Hyppää sisältöön

LAPS/105/2026, 9.7.2026

Lapsiasia­valtuutetun lausunto sosiaali- ja terveys­ministeriölle hallituksen esitys­luonnoksesta koskien alle 15-vuotiaana rikollisesta teosta epäillyn säilöön ottamista

Viite: VN/20868/2026

Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991, LOS), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeus­sopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­valtuutettu arvioi hallituksen esitysluonnoksen sisältöä yleissopimuksen näkökulmasta.

Hallituksen esitys­luonnoksen keskeinen sisältö

Esityksessä ehdotetaan, että alle 15-vuotiaana tehdystä rikollisesta teosta epäilty voitaisiin tietyin laissa säädetyin edellytyksin ottaa säilöön poliisin säilytystiloihin. Säilöönoton edellytyksenä olisi, että se on välttämätöntä kyseiseen epäiltyyn kohdistettavien lastensuojelu­toimenpiteiden tai muun hänen etuunsa liittyvän selvittämis­tarpeen vuoksi. Säilöönotto olisi uusi pakkokeino, jonka käytön edellytyksenä olisi myös epäily esitutkinnan sotkemisesta ja se liittyisi vain vakavampiin rikoksiin. Esitysluonnoksessa säilöönoton enimmäiskestoksi on ehdotettu 72 tuntia.

Yhteen­veto lapsiasia­valtuutetun kannan­otoista

  • Lapsiasiavaltuutettu ei kannata alle 15-vuotiaden rikollisesta teosta epäillyn säilöön ottamista koskevan määräajan pidentämistä. 
  • Lapsiasiavaltuutettu ymmärtää lausunto­kierroksen kiireellisen aikataulun mutta katsoo, että kiire ei ole hyväksyttävä peruste sille, että lausunnon­antajille ei varata riittävää aikaa tutustua ko. esitysluonnokseen ja harkita ehdotuksia. 
  • Esitysluonnoksen lapsivaikutusten arviointi on varsin laaja. Arviointi keskittyy esitettyyn sääntelyratkaisuun eikä vaihtoehtoista toteuttamistapaa, säilöönottoa lastensuojelu­laitoksessa, ole arvioitu juuri lainkaan. 
  • Esitysluonnos on kiinteästi yhteydessä meneillään olevaan lastensuojelu­lain uudistukseen, mutta uudistusta ei sisällöllisesti huomioida luonnoksessa lainkaan. Myös oikeusministeriön julkaisema laaja selvitys alle 15-vuotiaisiin kohdistettavista toimenpiteistä rikollisen teon johdosta (2025) jää kokonaan huomioimatta. 
  • Esitysluonnos on ristiriitainen suhteessa eduskunnassa parhaillaan käsiteltävään hallituksen esitykseen, jonka tarkoituksena on parantaa alle 18-vuotiaiden vankien asemaa siten, että heitä voitaisiin nykyistä paremmin sijoittaa ulkopuolisena laitossijoituksena lastensuojelu­laitoksiin. 
  • Lapsiasiavaltuutettu katsoo, että lastensuojelu­laitosten käyttöä säilöönotto­tilanteissa tulee selvittää ja arvioida uudelleen.

Lapsiasia­valtuutetun kannan­otot

Lapsiasiavaltuutettu pitää valitettavana, että kyseinen hallituksen esitysluonnos tuodaan lausunto­kierrokselle lomakaudella heinäkuussa ja että lausuntoaika on tavallista lyhyempi. Lapsiasia­valtuutettu pitää myös ongelmallisena sitä, että esitysluonnokseen sisältyvät ehdotukset, jotka liittyvät kiinteästi meneillään olevaan lastensuojelu­lain uudistukseen, tuodaan lausuttavaksi erillisenä esityksenä, vaikkakin tarkoitus on, että esitys yhdistetään lastensuojelu­lain toisen vaiheen esitykseen ennen ehdotusten jättämistä eduskunnan käsiteltäväksi. 

Vaikka hallituksen esitysluonnos ei ole laaja, kyse on muutoksesta, jolla puututaan aiempaa selkeästi tiukemmin alle 15-vuotiaiden ja hyvin vaikeassa asemassa olevien lasten perus- ja ihmisoikeuksiin.

Esitysluonnos on vielä puutteellinen eikä siitä käy ilmi esimerkiksi se, miksi muutokset eivät sisältyneet jo aiemmin lausuntokierroksella olleen lastensuojelu­lain toista vaihetta koskeneeseen hallituksen esitykseen (luonnos laiksi lapsen erityisestä suojelusta). Lapsiasia­valtuutettu huomauttaa, että asia on ollut esillä jo keväällä 2026 [1]. Esitysluonnoksessa ei myöskään huomioida toukokuussa 2026 hyväksyttyjä lastensuojelu­lain uudistuksen ensimmäisen vaiheen lakimuutoksia (HE 149/2026 vp), jotka sisältävät muun muassa lisäkeinoja alle 15-vuotiaiden rikoskierteen katkaisuun. Siten esimerkiksi uuden kuntouttavan suljetun laitospalvelun hyödynnettävyyttä esitutkinnan aikana ei ole arvioitu.

Alle 15-vuotiaisiin kohdistettavista toimenpiteistä rikollisen teon johdosta on julkaistu laaja oikeusministeriön selvitys vuonna 2025 [2], jota ei hallituksen esitysluonnoksessa mainita, ja siten on epäselvää, onko selvitystä huomioitu valmistelussa. Selvityksessä ehdotetaan lukuisia toimenpiteitä, joilla tehostetaan rikollisten tekojen selvittämistä ja lasten rikoskäyttäytymiseen puuttumista lapsen oikeuksia ja oikeusturvaa varmistavalla tavalla. Siinä ei kuitenkaan ehdoteta säilöönotto­ajan pidentämistä. Kiinniotettu lapsi siirtyisi 24 tunnin kiinniotto­ajan sisällä hyvinvointi­alueen vastuulle. Esitysluonnoksen perusteella jää ylipäätään epäselväksi, missä määrin sosiaali- ja terveys­ministeriö ja oikeusministeriö ovat tehneet yhteistyötä lainvalmistelussa.

Lapsiasiavaltuutettu ymmärtää kiireellisen aikataulun ja tarpeen saada esitys käsiteltyä yhdessä edellä mainitun lastensuojelu­lain uudistuksen toista vaihetta koskevan hallituksen esityksen kanssa saman­aikaisesti, mutta katsoo, että kiire ei ole hyväksyttävä peruste sille, että lausunnon­antajille ei varata riittävää aikaa tutustua ko. esitysluonnokseen ja harkita ehdotuksia, etenkin, kun lausuntopyynnön sisältämien kysymysten perusteella vaikuttaa siltä, että lain­valmistelijoillakaan ei ole vielä selkeää käsitystä sääntelyn sisällöstä, kuten säilöönoton edellytyksistä, pituudesta ja vaikutuksista lapsen oikeuksiin ja hyvinvointiin, viranomais­toimintaan ja yhteistyöhön sekä rikosten selvittämiseen sekä yleisemmin sisäiseen turvallisuuteen.

Lapsiasiavaltuutettu ei kannata alle 15-vuotiaiden rikollisesta teosta epäillyn poliisin tiloissa tapahtuvaa säilöön ottamista koskevan määräajan pidentämistä.

Lapsiasiavaltuutettu ymmärtää perusteet ja huolen ehdotetun sääntelyn taustalla, mutta lapsiasia­valtuutetun näkemyksen mukaan poliisin tiloissa tapahtuvan säilöönotto­ajan pidentämisen sijaan asia tulisi ratkaista vahvemmalla esitutkinta­viranomaisen ja lastensuojelun yhteistyöllä. Alle 15-vuotiaiden säilöönoton pidentämisen sijaan suuntauksena tulisi ennemminkin olla pyrkimys lasten säilöönoton lopettamiseen poliisin tiloissa kokonaan. On tilanteita, joissa sijoittaminen lastensuojelun osoittamaan turvalliseen paikkaan tutkinnan ajaksi voi olla lapsen edun mukaista. Lapsi ei aina välttämättä itse ymmärrä, mitä seurauksia hänen teoillaan voi olla, eivätkä myöskään huoltajat aina ymmärrä tilanteen vakavuutta tai halua tunnustaa sitä, että lapsi olisi syyllistynyt rikoksiin. Toisaalta lapsen sijoittaminen voi olla välttämätöntä lapsen suojelemiseksi, jos häneen kohdistuu vaara esimerkiksi kaveriporukoiden taholta, kun lapsen epäillään ilmiantavan kuulusteluissa muita rikolliseen tekoon osallistuneita.

Lapsiasiavaltuutettu pitää hyvänä, että esitysluonnoksessa on kohdassa 4.2.3 Vaikutukset lapsiin (s. 11–15) käsitelty varsin laajasti YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen asiaa koskevaa relevanttia sääntelyä sekä hyödynnetty YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommenttia nro 24 lapsen oikeuksista rikosoikeus­järjestelmässä [3]. Vaikutuksia on arvioitu kuitenkin ehdotetun sääntelyn kannalta, eikä vaikutuksia ole arvioitu esimerkiksi vaihto­ehtoisessa tilanteessa, jossa säilöönotto toteutettaisiin lastensuojelu­yksikössä. Tällaista arviointia ei myöskään esitetä esitysluonnoksen kohdassa 5 Muut toteuttamis­vaihtoehdot (s. 15), jossa todetaan vain lyhyesti, että lastensuojelu­lain mukainen sijoittaminen ei voi perustua rikos­tutkinnallisiin perusteisiin, lastensuojelun viranomaisilla on itsenäinen toimivalta lastensuojelu­laitokseen sijoitettuun lapseen ja lastensuojelu­laitosten ko. käyttötarkoitukseen sopivia tiloja on vähän. Voimassa olevan sääntelyn perusteella tilanne lastensuojelu­laitokseen sijoittamisen ja viranomaisten toimivallan osalta on toki tämä, mutta käsillä ovat ehdotukset lain muuttamiseksi, joten lienee mahdollista vähintäänkin arvioida mutta myös säätää muutoksista, joilla lasten säilöönotto esitutkinnan turvaamiseksi voitaisiin toteuttaa lastensuojelu­laitoksessa.

Vertailun vuoksi alaikäisten vankienkin sijoittaminen lastensuojelu­laitokseen on mahdollista tietyin ehdoin sen ollessa lapsen edun mukaista. Eduskunnan käsiteltävänä on myös parhaillaan hallituksen esitys vankeuslain muuttamisesta (HE 120/2026 vp), jolla on tarkoitus parantaa alle 18-vuotiaiden vankien asemaa siten, että heitä voitaisiin nykyistä paremmin sijoittaa ulkopuolisena laitossijoituksena lastensuojelu­laitoksiin. Hallituksen esityksen mukaan sääntely edistäisi lapsen edun toteutumista, koska lastensuojelu­laitoksissa pystytään järjestämään alaikäisen tarpeiden mukaista tukea paremmin kuin vankiloissa. [4] Lapsiasia­valtuutettu pitää erikoisena sitä, että nyt käsillä olevassa hallituksen esitysluonnoksessa ei vastaavia perusteluja ole nähty tärkeiksi.

Kuten edellä todetaan, esitysluonnoksen mukaan säilöönottoa lastensuojelu­laitoksen tiloissa ei pidetä mahdollisena, koska siihen soveltuvia tiloja on vähän. Lapsiasia­valtuutettu huomauttaa, että myöskään poliisin säilöönotto­tilat eivät lapsiasia­valtuutetun tietojen mukaan ole käytännössä lapsille sopivia. Lapsiasia­valtuutettu arvioi, että lastensuojelu­laitoksiin voitaisiin kuitenkin helpommin, jopa kustannuksia säästäen, järjestää tilat lyhyt­aikaiselle säilöönotolle ja erillään muista lapsista kuin poliisilaitoksille, joiden tiloja ei lähtökohtaisesti ole suunniteltu lapsille sopiviksi ja joissa joudutaan sijoittamaan lapsi samoihin tiloihin aikuisten kanssa, vaikka erillinen huone olisikin lapsen käytettävissä. Lapsiasia­valtuutettu katsoo, että lastensuojelu­laitosten tilojen käyttöä säilöönotto­tilanteissa tulee selvittää ja arvioida uudelleen.

Esitysluonnoksen mukaan hyvinvointi­alueen sosiaali­viranomaisen tulisi olla alle 15-vuotiaan lapsen tukena, joko samassa tilassa tai sen välittömässä läheisyydessä, koko säilöönoton ajan. Vaatimuksella on hyvä ja kannatettava tavoite. Lapsiasia­valtuutettu kuitenkin huomauttaa, että järjestely sitoo sosiaali­viranomaisen resursseja pisimmillään yhtäjaksoisesti kolmeksi vuorokaudeksi. Fyysinen läsnäolo koko ajanjaksoksi vaatii useamman kuin yhden sosiaali­työntekijän panosta, joka on todennäköisesti pois lastensuojelun sosiaalityöstä tai lastensuojelu­laitoksen henkilöstö­vahvuudesta. Se taas heijastuu muiden lastensuojelun asiakkaana olevien lasten ja lastensuojelu­laitokseen sijoitettujen lasten arkeen. Pienemmillä paikkakunnilla tämä voi vaikeasti järjestettävissä. Lastensuojelu­laitoksessa sosiaalihuollon viranomaisen tuki on todennäköisesti helpommin järjestettävissä. Esitysluonnoksessa vaikutukset viranomaisiin on arvioitu vain hyvin ylätasolla, eikä esimerkiksi alueellisia tai paikallisia eroja mahdollisuuksissa toteuttaa sosiaali­viranomaisen läsnäolo ole arvioitu lainkaan.

Lapsiasiavaltuutettu kiinnittää huomiota siihen, että esitysluonnoksen mukaan sosiaalihuollon viranhaltijan läsnäolon tarkoituksena on taata lapselle riittävä psyko­sosiaalinen tuki vapauden menetyksen aikana (ehdotettu 33 § yksityis­kohtaiset perustelut, s. 20). Tämän vaatimuksen varmistaminen edellyttää, että tehtävää hoitavalla viranhaltijalla on riittävä koulutus ja osaaminen rikollisesta teosta epäillyn alle 15-vuotiaan psyko­sosiaalisen tuen tarjoamiseen. Tehtävää hoitamaan ei siis voida määrätä ketä tahansa sosiaalihuollon viranhaltijaa. Esitysluonnoksessa myös todetaan, että sosiaali­viranomaisen läsnäolo poliisin säilöönotto­tiloissa ei saa vaarantaa muiden säilöön otettujen yksityisyyttä. Esitysluonnoksen mukaan ”[h]än ei voisi oleskella esimerkiksi säilytystilojen käytävällä säilytyshuoneen läheisyydessä, jos ohi kulkee muita vapautensa menettäneitä” (s. 22). Esitysluonnoksen perusteella on melko mahdotonta arvioida, miten sosiaali­viranomaisen riittävä läsnäolo ja tarvittava tuki säilöön otetulle lapselle poliisin tiloissa tosi­asiallisesti järjestyy.

Edellä sanottuun perustuen, sekä säilöönotto­tiloihin että sosiaali­viranomaisen läsnäoloon kohdistuvien velvoitteiden osalta lapsiasia­valtuutettu katsoo, että lastensuojelu­laitosten käyttöä säilöönotto­tilanteissa tulee selvittää ja arvioida uudelleen. Rikollisia tekoja tekevä alle 15-vuotias lapsi kuuluu lastensuojelun vastuulle ja hänet tulee siirtää mahdollisimman pian psyko­sosiaalisen tuen piiriin.

 

Jyväskylässä 9.7.2026

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Merike Helander, juristi

 

[1] Ks. Ylen uutiset ”Poliisi toivoo mahdollisuutta pitää alle 15-vuotiaita säilössä pidempään – nuorten rikokset raaistuneet”, 27.4.2026 ja ”Lapsiasiavaltuutettu ei tyrmää poliisin toivetta – mutta ehdottaa lastensuojelua poliisivankilan sijaan”, 29.4.2026.

[2] Rantaeskola, Satu (2025). Selvitys alle 15-vuotiaaseen lapseen kohdistettavista toimenpiteistä rikollisen teon johdosta: Erityisesti lapsen suojelun toteutumisen näkökulmasta. Oikeusministeriön julkaisuja. Selityksiä ja ohjeita 2025:30.

[3] YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 24 (2019) lapsen oikeuksista rikosoikeusjärjestelmässä. CRC/C/CG/24. 

[4] Ks. lapsiasiavaltuutetun lausunnot aiheesta: Lapsiasiavaltuutetun lausunto oikeusministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi vankeuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi, LAPS/25/2026, 24.4.2026 ja Lapsiasiavaltuutetun lausunto eduskunnan lakivaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain ja puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta, LAPS/70/2025, 6.6.2025