Lapsiasiavaltuutettu: Hallituksen ja kuntien valmisteluun ryhtiliike, päätösten lapsivaikutukset arvioitava

Tiedote 4.9.2015

Lapsiasiavaltuutetun toimisto täyttää tällä viikolla 10 vuotta.

– Suomessa on syytä olla ylpeitä lapsista ja heidän hyvinvointinsa eteen tehdystä työstä. Suomalaisten lasten arvio elämästään on valoisa, se on Pohjoismaiden paras. Mutta samalla on käännettävä voimallisesti katse yhteiskuntamme vuotokohtiin. Liian suuri osa lapsista on tippunut tai tippumassa pois yhteisestä veneestä, toteaa lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila.

Lapsiasiavaltuutettu Kurttila toteaa lasten eriarvoistumisen kytkeytyvän pitkälti yhteiskunnan päätöksiin.

– Valtion ja kuntien lapsipolitiikan valmistelussa päätösten vaikutuksia lapsiin arvioidaan vähäisesti. Monien päätösten osalta vaikutusarviointi puuttuu kokonaan. Sekä hallituksen että kuntien valmistelussa tarvitaan ryhtiliike, takaraja meni jo. Kansantaloudelliset ja inhimilliset tappiot ovat liian suuret. Sama koskee työmarkkinajärjestöjen valmistelua, jonka merkitys muun muassa huoltajien hoiva-ajan kehittymiseen on suuri, Kurttila pohtii.

Suomi on murroksessa, jossa nousee esille yhteiskunnan kyky luoda jokaiselle lapselle hyvän elämän edellytykset.

– Huoleni ajastamme on suuri. Noin joka viidennen suomalaisen lapsen koulutuspolku päättyy vailla ylioppilastutkintoa tai ammatillista perustutkintoa. Lukutaidottomia on 15-vuotiaista pojistamme jo joka kahdeksas, jolloin lapsella ei ole valmiuksia jatko-opintoihin tai työelämään. Kotitausta määrittelee yhä enemmän lapsen koulutuspolkua. Esimerkiksi sijoittuminen painotettuun opetukseen on vähäisempää heikommista sosiaalisista taustoista tulevilla lapsilla, vaikka oppimistuloksissa ei olisi lasten kesken eroa. Myös terveyserojen osalta on nähtävissä eriytyminen varhain. Heikommasta sosiaalisesta taustasta tulevien vauvojen syntymäpaino on Suomessa noin 200 grammaa pienempi. Vuonna 1987 Suomessa syntyneistä tehty tutkimus osoittaa sukupolvisen syrjäytymisen tapahtuvan monin mittarein. Esimerkiksi lapsista, joiden vanhemmat ovat saaneet yli viisi vuotta toimeentulotukea, 70 prosenttia sai myöhemmin itse toimeentulotukea. Toimeentulotuen saannin kesto on yhteydessä lasten käyttämiin mielenterveyspalveluihin, lastensuojelutarpeeseen ja lasten tekemiin rikoksiin. Kouluttamattomuus, mielenterveys- ja toimeentulo-ongelmat kasautuvat lapsille, joiden vanhemmilla on ollut vastaavia ongelmia, lapsiasiavaltuutettu Kurttila valottaa.

Väestön uusiutuminen vaatii, että kokonaishedelmällisyysluku on noin 2,1. Suomessa syntyvyys on ollut vuodesta 1969 alkaen alle väestön uusiutumistason.

– Suomi ei säily elinvoimaisena, mikäli emme saa suurempaa osaa jokaisesta ikäluokasta työ- ja toimintakykyisiksi. Enemmistön hyvinvointi ei riitä, vaan mukaan on saatava suurempi osa jokaisesta ikäluokasta. Ratkaisut ovat silti Suomen omassa kädessä. Esimerkiksi oppimisvaikeuksien tunnistamista ja tukea on lisättävä neuvoloihin ja varhaiskasvatukseen. Toisekseen meidän aikuisten on oltava enemmän lapsia varten, erityisesti kouluissa. Vanhemmilleen lapset antavat hyvän arvion, heihin he luottavat. Koulussa taas suuri osa lapsista jää näkymättömiksi. Yläkouluikäisistä 68 prosenttia arvioi, etteivät koulun aikuiset puutu kiusaamiseen. Nuorisotyön on jalkauduttava koulujen käytäville. Lapsille on myös puhuttava enemmän vastuista itseään, kavereita ja toisia ihmisiä kohtaan. Kyse on kasvatuksesta, jossa ei lisätä riittämättömyyden tunnetta, vaan voimaannutetaan lapsia tunnistamaan itsestään lahjoja ja taitoja, Kurttila päättää.

Lapsiasiavaltuutetun toimisto juhlistaa 10-vuotista taivaltaan kannustamalla lapsia unelmoimaan (www.unelmakampanja.fi). Lapsen oikeuksien päivänä perjantaina 20.11. lapsiasiavaltuutettu järjestää vastaanoton Jyväskylän kaupungintalolla lapsille.

Lisätietoa:

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila
p. 050 544 3757


Uutiskirje

Alla olevalla lomakkeella voit tilata itsellesi lapsiasiavaltuutetun uutiskirjeen.

Kiitos tilauksesta.