Valituksen tekeminen YK:n lapsen oikeuksien komitealle

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen valinnainen pöytäkirja valitusoikeudesta tuli Suomessa voimaan 12.2.2016. Sopimusvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvilla lapsilla ja lapsiryhmillä on oikeus tehdä valituksia yleissopimuksen täytäntöönpanoa valvovalle YK:n lapsen oikeuksien komitealle, jos nämä katsovat sopimusvaltion loukanneen heidän yleissopimuksella tai sen kahdella asiasisältöisellä valinnaisella pöytäkirjalla tunnustettuja oikeuksiaan.  Lapsen oikeuksien komitea antaa kannanottonsa ja tarvittaessa suosituksia tutkittavaksi ottamiensa valitusten perusteella.

Valinnainen pöytäkirja Finlex-tietokannassa http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2016/20160005.

Tällä sivulla on lyhyesti kuvattu pääkohdat yksilövalituksen tekemiseksi. Artiklat viittaavat valinnaisen pöytäkirjan sopimuskohtiin. Täsmällisen sopimustekstin voi tarkistaa yllä olevan linkin kautta löytyvästä pöytäkirjan suomennoksesta.

Kuka voi tehdä valituksen?

5 artikla

  • yksityishenkilö eli lapsi itse
  • lapsiryhmä
  • joku muu lapsen tai lapsiryhmän puolesta, jos tällä henkilöllä on siihen on hänen/heidän suostumus tai henkilö voi perustella, miksi hän toimii lapsen/lasten puolesta ilman suostumusta.

Mistä asiasta voi valittaa?

5 artikla

Valituksen voi tehdä asiasta, jossa valittajan mielestä Suomen valtio on loukannut jotain hänen oikeuttaan, joka on vahvistettu

Milloin voi valittaa?

7 artikla

Valituksen voi tehdä oikeuden loukkauksesta, joka on tapahtunut 12.2.2016 jälkeen tai jos loukkaus on alkanut jo ennen 12.2.2016, sen on täytynyt jatkua vielä kyseisen päivän jälkeen. Päivämäärä on valitusmenettelyn voimaantulopäivä Suomessa.

Ennen kun voi tehdä valituksen YK:n lapsen oikeuksien komitealle, on käytettävä kaikki olemassa olevat kansalliset oikeussuojakeinot. Se tarkoittaa esimerkiksi, että asiasta on valitettu niin pitkälle kuin se Suomen lainsäädännön mukaan on mahdollista, yleensä korkeimpaan oikeuteen tai korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti. Valituksen voi tehdä myös, jos asian käsittely esimerkiksi tuomioistuimessa kestää kohtuuttoman kauan tai ei ole käytettävissä tehokasta oikeussuojakeinoa, jolla oikeuden loukkaus voitaisiin hyvittää.

Valitus lapsen oikeuksien komitealle on tehtävä viimeistään vuoden kuluessa siitä, kun kaikki tehokkaat oikeussuojakeinot on käytetty kotimassa eli asiasta on annettu lopullinen ratkaisu esimerkiksi korkeimmassa oikeudessa tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa.  Tästä voidaan poiketa, jos valituksen tekijällä on jokin pätevä syy, minkä vuoksi hän ei ole voinut tehdä valitusta aiemmin.

Lapsen oikeuksien komitea ei ota valitusta tutkittavaksi, jos se on jo aiemmin tutkinut saman asian tai jos asiaa käsitellään tai on käsitelty jossain muussa kansainvälisessä tutkinta- tai ratkaisumenettelyssä. Lapsen oikeuksien komitea ei siis esimerkiksi käsittele sellaista valitusta, jonka Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on jo aiemmin ottanut käsiteltäväksi.

Miten valitus tehdään?

7 artikla

Valitus on tehtävä kirjallisesti englannin kielellä tai muulla YK:n virallisella kielellä, joita ovat arabia, espanja, kiina, ranska ja venäjä.

YK:n lapsen oikeuksien komitea on laatinut lomakkeen, jota tulisi käyttää apuna valituksen tekemisessä. Lomakkeen kaikkiin kysymyksiin on tärkeää vastata huolellisesti. Valituksessa on kerrottava muun muassa, kenen oikeutta on loukattu ja selitettävä tarkasti, mitä on tapahtunut.

Englanninkielinen lomake, joka sisältää myös lyhyet ohjeet valituksen tekemiseen ja osoitteen minne valitus toimitetaan, löytyy verkosta

http://www.ohchr.org/Documents/HRBodies/CRC/ModelCommunicationForm_en.pdf

Miten valitus käsitellään YK:n lapsen oikeuksien komiteassa?

9, 10 ja 11 artiklat

Kun valitus saapuu lapsen oikeuksien komitealle, se selvittää ensin onko valitus sellainen, jonka se voi tutkia. Komitea selvittää muun muassa, onko valitus tehty kirjallisesti, onko valituksessa valittajan nimi ja onko valitus perusteltu riittävästi.

Komitea pyrkii ensisijaisesti auttamaan asian osapuolia (valittaja ja sopimusvaltio) löytämään sovintoratkaisun. Jos sellainen löytyy, valituksen käsittely päättyy sovintoratkaisun hyväksymiseen. Muussa tapauksessa komitea jatkaa asian käsittelyä.

Valituksia käsitellään luottamuksellisesti YK:n lapsen oikeuksien komitean kokouksissa, joihin ei voi osallistua kukaan ulkopuolinen. Valitus käsitellään aina myös luottamuksellisesti sopimusvaltiossa, jolta komitea pyytää selvitystä valituksessa kerrotuista asioista.

Kun komitea on käsitellyt valituksen loppuun, kertoo se valittajalle ja sopimusvaltiolle omat kannanottonsa asiasta ja mahdolliset suosituksensa, esimerkiksi miten sopimusvaltio voisi hyvittää valittajalle oikeuden loukkauksen tai miten voitaisiin estää uusien samanlaisten oikeuden loukkauksien tapahtuminen.  Sopimusvaltion pitää kertoa komitealle kuuden kuukauden kuluessa mihin toimenpiteisiin se komitean kannanottojen ja suositusten johdosta on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä.

 Mistä saa apua valituksen tekemiseen?

Lisätietoa valituksen tekemisestä voi kysyä ulkoministeriöstä ihmisoikeustuomioistuin- ja sopimusasioiden yksiköstä. Yhteystiedot http://formin.fi/public/default.aspx?nodeid=15997

Ulkoministeriön verkkosivuilta löytyy tietoa myös valittamisesta YK:n eri komiteoille http://formin.fi/public/default.aspx?nodeid=49305&contentlan=1&culture=fi-FI

ja valittamisesta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen http://formin.finland.fi/Public/default.aspx?nodeid=49304&culture=fi-FI&contentlan=1

Oikeudellista neuvoa voi tiedustella oikeusaputoimistoista, yhteystiedot http://www.oikeus.fi/oikeusapu/fi/

Oikeudellista apua valituksen tekemiseen voi kysyä asianajo- tai lakiasiaintoimistoista. Asianajajien yhteystietoja löytyy esimerkiksi Suomen Asianajajaliiton verkkosivuilta http://www.asianajajaliitto.fi/etsi_asianajaja


Uutiskirje

Alla olevalla lomakkeella voit tilata itsellesi lapsiasiavaltuutetun uutiskirjeen.

Kiitos tilauksesta.