Maahanmuuttaja­taustaisten lasten Nuoret neuvon­antajat -tiimi

Osallistujat: Mukana oli 11 tamperelaisen alakoulun 5. ja 6.-luokkien oppilasta. Lisäksi mukana oli koulun työntekijä, lapsiasia­valtuutettu Elina Pekkarinen, ylitarkastaja Katja Mettinen ja erikois­tutkija Terhi Tuukkanen lapsiasia­valtuutetun toimistolta.
Aikataulu: Tiimi kokoontui neljä kertaa kevään 2026 aikana: 4.2, 4.3., 22.4. ja 19.5.

Tiimin työskentely

Tiimin ensimmäisellä tapaamis­kerralla keskusteltiin lapsen oikeuksista sekä siitä, mitkä oikeudet lapset kokevat tärkeimmiksi. Lisäksi mietittiin, mitä hyviä puolia ja kehittämis­kohteita liittyy maahanmuuttajana olemiseen. Lasten nostamien näkökulmien pohjalta tarkemmiksi keskustelujen teemoiksi nostettiin muille tapaamis­kerroille seuraavat teemat: yhdenvertaisuus, rasismi ja syrjintä, oma kieli ja kulttuuri, omana itsenä oleminen, suojelu, vapaa-aika ja kaverit, koulu sekä apu ja tuki. Teemoista keskusteltiin maahan­muuttajuuden viitekehyksessä. Keskustelun lisäksi lapset tekivät myös aiheeseen liittyvät posterit. Lopulta teemat tiivistettiin seitsemäksi suositukseksi lasten valintojen pohjalta. Suositukset löytyvät tämän muistion lopusta.

Lasten näkö­kulmia

Lasten näkemysten perusteella maahanmuuttaja­taustaisten lasten hyvinvointi rakentuu ennen kaikkea yhdenvertaisesta kohtelusta, turvallisesta arjesta ilman kiusaamista, osallisuudesta ja kaverisuhteista, mahdollisuudesta olla oma itsensä sekä aikuisten aktiivisesta tuesta. Alla näistä näkökulmista tarkemmin. 

Maahan­muuttajuus

Lasten mielestä maahanmuuttaja on ”ihminen, joka muuttaa omasta maasta” tai ”taustaltaan ulkomaalainen”. Syynä muuttoon voi olla esimerkiksi sota, köyhyys, koulutus- tai työpaikka. Lapset tunnistivat, että joskus maahanmuuton syihin liittyy ennakkoluuloja. 

”Jotku luulee, että mun vanhemmat tuli Suomeen köyhyyden takia, vaikka ne tuli opiskelemaan.”

Maahanmuuttoon liittyy lasten mielissä sekä pelkoja että mahdollisuuksia. He kuvasivat maahan­muuttajuuteen liittyviä tunteita monipuolisesti. Pelkoa voivat aiheuttaa esimerkiksi kielitaidon puute, erilaisuus, yksinäisyys, kulttuurierot tai mielikuvat siitä, mitä muut itsestä ajattelevat. 

”Mä en oo varma, mut esim. et voi pelottaa, jos on just ihan erilainen, et käyttää ihan erilaist tyylii mitä esim. Suomessa, tai sitten on huivi, nii sit se voi pelottaa, mitä muut ihmiset ajattelee ympärillä ja tuijottaa sitä ja puhuuks ne musta, niinku kuiskii. Nii se voi olla pelottavaa.”

Muita maahan­muuttajuuteen liittyviä tunteita olivat lasten mielestä ujous, epävarmuus ja nolostuminen tai häpeä omasta kulttuurista. 

Lapset tunnistivat myös myönteisiä kokemuksia maahanmuuttoon liittyen. Näitä olivat mahdollisuus uuteen alkuun, parempaan elämään ja koulutukseen sekä muiden aito kiinnostus omaa taustaa ja kulttuuria kohtaan. Lapset pitivät myös myönteisenä, että apua ja tukea on tarvittaessa saatavilla esimerkiksi kavereilta, opettajilta ja perheeltä. 

”Jos sä et osaa vaik suomen kieltä hyvin, tai sä osaat vähän, nii sit sä saat siihen esim. kaikenlaista apuu ja tukee ja et sua autetaan ja tollee.” 

Yhden­vertaisuus, syrjintä ja rasismi

Yhdenvertaisuus, syrjintä ja rasismi nousivat lasten keskusteluissa tärkeimmäksi yksittäiseksi teemaksi. He kertoivat yhden­vertaisuuteen liittyvän esimerkiksi sen, että kaikkia kohdellaan samalla tavalla. He kokivat syrjinnän vakavana asiana siten, että “siitä tulee traumoja ikuisesti”. 

Rasismi koettiin laajaksi ja konkreettiseksi ongelmaksi, jota on kaikkialla. Rasismi liittyy useimmiten taustaan, kieleen, ihonväriin tai ulkonäköön.

”Jos on eri ihonväri, nii sit ei tuomitse mitenkää. Et kaikki on samanlaisii.”

Rasismi ja syrjintä voivat johtaa häpeään, pelkoon tai käyttäytymisen muuttamiseen kuten esimerkiksi siihen, että ei uskalla ilmaista itseään tai pukeutua tietyllä tavalla.

Tärkeimpänä keinona puuttua rasismiin lapset pitivät kasvattamista ja opettamista siitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia ja kaikkia kohtaan tulee käyttäytyä ystävällisesti. Lapset korostivat, että myöskään maahanmuuttajat eivät voi itse käyttäytyä rasistisesti, epätasa-arvoisesti tai ilkeästi. Erään lapsen kanssa käytiin seuraavanlainen keskustelu rasismiin puuttumisesta:

Aikuinen: Miten näihin asioihin voitais puuttua?
Lapsi: Hmm, no, siihen ei mitenkään pystyis puuttuu, koska rasismia on kaikkialla, ja se on tosi vaikeeta puuttuu, silleen pitää vaan kestää tai sitte, nii.
Aikuinen: Voiko sitä mitenkään parantaa ees osittain?
Lapsi: No, sitä mä en nii hyvin tiiä, mutta… Pitää vaan ottaa kaikki mukaan. Ja opettaa, että kaikki ovat ihmisiä vaan.

Lapset nostivat myös esille kiusaamisen kuten ulkopuolelle jättämisen, vähättelyn ja haukkumisen erityisesti koulussa. He toivoivat aikuisilta entistä parempaa puuttumista kiusaamiseen. Tämä voisi lasten mielestä tarkoittaa esimerkiksi lisää valvontaa välitunneille sekä pienempiinkin kiusaamisen merkkeihin puuttumista. Kiusaamistilanteet pitäisi käsitellä lasten mielestä paremmin ja kysyä jälkikäteen tuntemuksia sekä kuulumisia lapsilta. 

”Niin sillee, et ne jotkut opet miettis ehkä enemmän, et niinku miten, niitten pitäs kiinnittää enemmän huomiota myös siihen, että [miltä] jostain vois tuntua oikeasti sen keskustelun jälkeen. Koska kyl mäki oon käyny monia keskusteluita ja kyl mul on jääny niist kaikkia [asioita mieleen], koska niitä ei oo selvitetty hyvin. Ja ne on vaan sanonu, et menkää yli siitä ja sillee, mut se on oikeesti aika vaikeet päästä yli jostai, jos se on joku vielä paha juttu.”

Lapset pitivät turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta kaiken kaikkiaan tärkeänä asiana. He toivoivat aikuisilta suojelua lapsia vahingoittavilta asioilta kuten esimerkiksi päihteiltä, väkivallalta, häirinnältä ja vaarallisesta tiedolta vaikkapa verkossa. Lisäksi kaikilla lapsilla tulisi olla joku turvallinen ihminen, jolle voi tarvittaessa puhua omista huolistaan tai murheistaan. 

Omana itsenä oleminen, oma kieli ja kulttuuri

Lapset nostivat keskusteluissa esiin usein omana itsenä olemisen merkityksen. Omana itsenä oleminen on tärkeää kaikille lapsille. Keinoja tukea omana itsenä olemista olivat lasten mielestä se, että ei välitä muiden negatiivisista kommenteista tai lähde mukaan itselle vasten­tahtoiseen toimintaan. Myös aikuisten tuki ja kannustus omana itsenä olemiseen on tärkeää. Maahanmuuttaja­taustaiselle lapsille omana itsenä olemiseen liittyy läheisesti mahdollisuus käyttää omaa äidinkieltä tai ilmaista omaa kulttuuriaan. Lasten mielestä onkin aivan luonnollinen asia, että maailmassa on erilaisia kulttuureja. 

”Ihan normaali asia se on, kulttuuri. Ympäri maailmaa on erilaisii kulttuurei, nii.”

Lasten mielestä on tärkeää, että ihmiset tutustuvat eri kulttuureihin. Samalla ymmärrys erilaisia tapoja ja kulttuureja kohtaan lisääntyy. Hyvänä keinona tähän olivat esimerkiksi koulussa vietettävät kulttuuripäivät, jossa lapset esittelevät omaa maataan ja kulttuuriaan sekä tutustuvat samalla muiden maiden kulttuureihin. Lapset korostivatkin sitä, että kaikkien tulee olla yhtä lailla kiinnostuneita toistensa kulttuurista: 

”Vaik me ei olla saman maalasii, nii silti se on just parempi ku me ollaan eri maalasii. Ku sitten sä saat oppia multa enemmän mun kulttuurista ja mä voin oppia sulta enemmän.”

Lapset tunnistivat, että ihmisillä saattaa olla ennakkoluuloja jotakin maata tai kulttuuria kohtaan. Siksi on tärkeää ehkäistä väärän tiedon leviämistä. 

”Jos joku on kuullu jostain kulttuurista tai jostain maasta niinku internetistä ja luulee, et se on sillee oikeesti, vaikka se ei oo totuus. Et jos joku paikka on likainen tai silleen, vaik se oikeesti ei oo. Ja että siinä maassa on erilaisia paikkoja, jotka on puhtaita.”

Lapset kertoivat, että maahanmuuttaja­taustaiselle lapselle voi olla joissakin tilanteissa helpottavaa, että saa kohdata samasta kieli- ja kulttuuri­taustasta olevia ihmisiä. 

”Maahanmuuttaja­taustaisella lapsella on hyvä olla, kun hän löytää jonkun, joka puhuu samaa kieltä ja sillä on myös samanlainen kulttuuri, koska sit, jos ei oo ketään samasta maasta, nii se tuntuu liikaa erilaiselta tai sillee. Ja kun löytää joku toinen, niin sit tuntuu, et se on paras kaveri tai niinku tosi läheisiä.”

Toisaalta lapset korostivat, että tärkeää on kuitenkin ylipäänsä kavereiden löytyminen. Kavereita voi löytyä esimerkiksi harrastuksista. Harrastukset tuottavat muutenkin hyvää oloa, ”joka tuntuu koko kehossa”. Kavereiden taustalla ei ole väliä, mutta on tärkeää, että kaveruus on aitoa. Aikuiset voisivat auttaa lapsia kavereiden löytymisessä ja varmistaa, että kaikilla lapsilla on joku porukka, mihin hän tuntee kuuluvansa. 

Omana itsenä olemista voivat lasten mielestä estää kavereiden tai toisten lasten luoma paine siitä, että täytyisi käyttäytyä tietyllä tavalla. Lapset tunnistivat myös, että joissakin kulttuureissa voidaan rajoittaa käyttäytymistä tai identiteettiä esimerkiksi naisten ja miesten välisen tasa-arvon suhteen. Myös seksuaali- tai sukupuoli-identiteetin ilmaisu ei ole kaikissa kulttuureissa yhtä mahdollista.

Maahanmuuttaja­taustaisten lasten Nuoret neuvon­antajat -tiimin suositukset

1. Oikeus yhden­vertaisuuteen ja syrjimättömyyteen

• Ei hyväksytä rasismia tai kiusaamista.
• Kasvatetaan, opetetaan ja koulutetaan lapsia ja aikuisia ihmisten tasa-arvoiseen ja kunnioittavaan kohteluun.
• Puututaan rasismiin ja kiusaamiseen nykyistä paremmin kaikkialla kuten kouluissa, harrastuksissa ja vapaa-ajalla.
• Ei vitsailla rasismista tai heitetä rasistista läppää.

2. Oikeus kuulua porukkaan koulussa, harrastuksissa ja muissa lapsiryhmissä

• Kohdellaan kaikkia kunnioittavasti, tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti. 
• Ollaan ystävällisiä kaikille esimerkiksi koulussa tai harrastusryhmässä. 
• Otetaan kaikki mukaan porukkaan eikä jätetä ketään ulkopuolelle.
• Porukassa kaikkien ei tarvitse toimia samalla tavalla tai näyttää samalta, mutta kaikille pitää olla ystävällinen. Ei pakoteta ketään tekemään tai sanomaan jotakin, mitä ei halua. Silti voi kuulua porukkaan. 

3. Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

• Lisätään tietoa erilaisista kulttuureista. 
• Ehkäistään väärän tiedon levittämistä eri kulttuureista. Autetaan tunnistamaan väärä tieto jotakin kulttuuria tai ihmisryhmää koskien. 
• Suhtaudutaan erilaisiin kulttuureihin kiinnostuksella ja kunnioituksella. Ymmärretään, että erilaisten kulttuurien olemassaolo on normaali asia. 
• Tuetaan lasta olemaan oma itsensä, jotta oma tausta tai kulttuuri ei nolota tai hävetä.
• Annetaan lapsen oppia omasta kulttuurista ja ilmaista omaa kulttuuriaan esimerkiksi viettämällä kulttuuriin kuuluvia juhlia, pukeutumisella tai muilla tavoilla. 
• Annetaan lapselle mahdollisuus opiskella ja käyttää omaa äidinkieltään. 

4. Oikeus suojeluun

• Suojellaan lapsia heitä vahingoittavilta asioilta, kuten väkivallalta, häirinnältä, kiusaamiselta, syrjinnältä, rasismilta, päihteiltä ja heitä vahingoittavilta tiedoilta.

5. Oikeus apuun, tukeen ja kannustamiseen

• Autetaan ja tuetaan lapsia, jotka ovat kohdanneet rasismia, syrjintää, häirintää tai kiusaamista. 
• Kuunnellaan lapsia, kysytään kuulumisia ja selvitetään kiusaamistilanteet loppuun asti. 
• Kannustetaan lapsia huomaamaan omat taitonsa ja vahvuutensa. 
• Varmistetaan, että jokaisella lapsella on luotettava henkilö, jolle voi kertoa omista murheista ja huolista. 

6. Oikeus kavereihin ja vapaa-aikaan 

• Ymmärretään, että lapselle on tärkeää saada kavereita.
• Autetaan lapsia saamaan kavereita.
• Autetaan lapsia saamaan harrastus ja tekemään itselle tärkeitä asioita. Nämä auttavat tutustumaan muihin lapsiin ja tuovat hyvää oloa.

7. Oikeus kouluun ja oppimiseen

• Autetaan lapsia koulunkäynnissä tarjoamalla tarvittaessa tukea eri aineiden opiskelussa. 
• Autetaan suomen kielen oppimisessa.
• Autetaan läksyjen teossa ja muissa asioissa, missä apua tarvitsee.