Lapsiasiavaltuutetun lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle alkoholimainonnan rajoittamista koskevista lakiesityksistä
Sosiaali- ja terveysministeriölle 6.5.2013
VIITE STM078:00/2011
ASIA Lapsiasiavaltuutetun lausunto; Luonnos 17/4/2013 hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi alkoholilain 33 ja 40 §:n muuttamisesta
KESKEISET EHDOTUKSET
Lakiehdotuksen taustalla on pitkä valmisteluprosessi alkoholimainonnan rajoittamiseksi. Tämän esityksen mukaan yleisillä paikoilla toteutettu alkoholimainonta olisi eräin poikkeuksin kiellettyä. Yleisillä paikoilla mainonta olisi sallittua yleisötilaisuuksissa. Kuluttajien itsensä tuottamaan tai jakamaan sisältöön tai peliin, arpajaisiin tai kilpailuun perustuva alkoholimainonta olisi kiellettyä. Televisio-mainonnan kiellettyä esitysaikaa kello 7-21 pidennettäisiin nykyisestä yhdellä tunnilla kello 22:een ja sama aikarajoitus säädettäisiin myös radiomainonnalle
LAUSUNTO
Lapsiasiavaltuutetun kannanotot alkoholilain muutosesitykseen
Nyt lausunnolla olevaa lakiesitystä edeltää pitkä valmisteluprosessi. Lapsiasiavaltuutettu on antanut jo aiemmin lausuntonsa alkoholimainontaa selvittäneen työryhmän muistiosta 31.8.2010, luonnoksesta 2.2.2011 ja luonnoksesta 11.2.2011 hallituksen esitykseksi alkoholilain 33 §:n muuttamiseksi Kantamme ei ole näistä ajankohdista muuttunut.
Lapsiasiavaltuutettu on aiemmassa valmisteluvaiheessa kannattanut nyt esillä oleva luonnosta tiukempaa rajoitusta alkoholimainontaan. Lapsiasiavaltuutettu kannatti 17.4.2012 esitystä, jossa mietojen alkoholijuomien mainonta rajoitettaisiin vain tuotetietoon, mietojen alkoholijuomien markkinointi yleisillä paikoilla olisi kiellettyä ilman yleisötilaisuuksia koskevaa poikkeusta sekä tv- ja radiomainonnan aikarajoitus olisi ollut klo 7 - 23.
Lapsiasiavaltuutettu kannatti nyt esitettyä tiukempia esityksiä alkoholin markkinoinnin rajoittamiseksi, koska ne ovat omiaan edistämään lapsen etua ja oikeuksia. Lainsäätäjän tulee asettaa lapsen paras etusijalle myös suhteessa alkoholiteollisuuden ja kaupan toimijoihin. Näytöt alkoholin mielikuvamainonnan haitallisuudesta nimenomaan lasten ja nuorten kannalta ovat kiistattomat. Kuluttajansuojalain 2 §:n mukaan lapset yleisesti tavoittavaa mainontaa julkisella paikalla tulee arvioida erityisen tiukoin kriteerein. Mainonnan tulee kunnioittaa vanhempien ensisijaista kasvatusvastuuta. Tämän tulee päteä myös alkoholimainontaan.
Edellä mainitun perusteella lapsiasiavaltuutettu pitää myönteisenä, että sosiaali- ja terveysministeriö esittää rajoituksia alkoholimainontaan alaikäisten suojelemiseksi. On hyvä, että asiassa päästään eteenpäin. Esitetytkin rajoitukset ovat parempia kuin nykyinen lainsäädäntö. Lapsiasiavaltuutettu ei kuitenkaan pidä esitettyjä rajoituksia riittävinä.
Lapsiasiavaltuutettu pitää myönteisenä, että radiomainontaan tulee alkoholimainontaa rajoittavia määräyksiä. Tunnin pidennys aikarajoitukseen on myönteistä, mutta parempi olisi alun perin ministeriön esittämä klo 23 takaraja. Tämä vastaa myös alle 18-vuotiaille sallittujen elokuvien ja tv-ohjelmien esitysaikarajaa. Lapsiasiavaltuutettu ehdottaa, että aamun osalta aikarajaa pidennettäisiin klo 6 alkavaksi, koska usein etenkin pienet lapset voivat katsoa televisiota hyvinkin aikaisin aamulla.
Lapsiasiavaltuutettu toistaa aiempien kannanottojensa mukaisesti, että paras vaihtoehto olisi kieltää televisiossa ja radiossa alkoholimainonta kokonaan, myös tuotetietoihin rajoittuvan mainonnan osalta..
Lapsiasiavaltuutettu kannattaa alkoholimainonnan kieltämistä yleisellä paikalla. Lapsiasiavaltuutettu ei kannata yleisten paikkojen mainontakieltoon lisättäväksi poikkeusta, jonka mukaan alkoholimainonta olisi sallittua yleisötilaisuuksissa kuten urheilutapahtumissa.
Kuluttajansuojalain toisen luvun velvoitteet tukevat ehdotusta alkoholin yleisillä paikoilla tapahtuvan mainonnan kieltämiseksi kokonaan. Kuluttajansuojalaki lähtee siitä, että myös alaikäiset yleisesti tavoittavan markkinoinnin tulee täyttää lain 2 pykälässä määritellyt hyvän tavan mukaisen mainonnan kriteerit, vaikka mainonta ei olisi erityisesti alaikäisille suunnattuakaan
Kuluttajansuojalain 2:2.2 §:ssa on määritelty hyvän tavan vastainen markkinointi ja asetettu erityisiä ehtoja alaikäisille kohdistuvaan sekä heidät yleisesti tavoittavaan mainontaan. Pykälässä todetaan, että sekä alaikäisille suunnattua että alaikäiset yleisesti tavoittavaa markkinointia pidetään hyvän tavan vastaisena mm. silloin, kun siinä käytetään hyväksi alaikäisen kokemattomuutta tai herkkäuskoisuutta tai jos siinä pyritään sivuuttamaan vanhempien mahdollisuus toimia täysipainoisesti lapsensa kasvattajina. Yleisesti alaikäiset tavoittava mainonta on esimerkiksi ulkomainontaa tai muuta mainontaa julkisessa tilassa kuten myös urheilukilpailuissa. Mitä pienemmät lapset mainonta tavoittaa, sitä tiukemmin kriteerein sitä tulee arvioida.
Lapsiasiavaltuutettu katsoo, että lastensuojelun näkökulmasta ei ole perusteita tehdä eroa julkisen paikan ja yleisötilaisuuksien välillä mainonnan rajoitusten näkökulmasta.
YK:n lapsen oikeuksien sopimus perusteluna lapsiasiavaltuutetun kannanotoille
Lapsiasiavaltuutetun alkoholimainontaa koskevat kannanotot perustuva YK:n yleissopimukseen lapsen oikeuksista. Yleissopimuksen mukaan lapsen etu on asetettava ensisijaiseksi kaikissa lainsäädäntöelinten toimissa (artikla 3.1). Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusvastuu, jota tulee kunnioittaa ja tukea (artiklat 5 ja 18). Lapsella on oikeus erityiseen suojeluun (artiklat 6 ja 36) sekä parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan (artikla 24).
Lapsen oikeuksien sopimuksen perusteella lapsella on oikeus suojeluun alkoholin käytön aiheuttamilta haitoilta. Tutkimukset osoittavat, että alkoholin mielikuvamainonta vaikuttaa eniten juuri lapsiin ja nuoriin. Alkoholimainonta yleisesti vaikuttaa alaikäisten alkoholinkäyttöä lisäävästi ja on siten omiaan vaarantamaan lasten terveyttä.
Vaikka kyselytutkimusten mukaan suomalaislasten humalajuominen ei olekaan lisääntynyt viime vuosina, on se edelleen huomattavasti yleisempää kuin esim. muissa Euroopan maissa. Lasten ja nuorten alkoholikokeilujen ikä on Suomessa alhaisempi kuin useissa muissa Euroopan maissa.
YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen täytäntöönpanoa valvova YK:n lapsen oikeuksien komitea on Suomen neljännen määräaikaisraportin johdosta antamissaan johtopäätöksissä kesäkuussa 2011 suositellut, että Suomen valtio tehostaa toimiaan nuorten alkoholin ja muiden päihteiden käytön sekä tupakoinnin vähentämiseksi.
Lapsiasiavaltuutettu lisäksi huomauttaa, että alkoholimainonnan sallittavuuden ja koululaisten humalajuomisen välillä näyttää olevan selvä yhteys kun eri maita verrataan. Ruotsissa, Norjassa ja Ranskassa alkoholijuomien mainonta radiossa ja televisiossa on pääosin kiellettyä. Pohjoismaista Tanskassa on vähiten rajoituksia alkoholimainonnalle. Alkoholin TV-mainonta on sallittua myös Englannissa. Eurooppalaisen koululaistutkimuksen (1999) mukaan 15-16 vuotiaista koululaisista ilmoitti olleensa humalassa ennen 14. ikävuottaan Tanskassa 42 %, Iso-Britanniassa 38 %, Suomessa 33 %, Ruotsissa 24 %, Norjassa 17 % ja Ranskassa 12 %. Maissa joissa mainontaa on rajoitettu tiukimmin, myös koululaisten humalajuominen on selvästi harvinaisempaa kuin niissä maissa, joissa tv- ja radiomainonta on sallittua.
Lapset ja nuoret ovat myös itse tuoneet esille, että nykyinen mielikuvamainonta lisää alaikäisten silmissä mielikuvaa alkoholin positiivisista vaikutuksista (esim. sosiaalisen ja seksuaalisen menestyksen lisääntyminen), vaikka onkin suunnattu ns. nuorille aikuisille. Samoin lapset ja nuoret itse pitävät mielikuvamainontaa alaikäisten alkoholinkäyttöä lisäävänä. .
Vanhemmilla ja muilla aikuisilla on oma vastuunsa valistaa lapsia alkoholin haitoista ja muilla keinoin pyrkiä vaikuttamaan siten, ettei alaikäinen käyttäisi alkoholia. Alkoholijuomien mielikuvamainonta ja mainonta julkisella paikalla on omiaan vähentämään vanhempien kasvatus- ja valistustyön vaikutusta.
Jyväskylässä 6.5.2013
Maria Kaisa Aula
Lapsiasiavaltuutettu
Raija Harju-Kivinen
Ylitarkastaja
