LASTEN NÄKÖKULMAA LUVASSA MYÖS VIROLAISEEN VAALIKESKUSTELUUN

Verkkouutinen 14.9.2012

Lasten ja nuorten mielipiteiden kartoittaminen ja niiden tuominen poliittisten päättäjien tietoon kiinnosti erityisesti Viron lapsiasiavaltuutettu Andres Arua ja hänen toimistonsa asiantuntijoita heidän Suomen-vierailullaan syyskuun alussa.

– Virossa on kuntavaalit ensi vuonna ja haluamme kokeilla lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulun ideaa  vaikuttamistyössämme. Voimme toteuttaa kyselylomakkeen lapsille ennen vaaleja. On tärkeä saada lasten ja nuorten asiat vaalikeskustelun agendalle. On tarpeen antaa poliitikoille tietoa lasten tarpeista ja odotuksista, Andres Aru totesi.

Vieraat perehtyivät Jyväskylässä 3.–4. syyskuuta lapsiasiavaltuutetun toimiston työhön. He tapasivat myös lapsiasiavaltuutetun nuoria neuvonantajia sekä Pesäpuu ry:n Selviytyjät ryhmän edustajia. Vieraat tutustuivat myös Haukkarannan kouluun, joka toimii valtion erityiskouluna sekä erityisopetuksen ohjauskeskuksena.

Lehtori Raili Välimaa Jyväskylän yliopistosta kertoi vieraille liikuntatieteiden tiedekunnan työstä lasten hyvinvoinnin seurannassa Suomessa ja kansainvälisesti. Jyväskylän yliopisto on Suomen vastuutaho WHO-koululaistutkimuksessa.

Virossakin tavoitteena kurituksen kieltäminen lailla

Suomen ja Viron lapsiasiavaltuutetut keskustelivat myös kuritusväkivallan vastaisesta toiminnasta sekä koulukiusaamisen vähentämisestä Suomessa. Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula on ollut kokoamassa eri tahojen yhteistä toimintaohjelmaa kuritusväkivallan vähentämiseksi.

Ruumiillisen kurituksen kieltäminen lailla on Virossa ajankohtainen tavoite. Suomessa se kiellettiin jo 1984. Virolaisista 45 prosenttia hyväksyy ruumiillisen kurituksen joissakin tilanteissa, kun vastaava luku Suomessa on 17 prosenttia.

Koulukiusaamista  tutkinut Päivi Hamarus esitteli ELY-keskuksen ns. Vaaka-malli -hanketta koulujen yhteisöllisen toimintakulttuurin uudistamiseksi.  Vieraat olivat tästä hyvin kiinnostuneita, koska Virossa koulukiusaamista on Suomea enemmän.

– Virossa kiusaamisen ehkäisystä puhutaan enemmän kotien ja yhteiskunnan kuin koulun vastuuna, kertoi Andres Aru.

Lapsiasiavaltuutettu on toiminut omana yksikkönään Viron oikeuskanslerinviraston yhteydessä viime vuoden keväästä lähtien. Virossa yksikkö yhdistää toimintoja, jotka Suomessa on jaettu oikeuskanslerin, eduskunnan oikeusasiamiehen ja lapsiasiavaltuutetun toimiston kesken.

Työtä lapsen oikeuksien tunnetuksi tekemiseksi  

Oikeusvalvonnan lisäksi Viron lapsiasiavaltuutetun tehtäviin sisällytettiin yksikköä perustettaessa vaikuttamista ja viestintää lapsen oikeuksien tunnetuksi tekemiseksi.

– Nuoria on tavoitettu onnistuneesti esimerkiksi Tallinnan Black Nights Film Festival -tapahtumassa, missä on esitetty taiteellisesti korkeatasoisia eurooppalaisia elokuvia ja samalla on voitu keskustella lapsen oikeuksista, Andres Aru kertoo.

Omia toimintamuotojaan kehittävä uusi yksikkö on perehtynyt innokkaasti pohjoismaisten lapsiasiavaltuutettujen toimintaan.

– Pohjoismaisten lapsiasiavaltuutettujen tuki on meille tärkeää. Arvostamme myös pohjoismaiden ministerineuvostolta saamaamme rahoitusta, Andres Aru totesi.

Hän piti kiinnostavana esimerkiksi Suomen lapsiasiavaltuutetun tapaa verkostoitua ja toimia tiiviissä yhteistyössä kansalaisjärjestöjen ja yliopistojen kanssa. Myös seurakuntien rooli lasten, nuorten ja perheiden asioissa on Suomessa aktiivisempi.

– Sekä hallitus että kansalaisjärjestöt Virossa ovat aktiivisia lasten asioiden kanssa. Useimmissa kunnissa on lasten asioita koordinoiva henkilö, Andres Aru mainitsi.

Parhaillaan Virossa odotetaan uutta lastensuojelulakia. Perusteilla on erityisiä osaamiskeskuksia lastensuojeluun.  Nämä perustuvat Viron hallituksen hyväksymään vuoteen 2020 asti ulottuvaan lasten ja perheiden hyvinvoinnin strategiaan.

– Lastensuojelua varten on instituutioita, mutta ongelma on siinä, että lapset eivät välttämättä osaa kääntyä niiden puoleen, Andres Aru totesi.

Työvoiman liikkuvuus koettelee perheitä

Suomessa ei ole juuri puhuttu ongelmista, joita vanhempien ulkomailla työskentely aiheuttaa virolaisille lapsille ja heidän perheilleen. Neljä kymmenestä lapsesta ei asu yhdessä molempien vanhempiensa kanssa, kun vastaava luku Suomessa on kaksi kymmenestä.

Andres Arun mukaan vanhemmilta ei puutu halua olla hyviä vanhempia mutta heiltä voi puuttua aikaa ja tietoa. Kyselyn mukaan Virossa puolet lapsista haluaisi viettää enemmän aikaa vanhempiensa kanssa.

– Vanhemmista toinen voi olla viisi päivää viikossa töissä ulkomailla, koska Suomessa tai Ruotsissa on saatavana paremmin palkattua työtä kuin kotimaassa, Andres Aru selvittää.

– Emme voi luoda työpaikkoja, mutta voimme kertoa, mitä seurauksia tällaisesta perhe-elämästä voi olla. Lastekaitseliiton lehdessä asiantuntijat ovat neuvoneet vanhempia valmistelemaan lasta muutokseen jo puolta vuotta aiemmin.  Erossa asuessa perheet voivat pitää yhteyttä mm. skypen avulla.

Jyväskylästä vieraat jatkoivat matkaansa Helsinkiin eduskunnan oikeusasiamiehen toimiston vieraaksi.


Uutiskirje

Alla olevalla lomakkeella voit tilata itsellesi lapsiasiavaltuutetun uutiskirjeen.

Kiitos tilauksesta.