LASTEN PARLAMENTIN JÄSENET TOIVOVAT PARANNUKSIA KOULUOLOIHIN

Verkkouutinen 20.2.2012

”Oppiaineet menevät hyvin mutta urheilupalloja tarvitaan!”, kommentoi yksi Suomen Lasten Parlamentin jäsenistä tilannetta koulussaan. Tämä on yksi yli kolmestasadasta terveisestä, joita lasten parlamentin jäsenet kirjoittivat lapsiasiavaltuutetulle.

Lapset saivat Tampereen täysistuntonsa yhteydessä marraskuussa 2011 kertoa, mikä on heidän arjessaan hyvin ja missä on parantamisen varaa. Eniten viestejä lapsiasiavaltuutetulle ja samalla päättäjille oli kouluasioista. Lapsiasiavaltuutettu on välittänyt terveiset myös opetusministeri Jukka Gustafssonille. Ministeri piti hyvänä lapsiasiavaltuutetun ehdotusta, että lasten koulukokemuksia koottaisiin laajemminkin päättäjien tueksi.

Lasten parlamentin jäsenten ehdotuksista merkittävä osa koski kouluruokaa ja ruokailujärjestelyitä.  Ilmaista kouluruokaa arvostetaan, mutta ruuan määrä, laatu tai ruokailun käytännöt ei aina vastaa lasten toiveita. Myös kouluterveydenhuollossa nähtiin kehitettävää :”Lapsiasiavaltuutettu voisi kertoa päättäjille, että terkkarin pitää olla koululla joka päivä.”

Koulukiusaamista vaikeaa ottaa puheeksi

Lasten mielestä koulukiusaaminen on aivan liian yleistä. Heistä siitä ei puhuta tarpeeksi eikä siihen myöskään puututa riittävästi :”Pitäisi järjestää paperikyselyitä koulukiusaamisesta. Sillä on vaikeaa mennä sanomaan opettajalle: Hei ope, olen koulukiusattu!”

Muut kouluun liittyvät terveiset koskivat muun muassa koulumatkajärjestelyjä ja turvallisuutta, opettajien lomautuksia, liian isoja luokkakokoja, koulun viihtyisyyden tai kurinpidon puutetta sekä homeongelmia. Melkein joka kymmenes vastaajista halusi korostaa lasten kuuntelemista.

”Kunnallista lasten parlamenttitoimintaa pitäisi lisätä lähes joka kuntaan. Kouluissa olisi hyvä olla oppilaskunta (hallitus) ala- ja yläasteella.”

Myös alakoululaisten yksinäiset iltapäivät nousivat esiin. Lasten Parlamentin terveisissä myös muistutetaan, että ”Lapset osaavat ja pystyvät, joten antakaa meidän tehdä.”

Yksi parlamentin jäsen lisäisi opetussuunnitelmaan alakoululaisille kotitaloutta. ”Moni koululainen on yksin iltapäivisin ja meille olisi hyödyllistä oppia ruoanlaittoa.”

Moni oli myös sitä mieltä, että asiat ovat jo hyvin, varsinkin Suomessa. ”Koulussa on mukavaa ja opettajat ovat hyviä. Parantamista olisi ehkä siinä, että jokaisessa koulussa pitäisi mennä välitunnilla ulos.”

Lapsia tulee tukea vaikeissa tilanteissa

Muissa kuin kouluun liittyvissä terveisissä lapsiasiavaltuutetulle parlamentin jäsenet toivoivat apua perhe-elämän ongelmiin, kuten aikuisten ja lasten päihteidenkäyttöön. ”Aikuisten juomista ja väkivaltaa on surullisen paljon. Myös välinpitämättömyyttä missä ja milloin lapsi on ja kenen kanssa.”

Myös harrastuksiin ja vapaa-aikaan liittyviä kehitystarpeita tuotiin esille. Harrastusmahdollisuuksien eriarvoistuminen on yksi huolenaiheista. Lapset kaipaavat lisää apua lapsille niin kotimaassa kuin ulkomailla. He pitävät tärkeänä köyhien lasten auttamista, turvallista kotia ja kaikkien lasten tukemista vaikeissa elämäntilanteissa.

Kansainvälisesti apua toivottiin sekä köyhyyteen että lasten oikeuksien edistämiseen: ”Suomen lapsilla on paljon oikeuksia, mutta Afrikan maille ja muille kehitysmaille olisi kiva saada samat oikeudet kuin muillekin.”

Lapset myös lähettivät kiitoksiaan lapsiasiavaltuutetulle lasten puolesta tehdystä työstä: ”On hienoa, että lapsiasiavaltuutettu on ollut SLP:ssä mukana!”

Lapset haluavat kasvatukselta hoivaa, rakkautta ja rajoja

Tampereen täysistunnossa lapsiasiavaltuutetun toimisto keräsi lapsilta myös mielipiteitä kasvatuksesta. Lasten mielestä hyvä kasvattaja pitää huolta, arvostaa lasta ja asettaa rajoja. ”Sellainen joka katsoo perään ja rakastaa riittävästi.”

Mutta liikaakaan vanhemman ei pidä huolehtia: ”Aikuisen tulisi jättää nuori rauhaan, mutta kuitenkin olla lähellä jos nuori tarvitsisi apua tai tietoa tms.”

Lasten vastauksissa korostui kasvattajan esimerkin merkitys. Hyvä kasvattaja antaa lapselle aikaansa.

Hän ei saa huutaa eikä käyttää päihteitä tai väkivaltaa. ”Lapset eivät halua kuulla huutamista tai vanhempien riitelyä.”

Samoilla linjoilla lapset olisivat myös kasvattaessaan aikanaan omia lapsiaan. Vastauksissa toistuivat huolenpidon, rakkauden ja rajojen sekä vastuullisuuden merkitys. Lasten mielestä rajoja täytyy olla sopivasti ja niistä on hyvä keskustella yhdessä: ”Pitäisin tietysti kuria, että hänestä ei tulisi hulivili, mutta kysyisin myös hänen mielipiteitään.”

Sääntöjen rikkomisesta seuraisi esimerkiksi tietokonekieltoa, mutta ”lapsien kasvatukseen ei kuulu piiskaus eikä lapsen vahingoittaminen henkisesti eikä fyysisesti”. Osa lapsista arvioi perussääntöjen riittävän, ”sen jälkeen antaisin elämän kasvattaa ja antaa kokemuksia”.

Erilaisuuden hyväksyminen tärkeää

Lapsiasiavaltuutetun toimiston osastolla lapset saivat myös arvioida lapsen oikeuksia karkkitehtävän avulla. Nuoret parlamentaarikot poimivat korista karkin, johon oli kiinnitetty lapulla yksi lapsen oikeus. Siitä lapset saivat kirjoittaa mietteensä kullekin oikeudelle varattuun vihkoon. Kommentteja kertyi yli 300.

Suurin osa kommenteista korosti lapsen oikeutta hoivaan ja huolenpitoon. Turvallinen koti ja rakastavat vanhemmat korostuvat tulkinnoissa lapsen oikeudesta elää turvassa. Tärkeäksi osoittautui myös lapsen oikeus olla oma itsensä ja samanarvoinen kuin muut.

Lasten Parlamentin jäsenet eivät hyväksy kiusaamista tai syrjintää: ”On tärkeää saada olla oma itsensä, koska silloin olemme parhaimmillamme. Kaikki ovat samanarvoisia, ulkonäöstä, iästä tai kansallisuudesta riippumatta.”


Uutiskirje

Alla olevalla lomakkeella voit tilata itsellesi lapsiasiavaltuutetun uutiskirjeen.

Kiitos tilauksesta.