Hyppää sisältöön

Lapsiasiavaltuutetun lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle kehityspolitiikan ylivaalikautisesta selonteosta VNS 5/2021 vp

 

Viite: Kirjallisen lausunnon pyyntö sivistysvaliokunnalta / VNS 5/2021 vp

Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeussopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasiavaltuutettu arvioi selontekoa yleissopimuksen näkökulmasta.

Lausunto: Lapsiasiavaltuutetun lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle kehityspolitiikan ylivaalikautisesta selonteosta VNS 5/2021 vp (pdf)

 

Selonteon keskeinen sisältö

Ylivaalikautisen selonteon tarkoituksena on linjata Suomen toimintaa ja tavoitteita kehityspolitiikassa ja kehitysyhteistyössä.

 

Yhteenveto lapsiasiavaltuutetun kannanotoista

  • Kehitysyhteistyössä molempien osapuolien tulee huolehtia lapsen oikeuksien toteu­tumisesta.
  • Kehityspolitiikan tulee myötävaikuttaa lasten oikeuksien toteutumiseen, eikä se saa vaikuttaa kielteisesti lapsiin, etenkään haavoittuvimmassa asemassa oleviin lapsiin.
  • Kehitysyhteistyön tulee olla oikeusperustaista ja lapsen oikeuksien toteutuminen tu­lee asettaa kärkitavoitteeksi.
  • Ilmastonmuutoksen vaikutukset lapsen oikeuksiin tulisi huomioida selonteossa, ja il­mastonmuutokseen liittyvät asiat tulisi erityisesti käsitellä myös lapsen oikeuksien toteutumiselle välttämättöminä kehityspolitiikan kärkinä.

 

Lapsiasiavaltuutetun kannanotot

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus ja kansainvälinen yhteistyö

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen (jälj. LOS) 4 artikla korostaa kansainvälisen yhtei­sön yhteistä velvoitetta sopimuksen täytäntöönpanossa, ja se edellyttää sopimusvaltioiden ryhtyvän ”kaikkiin tarpeellisiin lainsäädännöllisiin, hallinnollisiin ja muihin toimiin tässä yleis­sopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteuttamiseksi”. Taloudellisten, sosiaalisten ja sivis­tyksellisten oikeuksien toteuttamiseksi sopimusvaltioiden tulee 4 artiklan mukaan ryhtyä mahdollisimman täysimääräisesti toimiin käytettävissä olevien voimavarojensa mukaan ja tarvittaessa kansainvälisen yhteistyön puitteissa.

YK:n lapsen oikeuksien komitea (jälj. LOS-komitea) on täsmentänyt, että ratifioidessaan yleissopimuksen valtiot sitoutuvat velvollisuuteen edistää sen maailmanlaajuista täytän­töönpanoa kansainvälisen yhteistyön kautta.[1]  Sopimusvaltiot, joilla on voimavaroja kansain­väliseen yhteistyöhön, ovat velvollisia tarjoamaan tällaista yhteistyötä lasten oikeuksien täy­täntöönpanon edistämiseksi vastaanottajavaltiossa.[2]  Yhteistyötä tehdessään sopimusvaltioi­den tulisi LOS-komitean mukaan tukea muiden valtioiden pyrkimyksiä varata mahdollisim­man täysimääräisesti käytettävissä olevia voimavaroja lasten oikeuksiin.[3]

LOS-komitea on kansainväliseen yhteistyöhön liittyen korostanut myös avunantajaosapuol­ten velvollisuutta ensinnäkin kunnioittaa ja toiseksi aktiivisesti edistää lapsen oikeuksien to­teutumista. Sopimusvaltioiden tulee myötävaikuttaa lasten oikeuksien toteutumiseen, ei­vätkä ne saa vaikuttaa kielteisesti lapsiin, etenkään haavoittuvimmassa asemassa oleviin lap­siin.[4]

Kehitysyhteistyöhön osallistuvan sopimusvaltion tulee ryhtyä kaikkiin tarpeellisiin toi­miin sen varmistamiseksi, että yhteistyössä noudatetaan yleissopimusta ja sen valinnaisia pöytäkirjoja.[5]

Lisäksi LOS-komitea on korostanut kehitysyhteistyöohjelmien oikeusperustaisuutta: sekä suoraan että välillisesti lapsiin kohdistuvan kehitysyhteistyön puitteet tulisi muodostaa yleissopimukseen pohjaten.[6]

 

LOS-komitean Suomelle antamat suositukset koskien kehitysyhteistyötä

Loppupäätelmissään neljännen raportointikierroksen jälkeen (2011) LOS-komitea kehottaa varmistamaan, että lapsen oikeuksien toteutuminen asetetaan kärkitavoitteeksi kehittyvien maiden kanssa tehtävissä kansainvälistä yhteistyötä koskevissa sopimuksissa. Lisäksi Suo­men tulisi kehitysyhteistyössä kunkin valtion kanssa huomioida LOS-komitean kyseiselle val­tiolle antamat loppupäätelmät.[7]

 

LOS:n ja LOS-komitean näkemysten huomiointi selonteossa

Selonteossa todetaan, että Suomen kehityspolitiikka on ihmisoikeusperustaista (s. 8). Lisäksi todetaan kehityspolitiikan tavoitteena olevan ihmisoikeuksien toteutuminen, ja tämän myötä tarkoituksena on vahvistaa ihmisten kykyä tunnistaa, vaatia ja toteuttaa oikeuksiaan sekä vi­ranomaisten kykyä kunnioittaa, edistää ja suojella ihmisoikeuksia ja turvata niiden toteutu­minen, ml. lapsen oikeudet (s. 8).

Lapsiasiavaltuutettu katsoo sekä edellä mainittujen kirjausten että kirjausten tyttöjen eri­tyis­huomioimisesta (ks. esim. s. 5, 10) olevan lähtökohtaisesti linjassa LOS:n kanssa. Kuiten­kin ottaen huomioon Suomen LOS-komitealta saamat suositukset lapsen oikeuksien to­teu­tumista ja ensisijaisuutta olisi syytä korostaa nimenomaisesti.

On hyvä, että kehitysyhteis­työtä toteutetaan tietoon sekä kehittyvien maiden tarpeisiin pe­rustuen (s. 4). Tässä yhtey­dessä olisi ihmisoikeusperustaisuuden kannalta syytä korostaa myös ihmisoikeusvalvonta­elinten valtioille antamia suosituksia, kuten LOS-komitean loppu­päätelmiä.

On myönteistä, että selonteossa on erikseen huomioitu haavoittuvassa ja heikoimmassa ase­massa olevat (s. 8, 11). Myös LOS-komitea on korostanut haavoittuvassa asemassa olevien erityistä huomiointia useassa yhteydessä.[8]

On kuitenkin huomattava, että vaikka useat lapsi­ryhmät ovat perustellusti katsottavissa erityisen haavoittuviksi ja heihin on syytä kiinnittää erikseen huomiota, ovat kaikki alaikäiset jo ikänsä perusteella haavoittuvassa asemassa.

Lapsen oikeuksien yhdenvertaisen toteutumisen kannalta on hyvä, että selonteossa koroste­taan köyhyyden poistamisen ja eriarvoisuuden vähentämisen säilymistä keskeisinä päämää­rinä (s. 6, 9).

Lapsiasiavaltuutettu muistuttaa, että lapsilla tulee olla selkeä etusija köyhyyden vähentämiseen tähtäävissä strategioissa, ja näiden strategioiden tulisi heijastaa lasten oi­keuksien periaatteita ja kokonaisvaltaista, lapsikeskeistä lähestymistapaa.[9]

On olennaista huomioida ilmastonmuutos kehityspolitiikkaan liittyvissä asi­oissa, ja näin on selonteossa osin tehty (ks. esim. s. 6, 13, 22-23). Lapsiasiavaltuutettu pitää valitettavana, että selonteossa ei kuitenkaan ole mainittu ilmastonmuutoksen vaikutuksia ihmisoikeuksien to­teutumiseen. Lasten haavoittuvan aseman vuoksi lapsen oikeudet tulisi erityisesti huomioida kaikissa toimissa, joilla pyritään hillitsemään ilmastonmuutoksen vai­kutuksia. LOS-komitea on painottanut muun muassa ilmastonmuutoksen ja ympäristön pi­laantumisen haitallisia vaikutuksia lapsen terveydelle ja todennut, että valtioiden tulisi ottaa lasten terveys keskei­sesti huomioon ilmastonmuutokseen liittyvissä sopeutumis- ja hillitse­misstrategioissa.[10]

Valtioilla on (myös ekstraterritoriaalinen[11]) vastuu huolehtia siitä, että ne toimivat ihmisoi­keusvelvoitteidensa mukaisesti. Epäonnistuminen toimenpiteissä, jotka torjuvat ilmaston­muutoksen vaikutuksia ihmisoikeuksien toteutumiseen, voidaan tulkita ihmisoikeusrikko­mukseksi.[12] Lisäksi on huomioitava, että ilmastonmuutos vaikuttaa korostuneesti lapsiin ja lapsen oikeuksien toteutumiseen, ja erityisen suhteettomasti se vaikuttaa kehittyvien maiden lapsiin.[13]

LOS-komitea on painottanut, että ilmastonmuutos aiheuttaa merkittävän riskin LOS:ssa suojeltujen oikeuksien nauttimiselle.[14]

Esimerkiksi pääsy opetuksen pariin vaaran­tuu huomattavasti ilmastonmuutoksen myötä.[15]

Teollisuusmaiden vastuuta ilmastonmuutokseen liittyvässä taakanjaossa on korostettu useissa yhteyksissä, ja näiden valtioiden on edellytetty ryhtyvän toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja sopeutumiseksi myös kehittyvissä maissa.[16] Kansainvälisessä yhteistyössä liittyen ilmastonmuutoksen torjuntaan sekä siihen sopeutumiseen on kiinnitettävä huomi­oita niihin ryhmiin, joihin ilmastonmuutos erityisesti vaikuttaa, muun muassa lapsiin.[17]

Edellä todetut seikat huomioiden lapsiasiavaltuutettu toivoo, että lapsen oikeuksien toteu­tumisen ja ilmas­tonmuutoksen suhde huomioitaisiin kehityspoliittisessa selonteossa parem­min.

 

Jyväskylässä 15.11.2021

 

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Sonja Vahtera, lakimies

 

[1] YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 5 (2003) lapsen oikeuksien yleissopi­muksen yleisistä täytäntöönpanotoimenpiteistä (CRC/GC/2003/5), kohta 7.

[2] YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 19 (2016) julkisesta budjetoinnista lasten oikeuksien toteuttamiseksi (CRC/C/GC/19), kohta 35.

[3] CRC/C/GC/19, kohta 37.

[4] CRC/C/GC/19, kohta 38.

[5] CRC/C/GC/19, kohdat 72 ja 75.

[6] CRC/GC/2003/5, kohta 61.

[7] YK:n lapsen oikeuksien komitean Suomea koskevat loppupäätelmät (CRC/C/FIN/CO/4), kohta 22.

[8] Ks. esim: YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 14 (2013) lapsen oikeudesta saada etunsa otetuksi ensisijaisesti huomioon (CRC/C/GC/14), kohta 33.

[9] CRC/GC/2003/5, kohta 62.

[10] YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 15 (2013) lapsen oikeudesta nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta (CRC/C/GC/15), kohta 50.

[11] LOS:n mukaan sopimusvaltioilla on velvollisuus kunnioittaa lasten oikeuksia ja varmistaa ne lainkäyttöalueillaan. Yleissopimus ei rajoita sopimusvaltion lainkäyttöaluetta maantie­teelliseen alueeseen. Kansainvälisen oikeuden mukaisesti komitea on aiemmin kehottanut sopimusvaltioita suojelemaan myös sellaisten lasten oikeuksia, jotka mahdollisesti oleskele­vat sopimusvaltioiden aluerajojen ulkopuolella. YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskom­mentti nro 16 (2013) sopimusvaltioiden velvoitteista, jotka koskevat yritystoiminnan vaiku­tusta lasten oikeuksiin (CRC/C/GC/16), kohta 39. Ks. myös esim. LOS-komitean Norjaa kos­kevat loppupäätelmät (CRC/C/NOR/CO/5-6), kohta 27.

[12] YK:n naisten syrjinnän vastaisen komitean, YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksel­listen oikeuksien komitean, YK:n siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksien suojelua käsittelevän komitean, YK:n lapsen oikeuksien komitean ja YK:n vammaisten henki­löiden oikeuksien komitean yhteinen lausunto ihmisoikeuksista ja ilmastonmuutoksesta, 14.5.2020 (HRI/2019/1), kohta 10. Saatavilla: https://undocs.org/en/HRI/2019/1.

[13] Ks. esim. YK:n ihmisoikeusvaltuutetun selvitys ilmastonmuutoksen vaikutuksista lapsen oikeuksien toteutumiseen, 4.5.2017 (A/HRC/35/13), kohdat 4 ja 20. Saatavilla: https://undocs.org/en/a/hrc/35/13.

[14] Ks. LOS-komitean hiljattain antama päätös, 22.9.2021, CRC/C/88/D/104/2019, kohta 10.6.

[15] A/HRC/35/13, ks. esim. kohdat 10, 21, 24 ja 29.

[16] A/HRC/35/13, kohdat 36 ja 65.

[17] HRI/2019/1, kohta 17.