TOUKOFEST 2012 -TAPAHTUMAN KOULULAISET ARVIOIVAT OIKEUSTURVAKEINOJAAN: TIETOA ON, ROHKAISUA KAIVATAAN

Mediatiedote 14.6.2012

Keskisuomalaisten ala- ja yläkoululaisten mielestä heille kerrotaan riittävän hyvin, kuinka he voivat itse puuttua tilanteisiin, joissa heitä kohdellaan väärin tai epäoikeudenmukaisesti. Lapset ja nuoret kaipasivatkin tiedon sijaan aikuisilta rohkaisua ja tukea, jotta saatua tietoa olisi mahdollista hyödyntää itsenäisesti.

Lapsiasiavaltuutettu toteutti lasten oikeusturvaa käsittelevän kyselyn ToukoFest 2012 -tapahtumassa Jyväskylässä toukokuussa. Tarkoituksena oli selvittää, kokevatko lapset ja nuoret saavansa riittävästi tietoa oikeusturvakeinoistaan. Lisäksi pyrittiin kartoittamaan, mistä lapset ja nuoret hakevat apua ongelmatilanteissa. Kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan 147 ala- ja yläkouluikäistä lähinnä keskisuomalaista lasta ja nuorta. Tyttöjä vastaajista oli 139 ja poikia 27.

Viranomaiset ovat lapsille ja nuorille etäisiä tai vieraita

Ala- että yläkoululaiset kertovat kokemastaan väärinkohtelusta kotona, koulussa, eri palveluissa tai harrastuksissa ensisijaisesti vanhemmille, kavereille tai koulussa opettajalle. Harva kertoo väärinkohtelusta jollekin muulle. Lapsiasiavaltuutetun pienimuotoisesta kyselystä voi päätellä, että lapsille ja nuorille viranomaiset ovat joko etäisiä tai vieraita. Koulun oppilashuollon henkilökuntaakin mainittiin yllättävän harvoin.

– Aina lapsen tai nuoren ei kuitenkaan ole mahdollista pyytää apua vanhemmilta. Samanikäiset kaverit eivät useinkaan osaa tai muuten pysty auttamaan. Silloin lapsella tai nuorella tulisi olla mahdollisuus hakea apua itsenäisesti, ylitarkastaja Jouko Laaksonen lapsiasiavaltuutetun toimistosta toteaa.

– Olisikin tärkeää pohtia, kuinka viranomaiset ja muut ammattiauttajat saataisiin helpommin saavutettaviksi ja palvelut lapsiystävällisemmiksi, sanoo raportin laatinut korkeakouluharjoittelija Hanna Ikonen.

Pelko seurauksista voi estää kertomasta väärinkohtelusta

Kyselyssä selvitettiin, miksi lapset ja nuoret jättävät kertomatta väärinkohtelusta. Yläkoululaisten keskeisin syy kertomatta jättämiselle oli, että vastaaja ilmoitti pystyvänsä hoitamaan asian itse. Myös pelko kertomisen seurauksista ja epäluottamus siihen, että asia kestäisi luottamuksellisena, vaikuttivat asiaan.

Alakoululaisten kertomatta jättämisen yleisimmät syyt olivat samat. Lapset ja nuoret eivät siis kerro tulleensa kohdelluksi väärin, mikäli kokevat voivansa selvittää asiansa itsenäisesti.

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula muistuttaa, että on kuitenkin tilanteita, joissa apua selvästi tarvittaisiin, mutta pelko kertomisen seurauksista voi estää pyytämästä sitä.

– Muissakin kyselyissä on tullut esille, että lapset ja nuoret eivät aina luota palveluihin ja niissä toimiviin aikuisiin. Aikuisten pitää kohentaa lasten ja nuorten kohtaamisen taitoja. Ammattilaisten on myös syytä tiedottaa paremmin lapsille ja nuorille asioiden luottamuksellisuudesta sekä toimia niin, ettei tilanne lapsen kannalta pahene, korostaa Maria Kaisa Aula.

Kyselyssä tarkoitettuja lasten ja nuorten ongelmatilanteita voivat olla esimerkiksi koulukiusaaminen, aikuisten laiminlyönnit, syrjintä, väkivalta kotona tai vapaa-ajalla mutta myös epäreiluksi koettu kohtelu koulussa, terveydenhuollossa tai lastensuojelussa.

 

Lisätietoja

Jouko Laaksonen
ylitarkastaja
02951 63419
jouko.laaksonen@stm.fi


Uutiskirje

Alla olevalla lomakkeella voit tilata itsellesi lapsiasiavaltuutetun uutiskirjeen.

Kiitos tilauksesta.