-18 oppilaaseen. Tätä ovat opetusministerille suosittaneet koulutuksen tasa-arvoa pohtineet asiantuntijat.

– Opetusryhmien koossa on kuntien välillä erittäin suurta vaihtelua. Haarukka on nyt liian iso. Mutta muutos vaatii rahaa, pohti opetusministeri Gustafsson.

Opetusministeri kertoi keskittävänsä työnsä syksyn aikana opetussuunnitelmauudistuksen lisäksi lukio- ja ammattikoulutuksen tulevaisuuteen. Hän saa virkamiesryhmältä syksyllä vaihtoehtoja lukioverkon tulevaisuudesta.

Nuoret toivoivat kunnilta enemmän yhteistyötä toisen asteen oppilaitosten kesken monipuolisen tarjonnan turvaamiseksi sekä koulujen säilymistä kohtuullisella etäisyydellä.

Lapset ja nuoret mukaan Tampereen hyvinvointisuunnitteluun

Lapset ja nuoret tulevat Tampereella ensi syksyn ja kevään aikana mukaan kaupungin uuden lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman valmisteluun. Projektipäällikkö Mia Lumio kertoi nuorille neuvonantajille prosessista, jossa lapset ja nuoret määrittelevät kehittämistarpeet ja prioriteetit Tampereen  kaupunginvaltuustolle syksyksi 2013 laadittavaan suunnitelmaan. Aikuiset kehittävät näiden perusteella toimenpide-ehdotukset.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma laaditaan vaalien jälkeen aloittavalle uudelle kaupunginvaltuustolle. Lasten ja nuorten prioriteetit huomioidaan myös uuden kaupunkistrategian laadinnassa.

Lapsiasiavaltuutetun nuorten neuvonantajien mielestä Tampereen prosessi sopi monelta osin malliksi toisillekin. Koulujen ja niiden rehtoreiden sitouttamista lapsille ja nuorille tehtävien kyselyiden tekoon nuoret halusivat painottaa.

Nuorten mielestä suunnitelmaa olisi hyvä panna toimeen niin, että jokaiselle vuodelle valitaan selkeä teema. Ohjelman arvioinnin tulisi toimia ripeästi niin, etteivät raportit tulisi vuosia varsinaisen toiminnan jälkeen.

Nuoret tapasivat myös Tampereen apulaispormestari Leena Kostiaisen. Tampereella on ollut jo vuosia voimassa pormestarin pysyväismääräys siitä, että eri päätösten yhteydessä tulee arvioida niiden vaikutukset lapsiin ja nuoriin.

Tampereesta mallia muillekin

Tampereen kaupungilla on myös lapsiasiamies, joka edistää lapsinäkökulmaa päätöksenteossa. Aiemmin lapsiasiamiehenä toiminut Mia Lumio kertoi, että edelleenkin virkamiehiä pitää patistaa lasten ja nuorten kuulemiseen, vaikka toki paljon on edistytty sitten vuoden 2003, jolloin lapsiasiamies aloitti työnsä. Lasten asian mielessä pitämiseksi virkamiehille muun muassa jaetaan ”Muistan lapsinäkökulman” -tarroja.

– Aikuinen voi edistää mutta ei edustaa lapsen ja nuoren näkökulmaa, Mia Lumio muistutti.

Nuoret neuvonantajat pitivät Tampereen kehityssuuntaa ansiokkaana ja toivoivat mallien leviävän muuallekin. Nuorten käsityksen mukaan myös Vantaalla ja Espoossa on tehty paljon vastaavaa osallistumistyötä.


Uutiskirje

Alla olevalla lomakkeella voit tilata itsellesi lapsiasiavaltuutetun uutiskirjeen.

Kiitos tilauksesta.