Bálvalusat ja riektedorvu: DJJ
Dán siiddus gávnnat dieđuid doaibmiin, geat veahkehit máná ja nuora sajádahkii laktásan áššiin. Siidduide leat čohkkejuvvon mánáidáittardeaddji doaimmahagas dávjá jerrojuvvon jearaldagat ja vástádusat daidda, gosa sáhttá leat oktavuođas earálágan mánáide ja nuoraide laktásan váttisvuođain. Almmolaš bálvalusaid geavaheamis veahkeha maiddái Kansalaisneuvonta.fi -bálvalus (tel. 0295 000).
Mánáidáittardeaddji ovddida máná ovddu ja vuoigatvuođaid ollašuvvama oppalaččat servodatlaš dásis. Nuba mánáidáittardeaddji ii sáhte čoavdit dahje dutkat ovttaskas mánáid dahje bearrašiid áššiid dahje nuppi virgeoapmahačča doaimma. Ovttaskasdási juridihkalaš rávvema addin ii maiddái leat vejolaš. Áittardeaddji sáhttá goittotge bajidit servodatlaš ságastallamii ja mearrádusdahkamii mánáid rivttiid dáfus dehálaš áššiid, mat muđui bázášedje almmá fuomášumi.
Muhtun bearrašis mánái láhttejit funet. Maid sáhtán dahkat?
Jus árvalašt, ahte máná suodjaleami dárbbu galgá čielggadit, daga mánáidsuodjalanalmmuhusa máná ruovttugieldda sosiáladoibmii dahje sosiálafáktemii. Hohpolaš dilis sáhtát riŋget heahtenummirii 112. Heahtenummirii sáhtát sáhtát dahkat almmuhusa maiddái dalle, go ruovttugielda ii leat dieđus.
Lassidieđut:
Mánáidsuodjaleami giehtagirji (Dearvvašvuođa ja buresbirgejumi lágádus, DBL)
Jus eahpidat, ahte iežat mánná ii veaje bures nuppi vánhema luhtta, muhto dilli ii leat hohpolaš, galgá vuosttažettiin dárkkistit máná ássan- ja deaivvadanordnemiid. Mánáidbearráigeahčči luhtte sáhttá ráđđádallat nuppástusain soahpamuššii. Jus nubbi vánhen ii mieđa soahpamuša nuppástuhttimii, galgá dahkat ohcamuša gearretriektái.
In leat duđavaš mánáidsuodjalanvirgeoapmahačča doibmii. Gosa sáhtán leat oktavuođas?
Jus leat duhtameahttun mánáidsuodjalanvirgeoapmahačča dahje mánáidsuodjalanlágádusa doibmii, sáhtát leat oktavuođas gieldda sosiálaáššeolbmui. Su doaibman lea addit bagadallama ja rávvema áššehasa rivttiin. Son sáhttá veahkehit ovdamearkan guoddaleami dahkamis.
Gieldda mánáidsuodjalanvirgeoapmahačča doaimmas dahje mánáidsuodjalanlágádusa doaimmas sáhtát dárbbašettiin dahkat muittuhusa sosiálafuolahusa doaibmaovttadaga vástoolbmui dahje sosiálafuolahusa njunus virggihálddašeaddjái.
Muittuhus lea vuosttas dássi, muhto dus lea riekti dahkat guoddaleami Guovlluhálddahusdoaimmahahkii dahje riikkabeivviid riekteáššeolbmui. Muittuhusa dahje guoddaleami dahkan ii daninassii váikkut vejolaš mánáidsuodjaleami guoskevaš mearrádussii.
Lassidieđut:
Sosiálafuolahusa áššehasa sajádat ja vuoigatvuođat (Valvira)
Muittuhus dahje guoddaleapmi (Valvira)
Gieldda mánáidsuodjalanvirgeoapmahačča mearrádusat galggašedje leat girjjálaččat. Mánáidsuodjalanvirgeoapmahačča mearrádusas sáhttá dábálaččat váidit. Ovdamearkan áittardeami guoskevaš mearrádusas sáhttá váidit hálddahusriektái. Hálddahusrievtti mearrádusas sáhttá váidit alimus hálddahusriektái.
Lassidieđut:
Áittardeapmi (Mánáidsuodjaleami giehtagirji, DBL)
Mearrádusat mánáidsuodjaleamis ja nuppástusohcan (Mánáidsuodjaleami giehtagirji, DBL)
Mo máná fuoaheapmi ja ássan mearrašuvvet vánhemiid earránettiin?
Vánhemiid earránettiin gánneha vuodjut máná dillái ja smiehttat, mo árga ordnejuvvo. Vánhemat sáhttiba soahpat gaskaneaset, ahte soai ovttas leaba fuolaheaddjit dahje ahte juobbá goabbá sudnos lea okto máná fuolaheaddji. Lassin vánhemat sáhttiba soahpat goappá luhtte mánná ássá ja mo mánná lea oktavuođas nupi vánhemii. Vánhemat sáhttiba maiddái soahpat vuorroássamis, muhto dallege mánás galgá leat okta virggálaš čujuhus.
Lassidieđut máná sajádagas:
Máná fuolaheapmi, deaivvadeapmi ja ássan (DBL)
Máná fuolaheami ja deaivvadanrievtti guoskevaš ášši (riektelágádus, oikeus.fi)
Vánhemat sáhttiba dahkat soahpamuša máá fuolaheamis, ássamis, deaivvadanrievttis ja ealihandoarjagis sihke vuorroássamis gieldda sosiáladoaimmas vástidan mánáidbearráigeahčči luhtte. Mánáidbearráigeahčči oktavuođadieđut gávdnojit gieldda neahttasiidduin dahje gieldda telefonguovddážis.
Jus vánhemat eaba beasa soahpamuššii máná áššiin, ii mánáidbearráigeahčči sáhte čoavdit ášši. Dalle vánhema lea vejolaš dahkat ohcamuša gearretriektái. Dávjá olbmot dorvvastit gearretrievttis ášševuodjái dahje eará veahkeheaddjái. Riekteveahki sáhttá dihtoštallat iežas guovllu riekteveahkkedoaimmahagas (oikeus.fi).
Stáhta riekteveahkkedoaimmahagat (oikeus.fi)
Riekteveahkkedoaimmahagid oktavuođadieđut (oikeus.fi)
Nubbi vánhen ii čuovo mearrádusa dahje soahpamuša máná deaivvademiin. Sáhttágo mánáidáittardeaddji veahkehit?
Mánáidáittardeaddjis ii leat doaibmaváldi addit mearrádusa dahje ávžžuhusa máná deaivvademiin. Son ii maiddái sáhte veahkehit.
Jus nubbi vánhen ii čuovo vánhemiid dahkan ja sosiáladoaimma nannen soahpamuša dahje duopmostuolu addán mearrádusa, sáhtát dahkat duopmostullui ohcamuša soahpamuša ollašuhttimis (DBL). Dávjá olbmot dorvvastit gearretrievttis ášševuoddjái dahje eará veahkeheaddjái. Riekteveahki sáhttá dihtoštallat iežas guovllu riekteveahkkedoaimmahagas.
Ohcamuš soahpamuša ollašuhttimis (DBL)
Mánná givssiduvvo skuvllas, muhto skuvla rávisolbmot eai seahkan áššái. Leago juoidá maid sáhttá dahkat?
Vuođđooahpahusa ordnema vuođđu lea vuođđooahpahuslágas (628/1998, finlex.fi). Gielddas lea geatnegasvuohta ordnet vuođđooahpahusa dan guovllus ássán oahppogeatnegasaide (4 §). Vuođđooahpahuslága mielde skuvlabiras galgá leat mánnái dorvvolaš.
Skuvlema ordnejeaddjis lea vuosttas saji ovddasvástádus oahppiid dorvvolašvuođa ollašuvvamis. Jus leat jo ságastallan oahpaheaddjiin ja skuvla oahppiidfuolahusa bargiiguin givssideamis ii nuppástus boađe, sáhtát leat oktavuođas rektorii dahje skuvla bajit skuvlavirgeoapmahažžii (ovdamearkan oahpahusdoaimma hoavda dahje čuvgehushoavda). Eahpidettiin rihkkosa, sáhtát leat oktavuođas maiddái bolesii.
Sáhtát dahkat guoddaleami iežat guovllu guovlluhálddahusdoaimmahahkii ja bivdit dutkat, leatgo áššis doaibman njuolggadusaid ja mearrádusaid mielde. Guoddaleami sáhtát dahkat maiddái riikkabeivviid riekteáššeolbmui.
Lassidieđut:
Guoddaleapmi skuvlejumi ordnemis iežat guovllu guovlluhálddahusdoaimmahahkii (AVI)
Guoddaleami dahkan riikkabeivviid riekteáššeolbmui (oikeusasiamies.fi)
Guoddaleami dahkan riikkabeivviid riekteáššeolbmui, mánáid ja nuoraid siiddut (oikeusasiamies.fi)
Mo sáhtán váidit mánnán skuvlamátkkiid guoskevaš mearrádusas? Naba skuvlabáikki guoskevaš mearrádusas?
Máná skuvlamátkkiid dahje skuvlabáikki guoskevaš mearrádusat leat dávjá dehálaš máná árgga dáfus. Goappáge mearrádussii sáhttá ohcat nuppástusa, goas hálddahusriekti dahje alit virgeoapmahaš árvvoštallá ášši ođđasit
Nuppástusohcama hápmi lea gitta áššis: Sáhtát ohcat skuvlamátkkiide addojuvvon mearrádussii nuppástusa hálddahusrievttis. Máná skuvlabáikki mearrašuvvamis ja sierra doarjagis addojuvvon mearrádussii sáhtát ohcat vuigema guovlluhálddahusdoaimmahagas.
Hálddahusriektái váidin (oikeus.fi)
Vuigengáibádus guovlluhálddahusdoaimmahahkii
Mánnán lea gártan skuvllas sisáibmováttisvuođaid vuollásažžan, eaige áššái leat dahkan maidige. Gii sáhttá veahkehit?
Vuođđooahpahusa ordnema vuođđu lea vuođđooahpahuslágas (628/1998, finlex.fi). Gielddas lea geatnegasvuohta ordnet vuođđooahpahusa dan guovllus ássán oahppogeatnegasaide (4 §). Vuođđooahpahuslága mielde skuvlabiras galgá leat mánnái dorvvolaš.
Jus eahpidat, ahte máná riekti dorvvolaš skuvlabirrasii ii ollašuva ovdamearkan skuvlaráhkadusa heajos ortnega geažil, sáhtát leat oktavuođas gieldda alit virgeoapmahažžii, ovdamearkan oahpahusdoaimma dahje čuvgehusdoaimma njunnošiidda. Gieldda dearvvašvuođavirgeoapmahaččat rávvejit maiddái áššis.
Gieldda doaimmas oahpahusdoaimma áššiin lea vejolaš guoddalit guovlluhálddahusdoaimmahahkii.
Gielddasteamet gárvvistit skuvlafierbmeođastusa ja mánnáme skuvla lea heaittihanáitaga vuolde. Mos sáhtte váikkuhit ođastussii?
Vuođđooahpahusa ordnema vuođđu lea vuođđooahpahuslágas (628/1998, finlex.fi). Gielddas lea geatnegasvuohta ordnet vuođđooahpahusa dan guovllus ássán oahppogeatnegasaide (4 §). Ovttaskas dási njuolggadusat skuvllaid sajádagas dahje skuvlafierpmis eai leat vuođđooahpahuslágas.
Skuvlafierbmeođastusas dahkko mearrádus dábálaččat gielddastivrras. Gielddastivra mearrádusas lea vejolaš váidit hálddahusriektái. Gieldalága (finlex.fi) mielde gieldda olbmuin lea riekti oassálastit ja váikkuhit gieldda doibmii (22 §). Nuoraidlága (finlex)mielde nuoraid galgá gullat sin guoskevaš áššiin (24 § 2 mom).
Mánáidáittardeaddjis ii leat doaibmaváldi seahkanit mearrádusdahkamii dahje váldit beali ovttaskas gielddaid doaimmaide.
Lassidieđut:
Gieldaváidaga dahkan (Gieldalihttu)
Mearrádusdahkanmeannudeapmi skuvlafierpmi nuppástusain (Gieldalihttu)
Gielddasteamet eai váldde vuhtii máná rivttiid mearrádusain. Maid láhka dadjá áššis?
Suoma vuođđolága (FINLEX) mielde mánáin galgá meannudit dásseárvvolaš ovttadahkan, ja sii galget beassat váikkuhit sin iežaset guoskevaš áššiide ovdáneamis dávistan dási mielde (6 § 3 momeanta). Gielddat ja gielddalaš doaibmit galggaššedje váldit vuhtii doaimmasteaset ja mearrádusaideasetguin máná rivttiid, muhto álo dat ii ollašuva dievasmearálaččat.
Suomas ON:id máná rivttiid soahpamuš lea goittotge fámus láhkan (FINLEX). Dan mielde hálddahusvirgeoapmahččat galget vuosttašettiin váldit vuhtii máná ovddu daid doaimmain, mat gusket mánáid (3 (1)artihkal). Lassin mánáid oainnuid galgá čielggadit ja váldit vuhtii sin agis ja ovdánandási mielde (12(1) artihkal).
ON:id máná rivttiid soahpamuša dulkoma várás ON:id máná rivttiid komitea lea addán oppalaškommeantta 14 jagi 2013. Dan mielde máná ovddu meroštallamii galgá ovdal mearrádusa dahkama árvvoštallat daid váikkuhusaid mánáide (mánáidáittardeaddji árvvoštallan). Gielddain máná rivttiid ollašuvvama figget ovddidit ovdamearkan Unicef Mánnáustitilaš gield -málliin.
Lassidieđut:
Láhka máná rivttiin guoskevaš oppalašsoahpamuša muhtun mearrádusaid dohkkeaheamis (FINLEX)
Mánnáváikkuhusaid ovdaárvvoštallama (LAVA) čoahkkáigeassu (Unicef)
Gii bearráigeahččá arábajásgeassima doaimma?
Árabajásgeassima bearráigeahčču lea gielddaid, guovlluhálddahusdoaimmahaga ja Valvira ovttasbargu.
Árabajásgeassinlága (FINLEX) mielde gielda galgá bearráigeahččat guovllustits ordnejuvvon priváhta árabajásgeassima. Gielda galgá sihkkarastit, ahte bálvalusbuvttadeaddjit devdet doibmii áshuvvon eavttuid. Jus gielda áicá guovllus priváhta bálvalusbuvttadeamis váttisvuođaid, dat galgá álggahit bearráigeahččodoammaid dakkaviđá. Gielda oažžu ordnet bearráigeahču ieš háliidan vugiin.
Guovlluhálddahusdoaimmahat bearráigeahččá gielddaid doaimma ja stivre árabajásgeassima guovllustis. Guovlluhálddahusdoaimmahat bearráigeahččá almmuhusaid ja ovdan boahtán feaillaid vuođul. Guovlluhálddahusdoaimmahaga doaibman lea maiddái guoddalemiid gieđahallan.
Valvira bearráigeahččoovddasvástádus sisttisdoallá dáhpáhusaid, mat leat viidodagas dáfus riikkaviidosaččat dahje gusket máŋgga guovlluhálddahusdoaimmahaga guovllu.
Priváhta árabajásgeassima bákvalusbuvttadeaddi galgá maiddái ieš gárvvistit iešbearráigeahččoplána. dat galgá leat almmolaččat oaidnimis ja bálvalusbuvttadeaddji galgá čuovvut dan ollašuvvama (árabajásgeassinláhka 48 § FINLEX).
Lassidieđut:
AVI bearráigeahččá árabajásgeassima (AVI)
Árabajásgeassima bearráigeahčču (Valvira)
Stáhtaráđi ásahus árabajásgeassimis 753/2018 (FINLEX)
Mánnán lea olgguštuvvon árabajásgeassimis, dan sivas go gullá giellaunnitlohkui. Mii virgeoapmahaččaid dutká olgguštaneahpádusa?
Váldde oktavuođa ovttaveardásašvuođaáittardeaddjái, jus vásihat leat šaddan olgguštuvvot dahje áican, ahte soames olmmoš olggustuvvomuhtun persovdnii laktásan siva vuođul. Dákkár sivat leat ovdamearkan
- etnalaš álgovuođđu
- riikavulošvuohta
- oskkoldat
- doaladupmi
- oaivil
- politihkalaš doaibma
- bearašgaskavuođat
- dearvvašvuođadilli
- lámisvuohta
- seksuála doaladupmi.
Ovttaveardásašvuođaáittardeaddji rávve áššehasaid ja čielggada ovttaskas dáhpáhusaid ja veahkeha riekteáššiin.
Ovttaveardásašvuođaáittardeaddji oktavuođadieđut (oktavuođaváldinvuohkin oktavuođaváldinskovvi, šleađgapoasta, telefon, reive, chat)
Sisafárrendoaimmahaga mearrádus máná dorvobáikeáššis lei eahpevuoiggalaš. Gos oaččun veahki?
Sisafárren- ja dorvobáikeáššiin oaččut rávvagiid Pakolaisneuvonta ry:s. Pakolaisneuvonta ry lea álbmotorganisašuvdna, mii addá juridihkalaš veahki ja rávvema dorvobáikeohcciide, báhtareaddjiide ja eará olgoriikalaččaide Suomas.
Diehtu Suomas ja sisafárrejeaddjiide fállojuvvon bálvalusain gávnnat máŋgga gillii infoFinland.fi-neahttasiiddus.
Lassidieđut:
Ealligova ja videospealu ahkeráját leat mielastan menddo vuollegaččat. Gii bearráigeahččá ahkerájáid?
Ealligovaide ja eará govvaprográmmaide laktásan áššiin oaččut rávvagiid Kansallinen audiovisuaalinen instituuttis (KAVI). Dat ovddida mediabajásgeassima, bearráigeahččá govvaprográmmaid fállama, skuvle govvaprográmmaklassifiserejeaddjiid ja bearráigeahččá sin doaimma.
KAVI:n neahttasiidduin oaččot dieđu beliin, maidda sáhtát addit máhcahaga medias. Rávvagat máhcahaga addimii gávnnat ealligovaid, televisioprográmmaid ja spealuid sisdoalus, televisioprográmmaid sáddenáiggiin ja ahkerájáin, vurkemiid vuovdimis ja lebbemis, interneahtas, márkanastimis, aviisačállosiin ja journalismmas sihke gilvvohallan- ja golaheaddjidoaimmahaga doaibmasuorgái gullevaš áššiin.
Videospealuid ahkeráját leat meroštallojuvvon riikkaidgaskasaččat eurohpálaš PEGI-merkejumiin. Dákkár ahkerájáid guoskevaš jearaldagain sáhtát leat Našuvnnalaš audiovisuála instituhta (KAVI)lassin njuolgga oktavuođas PEGI-organisašuvdnii. PEGI fállá dieđu videospealuid ahkeávžžuhusain ja daid sisdoalu
Lassidieđut:
Našuvnnalaš mediabajásgeassinlinnjemat
Sáhtángo seahkanit mánnán oaidnán eahpeáššálaš márkanastimii?
Gilvvohallan- ja golaheaddjidoaimmahat ja Márkanastima ehtalaš ráđđi gieđahallet márkanastimii gullevaš áššiid.
Eahpeáššálaš márkanastimis sáhtát dahkat gilvvohallan- ja golaheaddjidoaimmahahkii almmuhusa. Doaimmahaga neahttasiidduin gávnnat earrát eará rávvagiid máhcahaga addimis njuolga márkanastima dahkan fitnodahkii.
Márkanastima ehtalaš ráđis sáhtát bivdit cealkámuša das, leago márkanastin buori vuogi vuostá. Ovdamearkan buori vuogi vuostá lean rekláma sáhttá leat mánáide heivetmeahttun dahje olggušteaddji. Priváhta olmmožin sáhtát dahkat bivdaga nuvttá elektrovnnalaš skoviin. Cealkámušbivdaga galgá ákkastallat.
Almmuhus eahpeáššálaš márkanastimis (KKV)
Lassidieđut:
Mánáidsuodjaleami giehtagirjjis (DBL) lea gokčevaččat diehtu mánáidsuodjaleamis.
Valvira neahttasiidduin gávdno oppalaš diehtu sosiálafuolahusa áššehasa rivttiin ja riektedorvvus.
Riektedorvovuogit mánná- ja bearašguovdasaš mánáidsuodjaleamis -ofelaš (Mánáidsuodjaleami Guovddášlihttu) lea čujuhuvvon geavaheaddjiide, geat barggusteaset dahje muđuid deaividit máná riektedorvui laktásan dilálašvuođaid mánáidsuodjaleamis.
Lastensuojelu.info-Neahttasiiddus (Mánáidsuodjaleami Guovddášlihttu) gávdno oppalašdási diehtu mánáidsuodjaleamis máŋgga gillii.