- Lapsen oikeuksien sopimus
- YK:n lapsen oikeuksien komitea
- YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentit
- Lapsen oikeuksien sopimuksen valinnaiset pöytäkirjat
- Valituksen tekeminen YK:n lapsen oikeuksien komitealle
- Palvelut ja oikeusturva: Auttavat tahot
- Palvelut ja oikeusturva: UKK
- Esitteitä lapsen oikeuksista
Palvelut ja oikeusturva: Auttavat tahot
Tältä sivulta löydät tukea tarjoavien toimijoiden yhteystietoja sekä ohjeita lasten ja perheiden palveluihin ja oikeusturvaan liittyen. Lapsiasiavaltuutetulla ei ole toimivaltaa ratkaista yksittäisen lasten tai perheiden asioita, eikä lapsiasiavaltuutettu voi ottaa niihin kantaa.
Sosiaaliasiamies
Sosiaalihuoltoa, esimerkiksi lastensuojelua, koskevassa ongelmatilanteessa voi olla yhteydessä oman kunnan nimeämään sosiaaliasiamieheen. Sosiaaliasiamies neuvoo asiakkaan asemaan ja oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. Hänen kanssaan voi selvitellä tilannettaan, jos kokee tulleensa väärin kohdelluksi sosiaalihuollon palveluissa. Sosiaaliasiamies myös neuvoo ja avustaa muistutuksen tai kantelun tekemisessä.
Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot saa kunnan puhelinkeskuksesta, neuvonnasta, sosiaalivirastosta tai kunnan verkkosivulta.
Potilasasiamies
Jokaisella julkisella ja yksityisellä terveydenhuollon toimintayksiköllä on nimetty potilasasiamies. Hänen tehtävänään on neuvoa potilaita ja antaa tietoa potilaan asemasta ja oikeuksista. Ensisijaisesti potilasasiamies auttaa potilasta selvittämään ongelmaansa hoitopaikassa. Hän myös auttaa muistutuksen, kantelun tai Potilasvakuutuskeskukselle tehtävän potilasvahinkoilmoituksen tekemisessä.
Potilasasiamiehen yhteystiedot löytyvät terveydenhuollon toimintayksikön verkkosivuilta tai kysymällä suoraan toimintayksiköstä.
Aluehallintovirastot
Aluehallintovirastot (AVI) valvovat alueillaan julkista ja yksityistä sosiaali- ja terveydenhuoltoa, perusopetusta ja varhaiskasvatusta. Oppilaan oikeusturvan edistäminen kuuluu aluehallintovirastoille. Niille kuuluu myös kirjastotoimea sekä liikunta- ja nuorisotoimea koskevia asioita.
Aluehallintovirastoon voi tehdä kantelun (AVI), kun katsoo kantelun kohteena olevan organisaation tai henkilön menettelyn tai toiminnan olevan lainvastaista, virheellistä tai epäasianmukaista. Kannella voi myös tehtävien laiminlyönnin perusteella. Aluehallintovirasto voi siirtää kantelun ensin käsiteltäväksi muistutuksena kyseiseen sosiaali- tai terveydenhuollon toimintayksikköön. Suoraan aluehallintoviraston käsittelyyn otetaan vakavat asiat, kuten epäilyt vakavasta virheestä ammattitoiminnassa.
Aluehallintovirastojen yhteystiedot (AVI)
Kuntaluettelo aluehallintovirastojen toimialueista (AVI)
Yhdenvertaisuusvaltuutettu
Yhdenvertaisuusvaltuutettu (syrjinta.fi) on riippumaton viranomainen, jonka tehtävä on edistää yhdenvertaisuutta Suomessa ja puuttua syrjintään. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto tarjoaa neuvontaa ja avustaa tapauksissa, joissa henkilö on kokenut syrjintää.
Jos syrjintää kokenut henkilö ei itse voi tehdä kantelua tai pyytää neuvontaa, yhdenvertaisuusvaltuutettuun voi ottaa yhteyttä myös toisen henkilön puolesta. Valtuutettu voi edistää sovintoa syrjityn henkilön ja syrjivän tahon välillä. Yhdenvertaisuusvaltuutettu toimii lisäksi ihmiskaupparaportoijana Suomessa.
Eduskunnan oikeusasiamies
Eduskunnan oikeusasiamiehen (EOA) puoleen voi kääntyä, kun epäilee, että viranomainen tai virkamies ei ole noudattanut lakia tai täyttänyt velvollisuuksiaan. Oikeusasiamieheen voi olla yhteydessä myös kun epäilee, etteivät perus- ja ihmisoikeudet ole toteutuneet asianmukaisesti. Oikeusasiamies ei yleensä tutki yli kaksi vuotta vanhempia asioita koskevia kanteluita.
Oikeusasiamiehen verkkosivulla on ohjeet kantelun tekemiseen (oikeusasiamies.fi). Neuvoja kantelun tekemiseen saa myös puhelimitse oikeusasiamiehen kansliasta (eduskunnan vaihde puh. 09 4321). Oikeudellista neuvontaa kanslia ei anna.
Eduskunnan oikeusasiamiehellä on myös lapsille ja nuorille suunnattu verkkosivusto (oikeusasiamies.fi). Sivustolla on tietoa kantelun tekemisestä sekä lomake, kantelun lähettämistä varten.
Oikeusapu
Oikeusapu (oikeus.fi) tarkoittaa sitä, että kansalainen voi saada itselleen oikeudellisen asian hoitamista varten avustajan kokonaan tai osittain valtion varoilla. Oikeusapu kattaa kaikki oikeudelliset asiat. Oikeusavustajaa voi tarvita esimerkiksi lapsen huostaanottoon ja sijaishuoltoon liittyvissä asioissa tai kun lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta koskeva asia pitää laittaa vireille tuomioistuimessa tai jos on siinä asianosainen.
Oikeusapua tarjoavat oikeudenkäyntiasioissa julkiset oikeusavustajat, asianajajat ja muut lakimiehet ja muissa asioissa julkiset oikeusavustajat. Julkiset oikeusavustajat työskentelevät valtion oikeusaputoimistoissa. Toimistot sijaitsevat yleensä samoilla paikkakunnilla kuin käräjäoikeudet.
Oikeusaputoimistojen yhteystiedot (oikeus.fi)
Järjestöjen palvelut lapsille, nuorille ja vanhemmille
Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) tarjoama Nuortennetti (nuortennetti.fi)on maksuton palvelu lapsille ja nuorille. Nuortennetti toimii puhelimitse, kirjeitse tai chattina. Palvelussa voi kysyä nimettömänä tai keskustella luottamuksellisesti mistä tahansa mieltä askarruttavasta asiasta.
Lasten ja nuorten puhelin (nuortennetti.fi) päivystää numerossa 116 111. Puhelin on avoinna vuoden jokaisena päivänä. Puhelu on täysin ilmainen ja yhteyttä voi ottaa nimettömästi. Puheluita ei nauhoiteta.
MLL tarjoaa myös Vanhempainnetin (mll.fi) eli puhelin-, netti- ja kirjepalvelun vanhemmille (mll.fi). Vanhempainnettiin voi ottaa yhteyttä missä tahansa vanhemmuuteen liittyvässä asiassa nimettömänä ja luottamuksellisesti.
Väestöliitto tarjoaa palveluita ja tukea lapsille ja vanhemmille. Väestöliiton palveluita ovat
Nuorten nettisivut (vaestoliitto.fi) – tietoa murrosikään, seksuaaliseen hyvinvointiin ja ihmissuhteisiin liittyvistä aiheista;
Hyvä kysymys (hyvakysymys.fi) -palvelu – chatin kautta yhteys aikuiseen. Sivuilla myös ryhmächat (hyvakysymys.fi);
Poikien Puhelin (hyvakysymys.fi) – alle 20-vuotiaille pojille ja nuorille miehille;
Tuki pienten lasten vanhemmille (hyvakysymys.fi).
Rikosurhipäivystyksestä (RIKU) voi hakea apua, kun on joutunut rikoksen tai sen yrityksen uhriksi tai rikoksen todistajaksi. Esimerkkejä lapsiin ja nuoriin kohdistuvista rikoksista ovat
- pahoinpitely (esimerkiksi lyöminen)
- kunnianloukkaus (esimerkiksi valheellisen tiedon levittäminen)
- yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen (esimerkiksi yksityisten tietojen levittäminen)
- raiskaus (esimerkiksi sukupuoliyhteyteen pakottaminen)
- seksuaalinen ahdistelu (esimerkiksi seksuaalinen koskettelu)
- vahingonteko (esimerkiksi omaisuuden tuhoaminen).
RIKUun voi ottaa yhteyttä puhelimitse tai chatin kautta.
Rikosprosessitietoa nuorelle rikoksen uhrille (riku.fi)
Opas vanhemmille: Lapsi rikoksen uhrina (riku.fi)
Sexpon Seksuaalineuvonta (sexpo.fi)tarjoaa maksutonta neuvontaa kasvokkain, netissä tai puhelimitse seksuaalisuuden, seksin ja ihmissuhteiden kysymyksissä. Palvelut ovat luottamuksellisia ja yhteyttä voi ottaa nimettömästi. Työntekijät ovat koulutettuja seksologian ammattilaisia.
Ensi- ja turvakotien liiton verkkosivusto apuaeroon.fi (apuaeroon.fi) on suunnattu eroa harkitseville tai sitä työstäville perheille, isille ja äideille. Sivustolla on tietoa eroon liittyen ja sivustolla on mm. palveluhaku, joka auttaa löytämään sopivat parisuhde- tai eropalvelut omalta asuinalueelta.
Lapsi ja ero (apuaeroon.fi)
Nuoret ja ero (apuaeroon.fi)
Kaksi kotia -sovellus (apuaeroon.fi)