Lapsiasiavaltuutetun lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain muuttamisesta


Sosiaali- ja terveysministeriölle 19.9.2014
Viite: STM058:00/2013

Asia: Lapsiasiavaltuutetun lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain muuttamisesta

Hallituksen esitysluonnoksen keskeiset ehdotukset ja tavoitteet

Esitysluonnoksessa ehdotetaan, että transseksuaalin sukupuolen vahvistamista annettua lakia (563/2002, jatk. translaki) muutetaan siten, että transsukupuolisen henkilön oikeudellisen sukupuolen vahvistamisen edellytyksiksi säädetyt lisääntymiskyvyttömyys- ja naimattomuusvaatimukset poistettaisiin laista. Lain nimikettä ehdotetaan myös muutettavaksi laiksi sukupuolen vahvistamisesta.

Tavoitteena on uudistaa sukupuolen oikeudellista vahvistamista koskevat säännökset siten, että vahvistamiselle asetetut edellytykset olisivat sopusoinnussa sukupuolensa vahvistamista hakevan henkilön perus- ja ihmisoikeuksien kanssa. 
Lapsiasiavaltuutetun kannanotot 
Lausunnon tiivistelmä

Lapsiasiavaltuutettu pitää translakiin ehdotettavia muutoksia tarpeellisena yhdenvertaisuutta lisäävänä toimena.

Esitysluonnoksessa ei ole käsitelty transsukupuolisten lasten eikä transukupuolisen henkilön lasten asemaa lainkaan. Esityksellä on kuitenkin suoria vaikutuksia lapseen, jonka vanhempi harkitsee sukupuolen vaihdosta tai ryhtyy siihen. Esitykseen on lisättävä lapsivaikutusten arviointi.

Lapsiasiavaltuutettu kannattaa naimattomuusvaatimuksen toteuttamiseksi tässä vaiheessa vaihtoehtoa, jossa ei sallita samaa sukupuolta olevan avioliittoa sukupuolenvaihdoksen johdosta. Lapsiasiavaltuutettu pitää tärkeänä, että samaa sukupuolta olevien oikeus avioliittoon tai eri sukupuolta olevien oikeus rekisteröityyn parisuhteeseen ratkaistaan kokonaisuutena, ei siten, että tällä erityissääntelyllä asetettaisiin sukupuolta vaihtaneet erilaiseen asemaan muihin ihmisiin nähden parisuhteen muodon osalta. Lapsiasiavaltuutettu kannattaa sukupuolineutraalin avioliittolain säätämistä.

Lapsiasiavaltuutettu korostaa transsukupuolisen vanhemman vastuuta lapsen tasapainoisen kehityksen turvaamiseksi. Sukupuolen vaihdosprosessiin liittyen on erityistä huomioita kiinnitettävä myös lapsen asemaan, mielipiteisiin ja hyvinvointiin perheessä, jossa vanhempi on käynyt läpi sukupuolen vaihdoksen tai harkitsee siihen ryhtymistä.

Lapsiasiavaltuutettu pitää lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistamista perusteltuna.

Täysi-ikäisyysvaatimukseen ei hallituksen esitysluonnoksessa ehdoteta muutosta, mutta lapsiasiavaltuutettu huomauttaa, että siitä luopuminen edellyttäisi, että tarve muutokseen ja siitä seuraavat vaikutukset on selvitetty huolellisesti. Lapsiasiavaltuutettu korostaa kuitenkin, että alle 18-vuotiaille on tarjottava mahdollisuus päästä viivytyksettä sukupuoli-identiteetin häiriön diagnosointitutkimukseen hänen sitä pyytäessä.

Perustelut lapsiasiavaltuutetun kannanotoille
Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on edistää lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa.  Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59-60/1991). Lapsiasiavaltuutettu arvioi hallituksen esitysluonnosta lapsen oikeuksien yleissopimuksen näkökulmasta.

Suomen perustuslain (731/1999) 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Säännös ulottaa julkisen vallan turvaamisvelvollisuuden perustuslain 2 luvussa säädettyjen perusoikeuksien ohella myös Suomea velvoittavissa kansainvälisissä sopimuksissa turvattuihin ihmisoikeuksiin. Turvaamisvelvoite ulottuu siten myös lapsen oikeuksien yleissopimuksessa taattuihin oikeuksiin.

Lapsen oikeuksien yleissopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita, ellei lapseen soveltuvien lakien mukaan lapsi ole saavuttanut täysi-ikäisyyttä aikaisemmin (1 artikla). Yleissopimuksen 4 artiklan mukaan sopimusvaltiot ovat sitoutuneet ryhtymään kaikkiin tarpeellisiin lainsäädännöllisiin, hallinnollisiin ja muihin toimiin yleissopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteuttamiseksi.

Lapsen oikeuksien yleissopimusta tulee tulkita kokonaisuutena. Yleissopimuksen täytäntöönpanoa ja toteutumista valvovan YK:n lapsen oikeuksien komitean mukaan lapsen etu toteutuu, kun kaikki yleissopimuksessa taatut lapsen oikeudet toteutuvat.  [1]
Lapsen oikeuksien komitea on määritellyt seuraavat artiklat perustavanlaatuisiksi yleisperiaatteiksi koko lapsen oikeuksien yleissopimuksen täytäntöönpanossa:
  • lapsen edun ensisijaisuus kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia (3(1) artikla)
  • lapsen oikeus syrjimättömyyteen ilman minkäänlaista lapsen, hänen vanhempiensa tai muun laillisen huoltajansa ominaisuuteen tai muuhun seikkaa perustuvaa erottelua (2 artikla)
  • lapsen oikeus osallistua, vaikuttaa ja tulla kuulluksi ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla, erityisesti lapselle on annettava mahdollisuus tulla kuulluksi häntä koskevissa oikeudellisissa ja hallinnollisissa toimissa joko suoraan tai edustajan tai asianomaisen toimielimen välityksellä (12 artikla)
  • lapsen oikeus elämään sekä henkiinjäämiseen ja kehittymiseen mahdollisimman täysimääräisesti (6 artikla)
Useat muutkin sopimuksen artiklat ovat keskeisiä hallituksen esitysluonnoksen kannalta:
  • vanhempien tai tapauksesta riippuen laillisten huoltajien ja holhoojien on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä, jossa tehtävässä lapsen edun on määrättävä heidän toimintansa (18 art)
  • sopimusvaltioiden velvollisuus taata lapselle hänen hyvinvoinnilleen välttämätön suojelu ja huolenpito ottaen huomioon hänen vanhempiensa, laillisten huoltajiensa tai muiden hänestä oikeudellisessa vastuussa olevien henkilöiden oikeudet ja velvollisuudet. Tähän pyrkiessään sopimusvaltioiden on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin lainsäädäntö- ja hallintotoimiin. (3(2) art)
  • lapsen oikeus säilyttää henkilöllisyytensä, myös kansalaisuutensa, nimensä ja sukulaissuhteensa niin kuin lainsäädännössä niistä määrätään ilman, että niihin puututaan laittomasti (8 art)
  • lapsen oikeus yksityisyyteen ja perheeseen, joihin ei saa puuttua mielivaltaisesti tai laittomasti (16 art)
  • lapsen oikeus suojeluun kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta (19 art)
  • lapsen oikeus parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan (24 art)
  • lapsen oikeus vapaasti ilmaista mielipiteensä (13 art)
  • lapsen oikeus ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen sekä vanhempien ja laillisten huoltajien oikeus ja velvollisuus antaa lapselle ohjausta hänen oikeutensa käyttämisessä tavalla, joka on sopusoinnussa lapsen kehitystason kanssa (14 art)
Arvio hallituksen esitysluonnoksen ehdotuksista
Lapsiasiavaltuutettu pitää tärkeänä, että translakia päivitetään vastaamaan paremmin perustuslaissa taattuja perusoikeuksia ja Suomea sitovia ihmisoikeussopimuksia.

Esityksen vaikutusarviointi
Lapsiasiavaltuutetun näkemyksen mukaan ehdotetut muutokset translakiin edistäisivät osaltaan transsukupuolisten henkilöiden yhdenvertaisuutta ja oikeutta henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. Esitys voi myös parantaa jossain määrin transsukupuolisen henkilön ja hänen puolisonsa yksityis- ja perhe-elämän suojaa.

Esitysluonnoksen vaikutusarviointi on luonnoksessa kovin suppea, joten tarkempaa arviota sen osuvuudesta on vaikea tehdä.

Esitysluonnoksessa ei ole käsitelty lainkaan sen vaikutuksia transsukupuolisen henkilön ja hänen puolisonsa mahdollisiin lapsiin, jota on pidettävä puutteena.

Lapsiasiavaltuutettu pitää tärkeänä, että lakiesitykseen lisätään lapsivaikutusten arviointi, jossa vaikutuksia käsitellään sekä transsukupuolisen lapsen että transsukupuolisen henkilön kanssa samassa perheessä elävän lapsen näkökulmasta.

Lain nimikkeen muuttaminen

Lapsiasiavaltuutettu pitää perusteltuna ehdotusta, jonka mukaan lain nimike muutettaisiin laiksi sukupuolen vahvistamisesta.

Naimattomuusvaatimuksen poistaminen
Hallituksen esitysluonnos sisältää kaksi vaihtoehtoista ratkaisua, A ja B, joissa kummassakin naimattomuusvaatimus ehdotetaan poistettavaksi. Kummassakin vaihtoehdossa, puolison siihen suostuessa, avioliitto muuttuisi rekisteröidyksi parisuhteeksi, tai toisinpäin, ilman eri toimenpiteitä, kun maistraatti vahvistaa sukupuolen. B vaihtoehdossa kuitenkin puolisoiden yhteisestä pyynnöstä sukupuolen vahvistamisen yhteydessä voitaisiin avioliitto tai rekisteröity parisuhde säilyttää ennallaan.

Vaihtoehto B sinänsä vahvistaisi ko. valinnanvapautta hyödyntävien puolisoiden itsemääräämisoikeutta ja lisäisi myös heidän yksityis- ja perhe-elämän suojaa, mutta samanaikaisesti se toisaalta huonontaisi yleisellä tasolla yhdenvertaisuutta.

Vaihtoehdon B mukaan olisi siis mahdollista, että aiemmin avioliitossa olleet eri sukupuolta olevat henkilöt tai rekisteröidyssä parisuhteessa olevat samaa sukupuolta oleva voisivat jatkaa avioliittoaan tai rekisteröityä parisuhdettaan myös toisen puolison sukupuolen vaihdoksen jälkeen. Vaihdoksen jälkeen kyse olisi samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioliitosta tai eri sukupuolta olevien rekisteröidystä parisuhteesta, joka ei voimassa olevan lainsäädännön mukaan olisi mahdollista muissa tilanteissa.

Lapsiasiavaltuutettu kannattaa tässä vaiheessa vaihtoehtoa A. Lapsiasiavaltuutettu kannattaa sukupuolineutraalin avioliittolain säätämistä, mutta katsoo, että asia tulee ratkaista kokonaisuutena. Ei ole tarkoituksenmukaista, että nyt ehdotetulla lakimuutoksella saataisiin aikaan lainsäädäntöön poikkeus, joka koskee vain pientä ryhmää henkilöitä. Vaikka kyse onkin todennäköisesti hyvin harvinaisista tapauksista, on tärkeää, että lakimuutoksella, jonka tarkoitus on lisätä yhdenvertaisuutta, ei samaan aikaan huononnettaisi tosiasiallista tilannetta yhdenvertaisuuden näkökulmasta toisaalla.

Lapsiasiavaltuutettu huomauttaa lisäksi, että lakiehdotuksessa ei ole otettu millään tavoin kantaa ko. tilanteissa elävien puolisoiden mahdollisten lapsien asemaan. Avioliitto tai rekisteröity parisuhde on toki kahden aikuisen välinen suhde, mutta väistämättä silloin, kun heillä on myös lapsia, on suhdetta koskevilla päätöksillä vaikutuksia myös lapsiin.

Vanhemmilla tai muilla lapsen laillisilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista, kasvusta ja kehityksestä. Heidän on toimittava tässä tehtävässään lapsen edun mukaisesti, joka tarkoittaa mm. sitä, että lapsen mielipide häntä koskevissa asioissa on selvitettävä ja huomioitava lapsen iän ja kehitystason edellyttämällä tavalla.

Transsukupuolisella vanhemmalla on samanlainen vastuu lapsensa tasapainoisen kehityksen turvaamisesta kuin kaikilla muillakin vanhemmilla. Vastuun sisältö määrittyy aina tilannekohtaisesti.

Vanhemman sukupuolen vaihdos on lapselle merkittävä asia ja on hyvin tapauskohtaista, miten paljon lapsi tarvitsee tilanteessa tietoa ja tukea.  Lapsiasiavaltuutettu pitääkin tärkeänä, että sukupuolen vaihdosprosessissa huomioidaan nimenomaisesti myös vaihdosta harkitsevan ja siihen ryhtyvän henkilön kanssa elävät lapset sekä heidän tarvitsemansa ohjaus ja tuki.

Lapselle on tärkeää, että hänellä säilyy turvallinen kasvuympäristö ja luottamuksellinen suhde vanhempiinsa. Tätä voidaan edistää asioiden avoimella käsittelyllä yhdessä lapsen kanssa hänelle ymmärrettävällä tavalla. 
Lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistaminen
Lapsiasiavaltuutettu pitää ehdotusta poistaa lisääntymiskyvyttömyys -vaatimus sukupuolen vaihdoksen edellytyksistä perusteltuna.

Lisääntymiskyvyttömyyden vaatimuksen poistaminen voi käytännössä lisätä tulevaisuudessa niiden lasten määrää, jotka elävät perheessä, jossa vanhempi on jo ennen lapsen syntymää käynyt läpi sukupuolen vaihdoksen. Nämä lapset on myös huomioitava mahdollisen erityisen tuen tarvitsijoina. Vastuu tästä on ensisijaisesti vanhemmilla, mutta lisäksi siihen tulee ko. tilanteessa relevantteja palveluita tarjoavienkin varautua.

Täysi-ikäisyys vahvistamisedellytyksenä

Täysi-ikäisyysvaatimuksesta luopumista ei ehdoteta tässä hallituksen esitysluonnoksessa. Myöskään esimerkiksi ETENE ei ottanut ikärajaan kantaa lausunnossaan transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain muutostarpeista (2013).  [2] Täysi-ikäisyysvaatimus sisältyy mm. Ruotsin, Tanskan ja Islannin lainsäädäntöön.

Lapsiasiavaltuutettu ei pidä tässä vaiheessa ajankohtaisena muutosta, jolla sukupuolen vaihdoksen edellytyksistä poistettaisiin täysi-ikäisyyden vaatimus. Lapsiasiavaltuutettu katsoo, että ikärajan alentamisen tai kokonaan poistamisen tarve tulisi arvioida ja siitä seuraavat vaikutukset selvittää huolellisesti ennen lakimuutoksen ryhtymistä. Sukupuolenvaihdos, myös ilman siihen liittyviä hormonaalisia tai kirurgisia toimenpiteitä, on merkittävä muutos henkilön identiteetille, joka muuttaa monilla tavoin jokapäiväistä elämää pysyvästi. Siihen ryhtymisen tulee perustua huolelliseen harkintaa ja sen tulee olla itsemääräämiskykyisen henkilön tietoinen päätös.

Lapsen oikeuksien komitea on todennut, että toteutuakseen lapsen oikeus terveyteen edellyttää, että terveys ei vaarannu syrjinnän takia. Syrjintä on 2 artiklan mukaan kielletty mm. sukupuoli-identiteetin ja seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Syrjinnällä on erityisen laajoja seurauksia esimerkiksi palveluihin pääsyyn.  [3]
Lapsiasiavaltuutettu pitää tärkeänä, sukupuolen juridiseen vahvistamiseen liittyvästä ikärajasta huolimatta, että kaikki alle 18-vuotiaat, jotka itse kokevat tarvitsevansa sukupuoli-identiteetin häiriön diagnosointitutkimusta, pääsevät myös käytännössä tutkimuksiin viivytyksettä. Diagnoosin saaminen nykyisellään kestää puolesta vuodesta vuoteen, mutta joskus pidempäänkin.  [4]
Huolella suoritettu tutkimus mahdollistaa osaltaan asian tarkan harkitsemisen sekä muutoksen varautumisen ja tottumisen. Tämä korostuu erityisesti lapsen kohdalla, jolla elämänkokemus ei välttämättä vielä ole antanut riittävää varmuutta omasta identiteetistään.

Jyväskylässä 19.9.2014

Tuomas Kurttila
Lapsiasiavaltuutettu

Merike Helander
Lakimies



[1]  http://tbinternet.ohchr.org/_layouts/treatybodyexternal/Download.aspx?symbolno=CRC%2fC%2fGC%2f14_&Lang=en
[2]  http://www.etene.fi/c/document_library/get_file?folderId=436529&name=DLFE-5825.pdf
[3] Lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 15,  http://www.lapsiasia.fi/c/document_library/get_file?folderId=11437003&name=DLFE-31532.pdf
[4]  http://transtukipiste.fi/sukupuolen-korjaus-suomessa/