Lapset ja nuoret vaativat kriittistä keskustelua julkisten varojen käytöstä ja säästöistä
Lapset ja nuoret eri puolilta Suomea lähettävät päättäjille selkeän viestin: yhteiskunnan varoja tulisi kohdentaa nykyistä enemmän mielenterveyspalveluihin, koulutukseen, terveydenhuoltoon sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin. Samalla he vaativat kriittistä tarkastelua siitä, mihin julkisia varoja käytetään ja mistä säästetään.
Lapsiasiavaltuutettu tapasi alkuvuonna 2026 lapsia ja nuoria Oulussa, Espoossa ja Kurikassa. Tapaamisiin osallistui 88 lasta ja nuorta alakoulusta, yläkoulusta, lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta. Keskusteluissa käsiteltiin taloutta ja rahan käyttöä yhteiskunnassa.
Nuoret jäävät ilman riittävää tukea
Keskusteluissa nousi vahvasti esiin huoli nuorten mielenterveydestä. Nuorten mukaan avun saaminen on usein liian vaikeaa tai hidasta, vaikka mielenterveyden ongelmat koskettavat yhä useampia. Erityisesti opiskeluhuoltoon ja matalan kynnyksen palveluihin toivottiin lisää resursseja.
”Pitäis ottaa enemmän tosissaan ne, joilla on oikeasti huono olla”, totesi ammattiin opiskeleva nuori Kurikassa.
Koulutus nähtiin tärkeänä investointina nuorten hyvinvointiin ja tulevaisuuteen. Ammattiin opiskelevat nuoret kertoivat koulutukseen kohdistuneiden säästöjen näkyvän arjessa muun muassa henkilöstön vähentymisenä ja opetusvälineiden puutteena. Nuoret pyytävät panostuksia opetuksen laatuun, kouluruokaan, oppimateriaaleihin sekä oppilaitosten tiloihin.
”Lapset ja nuoret ovat tulevaisuus, joten enemmän rahaa tukiin, koulutuksiin ja työllistymiseen. Älkää nyt enempää leikatko rahaa nuorilta”, painotti Kurikassa opiskeleva nuori.
Nuoret korostivat lisäksi, että kaikilla lapsilla ja nuorilla tulisi olla mahdollisuus harrastaa ja viettää vapaa-aikaa turvallisissa ympäristöissä taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Nuorille tärkeitä ovat liikuntapaikat, nuorisotilat, leirit ja muut harrastusmahdollisuudet, ja niistä ei saa nuorten mielestä säästää.
Rahankäytössä erilaisia näkemyksiä, yhteinen huoli hyvinvoinnista
Nuorten näkemykset siitä, mistä yhteiskunnan varoja tulisi vähentää, vaihtelivat. Monet nuoret olivat sitä mieltä, että rahaa käytetään liikaa poliitikkojen palkkoihin. Osa nuorista kyseenalaisti myös puolustusmenojen tai maahanmuuttoon liittyvien menojen tason.
”Suomessa sitä rahaa pitäis käyttää vähemmän päättäjien palkkoihin”, kertoi oululainen yläkoululainen.
Vaikka näkemykset tiettyjen menojen tarpeellisuudesta erosivat, nuorilla oli yhteinen halu kohdentaa enemmän rahaa ihmisten arjen hyvinvointiin. Nuoret nostivat esiin erityisesti vähävaraiset perheet, opiskelijat, lapset ja vanhukset.
”Pitäis miettiä enemmän vähävaraisia ja niiltä ei pitäis leikata niin paljon, mitä nyt on leikattu”, Kurikan lukiossa opiskeleva nuori totesi.
Myös ympäristön tila huoletti monia nuoria, ja he toivoivat päätöksenteossa enemmän ekologisia valintoja sekä suurempia panostuksia luonnon ja ympäristön suojeluun.
”Ilmastonmuutokseen pitää kiinnittää enemmän huomiota”, espoolainen alakoululainen kertoi.
Keskusteluissa korostui lisäksi huoli alueellisesta yhdenvertaisuudesta. Erityisesti pienemmillä paikkakunnilla asuvat nuoret tarvitsevat parempia julkisen liikenteen yhteyksiä, jotta harrastuksiin, palveluihin ja opiskelupaikkoihin olisi helpompi päästä.
Päättäjien on kuunneltava nuorten näkemyksiä
Yksi vahvimmista viesteistä päättäjille oli toive siitä, että lapsia ja nuoria kuultaisiin nykyistä enemmän yhteiskuntaa koskevassa päätöksenteossa. Nuoret kokivat, että heidän näkemyksiään ei aina arvosteta samalla tavalla kuin aikuisten mielipiteitä.
”Enemmän tasa-arvoo, et nuoret pidettäs samalla tasolla ku aikuiset”, toivoi ammattiin opiskeleva nuori Kurikassa.
Nuorten mukaan päätöksenteossa tulee kuunnella nykyistä enemmän niitä, joiden tulevaisuutta päätökset koskevat.
“Kuunnelkaa nuorten ehotuksia ja toteuttakaa niitä”, kehotti oululainen yläkoululainen.
